Hae Rosiesta

Jaa

Levinnyttä rintasyöpää sairastava Piia Poittinen: ”Syöpä opetti elämään täysillä”

Piia Poittiselle, 33, luvattiin vain pari kuukautta elinaikaa. Siitä on jo monta vuotta, ja tällä hetkellä nuori äiti pystyy elämään lähes normaalia elämää levinneestä rintasyövästä ja syöpähoidoista huolimatta.

teksti Anna Kauhala ~ kuvat Leena Ylä-Lyly
asiantuntijana syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, johtava ylilääkäri Johanna Mattson

Vuonna 2012 Piia Poittisen elämä oli alussa ja mallillaan. Hän oli 27-vuotias, juuri valmistunut maskeeraajaksi ja perustanut oman yrityksen. Eräänä päivänä hän tunsi kyhmyn rinnassaan.

Aluksi se ei huolettanut, sillä suurin osa rintasyövistä löydetään yli 50-vuotiailta naisilta. Lääkäritkin epäilivät kyhmyä rasvapatiksi, koska Poittinen oli niin nuori. Sitten tuli patologin tulos: HER2-positiivinen rintasyöpä. Se on yksi rintasyövän kolmesta alatyypistä, ja sitä pidetään keskimääräistä aggressiivisempana tautimuotona.

”Diagnoosi oli suuri järkytys, koska se tuli täysin yllättäen. Minulla ei ollut lainkaan oireita”, Poittinen muistelee.

Diagnoosin jälkeen hoito eteni vauhdilla, sillä rintasyöpä oli ehtinyt kasvaa isoksi ja ärhäkäksi. Reilun viikon kuluttua Poittinen oli jo leikkauksessa. Siinä poistettiin toinen rinta. Poittinen sai myös sytostaatteja eli solunsalpaajia sekä täsmälääkettä.

”Olin niin nuori, että murehdin, miltä näytän ilman toista rintaa. Rintaa enemmän minua kuitenkin surettivat hiukseni: ne olivat pitkät ja paksut, mutta sytostaattien takia ne lähtivät kokonaan”, Poittinen sanoo.

Sytostaatit tuhoavat jakautumisvaiheessa olevat solut. Ne eivät kuitenkaan erittele terveitä soluja syöpäsoluista. Siksi hiukset lähtevät ja limakalvot voivat vaurioitua. Sytostaatit aiheuttavat myös väsymystä ja pahoinvointia.

Piia Poittinen lapsen kanssa.
Lapsi oli Piialle iloinen yllätys, sillä syöpähoitojen jälkeen voi olla vaikea tulla raskaaksi.

Rintasyöpä palasi raskauden jälkeen

Vaikka hoidot veivät rinnan ja hiukset, ne tehosivat. Hoidot aloitettiin syksyllä ja lopetettiin keväällä. Poittinen sai terveen paperit, mutta tilannetta seurattiin kuvauksilla ensin puolivuosittain ja sitten vuosittain.

Aluksi Poittinen käytti vaihdellen peruukkia ja huiveja, ja vähitellen hiukset kasvoivat takaisin. Rintaa hän ei lopulta edes korjauttanut, sillä se ei tuntunut tärkeältä.

Elämä hymyili muutenkin. Yritys alkoi menestyä, ja Poittinen pääsi meikkaamaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman kilpailijoita. Hän maskeerasi myös tv-sarjojen ja elokuvien näyttelijöitä alan huippujen kanssa. Puoli vuotta syöpähoitojen jälkeen juhlittiin häitä.

”Meillä oli mahtavat häät ja matkustimme häämatkalle Malediiveille. Sitten aloimme haaveilla lapsesta.”

Poittinen oli iloisesti yllättynyt, kun hän tuli raskaaksi, sillä syöpähoitojen jälkeen se voi olla vaikeaa. Rintasyövän sytostaattihoidot aikaistavat vaihdevuosia noin viidellä vuodella, ja hormonihoidon aikana raskaus ei ole mahdollinen. Aikaikkuna raskaudelle saattaa siis umpeutua.

Kun lapsi oli puolivuotias, Poittinen luuli sairastuneensa kovaan flunssaan. Nuori äiti oli ollut jo pitkään väsynyt, mutta laittoi sen vauvavuoden piikkiin.

Poika syntyi syksyllä 2016, neljä vuotta rintasyövän diagnosoimisen jälkeen. Sitten tuli kuitenkin isku vasten kasvoja.

Kun lapsi oli puolivuotias, Poittinen luuli sairastuneensa kovaan flunssaan. Nuori äiti oli ollut jo pitkään väsynyt, mutta laittoi sen vauvavuoden piikkiin. Nyt olo oli kuitenkin niin heikko, että hän lähti päivystykseen.

”Siellä todettiin, ettei kyse voi olla flunssasta. Sykkeeni oli aivan liian korkealla.”

Selvisi, että sydänpussi oli kerännyt ympärilleen nestettä, eikä sydän pystynyt kunnolla sykkimään. Samalla maksasta löytyi todella paljon pieniä etäpesäkkeitä.

”Se oli kuin haulikolla ammuttu.”

Maksan lisäksi keuhkoissa oli varjostumaa. Rintasyöpä oli uusiutunut ja levinnyt.

Poittiselle tehtiin kiireellinen leikkaus sydänosastolla ja sitten hänet siirrettiin syöpäosastolle.

Piia Poittinen lapsen kanssa.
Syöpä on pakottanut Piian sairauseläkkeelle meikkaajan työstä. Sen myötä hän on kuitenkin ehtinyt nauttia poikansa lapsuudesta ja viettää mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan. Hän on huomannut, että elämässä on paljon muutakin kuin työ.

Ennuste: vain kuukausia elinaikaa

”Minulle annettiin tosi huono ennuste ja sanottiin, että en tule elämään enää kauan, ehkä vain pari kuukautta. En tiennyt, näenkö pojan yksivuotissynttäreitä. Se oli hirveää.”

Sekin tuntui kamalalta, ettei Poittinen voinut enää lääkityksen tähden imettää vauvaansa. Vaikeinta oli kuitenkin kertoa läheisille. Moni ei ymmärtänyt, että levinnyttä rintasyöpää ei osata vielä parantaa, sen leviämistä pystytään vain hillitsemään.

”En voinut murtua, sillä läheiseni kaipasivat lohdutusta. Piti vain pysyä reippaana.”

Poittinen sai taas vahvoja sytostaatteja ja täsmälääkettä, ja hiukset lähtivät jälleen. Pahinta oli aika sairaalassa, kun näki muita sairaita ja ehti ajatella liikaa. Raskaiden uutisten keskellä elämä kuitenkin jatkui, ja kotiin päästyä vauva-arki vei mukanaan.

”Jotenkin siitä vain pääsi yli, kun touhusin pikkulapsen kanssa. Oli pakko jaksaa, sillä oli niin paljon tehtävää. En halunnut viedä lasta hoitoon, koska hän oli niin pieni.”

Kiireinen arki oli myös voimavara. Ei ehtinyt liikaa miettiä, ja elämässä pysyi rytmi. Voimia antoi myös aviomies.

”Mies on saman ikäinen kuin minä, ja hän on maailman paras tsemppari. Moni näin nuori ei ottaisi harteilleen tällaista taakkaa, mutta hän meni vieläpä naimisiin kanssani.”

Diagnoosin jälkeen Poittisen isä soitti hänelle päivittäin, ja myös ystävät pitivät säännöllisesti yhteyttä. Tukiverkosto auttoi niinä hetkinä, joina pelotti tai itketti. Syöpää ei kannatakaan yrittää kantaa yksin.

Levinnyt rintasyöpä voi pysähtyä vuosikausiksi

Kuukaudet vaihtuivat vuosiksi, hoidot auttoivat. Rintasyöpä tuntui pysähtyneen.

Kaikki rintasyövän alatyypit voivat levitä, mutta jokaiseen niistä löytyy myös lääkehoitoja. Etukäteen on vaikea arvioida, kuinka hyvin lääkkeet purevat.

Poittisen sairastamaa HER2-positiivista rintasyöpää hoidetaan sytostaattien ja sädehoidon lisäksi täsmälääkkeillä, joita Poittinenkin sai. Ne hidastavat syövän etenemistä tai pysäyttävät sen vuosiksi. Niillä on myös vähemmän haittavaikutuksia kuin sytostaateilla.

”Täsmälääkkeitä on käytetty 2000-luvun alusta. Tiedän potilaita, jotka ovat saaneet niitä siitä asti ja joiden syöpä on pysynyt hallinnassa”, HYKS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson sanoo.

Uusia lääkkeitä kehitetään myös koko ajan. Rintasyöpä on suomalaisten naisten yleisin syöpä, ja siihen sairastuu melkein joka kahdeksas nainen – vuosittain sairastuneita on noin 5 000. Varhaisvaiheen rintasyövän ennuste on hyvä, mutta noin joka viidennellä tauti uusiutuu myöhemmin.

”Jos syöpä uusiutuu, se johtuu joko siitä, ettei varhaisvaiheessa annettu hoito tehonnut kehoon jääneisiin syöpäsoluihin tarpeeksi hyvin tai jompaankumpaan rintaan ilmaantuu uusi rintasyöpäkasvain”, Mattson sanoo.

Piia Poittinen
Piia sairastaa levinnyttä HER2-positiivista rintasyöpää. Syöpä on tällä hetkellä hallinnassa, ja Piia pystyy elämään täysillä siitä huolimatta. Syöpä on myös saanut ajattelemaan itsestään ja ulkonäöstään lempeämmin. Piia ei ole korjauttanut leikattua rintaansa, koska se ei tunnu tärkeältä.

Kesällä 2018 Poittinen alkoi kärsiä päänsäryistä. Rintasyöpä oli levinnyt aivoihin.

Hoidoksi Poittinen sai lääkkeen lisäksi sädehoitoa aivoihin. Myöhemmin vanha lääke ei enää tehonnut, ja hänelle alettiin antaa täsmälääkettä, joka sisältää solunsalpaajan.

”Tässä uudentyyppisessä hoidossa täsmälääke vie solunsalpaajan syöpäsolun sisälle. Silloin haittavaikutukset jäävät yleensä vähäisemmiksi kuin jos vastaava solunsalpaaja annettaisiin erikseen”, Johanna Mattson sanoo.

Lääkitystä jatketaan niin kauan kuin hoito tehoaa eivätkä hoidon haittavaikutukset ole liian raskaita. Hoitovaihtoehtoja on nykyään paljon. Jos hoito menettää tehonsa, voidaan siirtyä sellaiseen hoitoon ja lääkkeeseen, jota ei vielä ole annettu. Lääkäri kertoo potilaalle hoitovaihtoehdot, ja niistä valitaan sopiva yhdessä.

Rintasyöpä ei estä elämästä

Poittisen diagnoosista on nyt mennyt jo monta vuotta ja rintasyöpä on pysynyt hallinnassa. Hänellä ei ole kipuja, eikä syöpä ole estänyt matkustamasta tai liikkumasta.

”En nykyisin ihmettele, vaan teen. Ostimme juuri uuden paritalon ja sisustamme sitä. Reissaamme paljon, marjastamme ja sienestämme.”

Syövän myötä sosiaalinen media on lähes unohtunut. Poittisesta tuntuu tärkeältä elää täysillä, ei tuijottaa ruutua. Hän myös tapaa ystäviään ja käy paikoissa ihan eri tavoin kuin ennen syöpää. Ja on syövästä seurannut muutakin hyvää: Poittinen joutui jäämään sairauseläkkeelle, sillä joinain päivinä hän on liian väsynyt töihin. Vaikka tuntuikin raastavalta jättää ura, jonka eteen oli opiskellut ja tehnyt töitä vuosia, läheisille on nyt enemmän aikaa.

”Ennen syöpää tein aivan liikaa töitä. Lapsi olisi myös mennyt varmasti aiemmin hoitoon ilman syöpää. Nyt olen ehtinyt nauttia hänen lapsuudestaan.”

Lapsi on vielä niin pieni, että hän tietää vain, että äiti on pipi ja käy lääkärissä. Kun hän on vanhempi, Poittinen aikoo kertoa hänelle syövästä.

Karttapallo.
Piia matkustaa paljon miehensä ja poikansa kanssa ulkomailla ja Suomessa. Syöpä on opettanut, että kannattaa uskaltaa elää.

Kaikki me kuolemme, uskalla elää

Poittinen ei mieti kuolemaa, sillä se ei kuulu elämään. Eihän kukaan muukaan mieti, ja silti kuka tahansa voi kuolla milloin tahansa, vaikkei sairastaisikaan syöpää.

Hän voi nykyisin hyvin. Syövästä muistuttavat vain säännölliset lääkehoidot ja kuvantamiset, jotka jatkuvat edelleen. Välillä Poittinen on myös väsynyt, sillä syöpä ja hoidot laskevat hemoglobiinia, joka on nyt vain 92. Siihen hän syö rautalisää, joka on auttanut ennenkin.

Vaikka syöpä on tällä hetkellä hallinnassa, Poittinen toivoisi, että häneltä uskallettaisiin kysellä enemmän kuulumisia.

”Syöpä on osa minua. En pidä tunkeilevana, jos joku kysyy siitä.”

Huonona päivänä sanon itselleni, että olen saanut elämässäni kaiken, mitä olen toivonut. Harva saa sitä, vaikka eläisi kuinka vanhaksi.

Hän on kuullut syöpää verrattavan kovaan flunssaan, mutta niin helpolla hän ei ole päässyt. Hän on esimerkiksi saanut allergisen reaktion sytostaatista ja joutunut siksi pitkäksi aikaa sairaalaan.

Poittinen ei kuitenkaan keskity rintasyöpään, vaan elämään. Hän ei murehdi liikoja, vaan on kiitollinen siitä, minkä on saanut.

”Huonona päivänä sanon itselleni, että olen saanut elämässäni kaiken, mitä olen toivonut. Harva saa sitä, vaikka eläisi kuinka vanhaksi.”

Hän ajattelee, että syöpä on lopulta vain tauti siinä missä muutkin. Vaikka välillä itkettääkin, sieltä noustaan.

”Mottoni on: uskalla elää!”

Terveysradio-podcast: Mikä on seuraava askel rintasyövän hoidossa? (33 min.)

Peter Nymanin vieraana levinnyttä rintasyöpää sairastava Piia Poittinen, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja Eeva Nopsanen ja Rochen lääketieteellinen johtaja Anssi Linnankivi.

Seuraa Terveysradiota Apple Podcasts -palvelussa tai Spotifyssa.