Hae Rosiesta

Jaa

Immunoterapia jarruttaa syövän etenemistä – kenelle hoito sopii?

Immunologiset lääkehoidot saavat elimistön omat puolustussolut hyökkäämään tehokkaammin syövän kimppuun. Syöpälääkäri Kalle Mattila kertoo, keille immunoterapia sopii ja miten hoidot ehkä kehittyvät tulevaisuudessa.

teksti Virpi Ekholm ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Kalle Mattila

Syövän immunoterapia tarkoittaa lääkehoitoa, joka vahvistaa elimistön omaa puolustuskykyä syövälle. Hoidon ansiosta potilaan puolustusjärjestelmän solut voivat taistella tehokkaammin syöpäsoluja vastaan.

Syöpätautien erikoislääkäri Kalle Mattila kertoo, että immunoterapia eroaa täysin muista syövän hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä, jotka kohdistuvat yleensä itse syöpäkasvaimeen tai sen lähettämiin etäpesäkkeisiin.

”Immunologiset lääkkeet aktivoivat elimistön omia puolustussoluja tai estävät niiden toiminnan heikentymistä syöpäkasvaimessa. Näin kehon immuunipuolustus voi hyökätä tehokkaammin syövän kimppuun”, hän kuvailee.

Kaikki syöpäpotilaat eivät kuitenkaan saa apua immunoterapiasta. Lisää tutkimusta tarvitaan, jotta hoidosta parhaiten hyötyvät potilaat voitaisiin tunnistaa nykyistä paremmin jo ennen hoidon aloittamista.

Immunoterapiaa käytetään useassa eri syöpätyypissä

Tällä hetkellä immunoterapiaa käytetään esimerkiksi melanooman, keuhkosyövän, munuaissyövän ja virtsarakon syövän hoidossa.

”Yhdessä solunsalpaajan kanssa sitä voidaan käyttää myös levinneen, kolmoisnegatiivisen rintasyövän hoidossa”, Mattila mainitsee.

Kolmoisnegatiivinen rintasyöpä tarkoittaa, että kasvaimesta puuttuvat sekä hormonireseptorit että HER2-geenin monistuma, joihin on olemassa omat lääkehoitonsa.

Pääsääntöisesti immunologisia hoitoja käytetään sellaisten potilaiden hoidossa, joiden syöpäkasvain on uusiutunut tai lähettänyt etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Silloin kyse ei ole parantavasta hoidosta, vaan tarkoituksena on hidastaa syövän etenemistä.

”Melanoomapotilailla immunoterapiaa voidaan käyttää myös liitännäishoitona silloin, kun kasvain on poistettu kokonaan leikkauksessa ja halutaan vähentää taudin uusimisriskiä”, Mattila kertoo.

Miten voidaan tunnistaa, kuka hyötyy immunologisesta hoidosta?

Kalle Mattilan mukaan etukäteen on vaikea ennustaa, kuka potilaista hyötyy immunologisesta hoidosta ja kuka ei. Silti kaikki altistuvat hoidon mahdollisille haitoille.

”Tulevaisuudessa pystymme toivottavasti paremmin tunnistamaan, ketkä potilaat hyötyvät pelkästä immunoterapiasta, ketkä eivät saa siitä apua ja ketkä tarvitsevat rinnalle muutakin hoitoa, kuten sädehoitoa tai muita lääkkeitä”, hän pohtii.

Joissakin syöpätyypeissä, kuten keuhkosyövässä ja kolmoisnegatiivisessa rintasyövässä, kasvaimesta voidaan mitata ennen hoidon aloittamista PD-L1-proteiinin esiintyvyys, joka saattaa ennustaa hoidon tehoa.

Immunologiset hoidot voivat aiheuttaa myös haittoja

Kun puolustussolujen toimintaa tehostetaan lääkehoidolla, ne saattavat toisinaan hyökätä myös elimistön omia, terveitä osia kohtaan. Tästä voi joskus seurata vakaviakin tulehduksia.

”Immunoterapiaa käyttäviä potilaita seurataankin tarkasti, jotta mahdolliset haittavaikutukset voidaan huomata ja hoitaa ajoissa”, Mattila korostaa.

Potilaat täyttävät kotona oirekyselyä ja heidän veriarvojaan seurataan joka kerta, kun he tulevat sairaalaan saamaan lääkehoitoa.

Tavallisesti hoito aiheuttaa vain lievempiä haittoja, kuten väsymystä ja ihon kutinaa. Joillekin potilaille on tullut myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, jota hoidetaan tyroksiinilla.

Immunoterapiaa tutkitaan laajasti eri syöpien hoidossa

Syövän immunoterapia on kohtuullisen uusi hoitomuoto, ja sen käyttöä eri syöpien hoidossa tutkitaan laajasti. Tulevaisuudessa immunologisia hoitoja voidaan todennäköisesti käyttää nykyistä useamman potilaan hoidossa.

”Ei varmaan ole sellaista syöpätyyppiä, jossa erilaisia immunoterapian vaihtoehtoja ei tutkittaisi,” Mattila kiteyttää.

Lisää tutkimusta tarvitaan myös siksi, että hoidot olisivat tulevaisuudessa entistä tehokkaampia ja turvallisempia. Tutkijat pyrkivät muun muassa kehittämään keinoja, joilla syöpäkasvain voitaisiin herkistää paremmin immunoterapialle ja elimistön puolustusjärjestelmän hyökkäyksille.

Uusia hoitoja tutkitaan myös suomalaisilla syöpäpotilailla.

”Nämä tutkimukset ovat todella hyödyllisiä sekä potilaille että lääkäreille. Aina, jos on mahdollisuus päästä hoitotutkimukseen, kannattaa lähteä mukaan”, Mattila kannustaa.

Kalle Mattila työskentelee syöpätautien erikoislääkärinä ja tutkijana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.