Hae Rosiesta

Jaa

Kun vanhempi sairastuu syöpään, perheen turvallisuuden tunne järkkyy – näin tuet lasta

Vanhemman syöpä vaikuttaa lapsen arkeen ja mieleen. Perheen tutut rutiinit, rehellisyys ja toivo auttavat lasta selviytymään.

teksti Virve Järvinen ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana FT, vaativan erityistason psykoterapeutti Florence Schmitt

Miten vanhemman syöpä tai muu vakava sairastuminen vaikuttaa lapseen, psykoterapeutti Florence Schmitt?

Syöpä, tutkimukset ja hoidot vaikuttavat usein vanhemmuuteen mutta myös lapsen kykyyn leikkiä, oppia, kasvaa ja käsitellä tunteita.

Lapsen rutiinit saattavat rikkoutua ja lapsi voi kohdata erilaisia pelkoja, jotka liittyvät esimerkiksi vanhemman menettämiseen tai terveen vanhemman sairastumiseen. Lapsen rooli lapsena voi muuttua. Lapsi voi alkaa ottaa vastuuta asioista, jotka eivät hänelle vielä ikänsä puolesta kuulu. Lisäksi syöpä voi aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta myös hoitojen päättymisen jälkeen.

Millä tavalla lapsi reagoi vanhemman sairastumiseen?

Alle kouluikäinen lapsi saattaa oireilla kehollaan: hänelle voi tulla uniongelmia ja ruokahalu voi muuttua. Lapsesta voi tulla levoton, tai hän voi vetäytyä omiin oloihinsa.

Kouluikäisen lapsen voi olla vaikea keskittyä. Hän voi kieltäytyä menemästä kouluun ja takertua vanhempaansa. Lapsesta voi tulla ylireipas, eikä hän halua kuormittaa vanhempaa omilla murheillaan.

Teinit reagoivat hyvin yksilöllisesti. Jos tytön äiti sairastaa rintasyöpää, omien rintojen kasvu voi pelottaa tyttöä. Teinit hakevat paljon tietoa netistä, ja väärinymmärrysten välttämiseksi nuoren kanssa on tärkeää keskustella siitä, miten hän ymmärtää oman perheen tilanteen.

Miksi syövästä on tärkeää kertoa lapselle?

Vakava sairastuminen muuttaa vanhemman käytöstä, minkä pienikin lapsi huomaa.

Ellei vanhempi kerro sairaudestaan, lapsi voi ajatella, että syy vanhemman muuttuneeseen käytökseen on lapsessa itsessään. Hän voi myös tulkita vanhemman väsymyksen niin, että vanhempi on väsynyt lapseen.

Miten vanhempi voi kertoa lapselle sairaudestaan?

Sairaudesta kannattaa kertoa ensin toiselle aikuiselle. Kertominen auttaa jäsentämään omia ajatuksia, jolloin sairaudesta on helpompi kertoa myös lapselle. Mutta jos lapsi kysyy jo aiemmin vanhemman surullisuudesta, lapsen pitää saada tietää syy.

Lapselle kerrotaan asiat, joista vanhempi voi olla itse varma. Esimerkiksi, että vanhempi on ollut tutkimuksissa, ja tutkimustulokset kertovat, että vanhemmalla on syöpä. Seuraavaksi äidin tai isän hoidot alkavat, ja lääkärit ja hoitajat tekevät kaikkensa, jotta vanhempi paranisi. Sairautta ei voida aina parantaa, mutta sen etenemistä pyritään hidastamaan, ja sairastuneesta pidetään aina huolta.

Teinin kanssa auto on hyvä paikka kertoa sairastumisesta. Autossa kuljettajan ja matkustajan katseet eivät kohtaa, joten teinin ei tarvitse pelätä, että ikävät uutiset saavat hänet itkemään.

Kuinka perhe voi lohduttaa lasta?

Vanhemman oma epävarmuus herättää lapsessa pelkoa ja turvattomuutta. Siksi vanhemman tulisi käsitellä omia huoliaan toisten aikuisten kanssa.

Vanhemman tehtävänä on luoda luottamusta tulevaan ja kertoa, että asiat järjestyvät. Siinä auttaa, kun lapsi saa jatkaa arkeaan entiseen tapaan.

Lapsen on tärkeä tietää, että hänellä on aina tukenaan aikuisia. Ellei vanhempi jaksa viedä lasta harrastuksiin tai ystävien luokse, ovat puoliso, sukulaiset ja ystävät tärkeä apu. Läheisten kannattaa tarjota tukeaan, sillä avun pyytäminen on usein vaikeaa. Kunnat ovat lain mukaan velvollisia järjestämään lapsiperheille kotiapua sairauden aikana.

Lue myös: Eijan vatsakipujen syynä oli kohdunkaulan syöpä – perheen tuki auttoi läpi musertavan uutisen ja rankkojen syöpähoitojen

Miten vanhemman kannattaa jakaa vähäiset voimavaransa?

Kun voimavarat ovat vähissä, ne kannattaa keskittää kotiin ja perheeseen. Lapset ovat vain kerran pieniä, ja töitä ehtii tehdä myöhemminkin.

15–18-vuotiaskin on edelleen lapsi, joka tarvitsee perhettään. Vanhemman tulee olla nuoren saatavilla, ja se onnistuu, vaikka vanhempi lepäisi sohvalla.

Hoitojen väleissä tulee usein parempia jaksoja. Lapsi jaksaa odottaa niitä, kun tietää, että vanhempi tekee silloin kivoja asioita hänen kanssaan.

Miksi syöpään sairastuneen vanhemman on tärkeää huolehtia jaksamisestaan?

Pahin uhka lapsiperheen hyvinvoinnille on sairastuneen vanhemman tai hänen puolisonsa masentuminen. Masentunut vanhempi ei välttämättä huomaa lapsensa hätää. Tämä voi vaikuttaa lapsen mielenterveyteen vielä aikuistumisen jälkeen.

Osa vanhemmista kokee valtavaa syyllisyyttä siitä, että heidän sairastumisensa aiheuttaa lapselle huolta. He kokevat riittämättömyyttä siitä, etteivät jaksa huolehtia lapsen arjesta entiseen tapaan.

Syöpään sairastuneen ei pidä jäädä yksin murheidensa kanssa. Paikalliset syöpäyhdistykset tarjoavat keskusteluapua. Myös Suomen Syöpäpotilaat ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja seurakuntien diakoniatyö tarjoavat monenlaista apua.

Lue myös: Läheisen vakava sairastuminen on kova paikka – omasta hyvinvoinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan

sekä Syöpädiagnoosi on iso järkytys – mutta apua on tarjolla

Artikkelin on tilannut Roche Oy

M-FI-00001626

Florence Schmitt on vaativan erityistason yksilö- ja perhepsykoterapeutti ja filosofian tohtori, joka on tehnyt psykoterapiaa syöpää sairastavien ja heidän läheistensä kanssa vuodesta 2002.