Hae Rosiesta

Jaa

Miten tulkita laboratorioarvoja – asiantuntija vastaa

Labrakokeidesi tulokset olivat viitearvojen sisällä – ja se on hyvä juttu! Mutta mitä lääkärisi tarkoitti sanoessaan, että vielä parempi olisi, jos ne olisivat tavoitearvoissa?

teksti Essi Kähkönen ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita

Miten laboratoriokokeita tulkitaan, erikoislääkäri Pekka Aroviita? 

Laboratoriokokeiden tulkitsemisessa auttaa niiden lyhenteet. Esimerkiksi perusverenkuva lyhennetään termillä PVK. Se antaa yleiskuvan verisoluista ja hemoglobiinista. PVK:ta käytetäänkin monien sairauksien diagnosoinnissa ja seulonnassa sekä esimerkiksi tulehduksia selviteltäessä 

Laboratoriokokeita ei kuitenkaan kannata omin päin ryhtyä tulkitsemaan, sillä se on 

lääkärin tehtävä. Yleensä potilaan kanssa sovitaan soittoaika esimerkiksi kokeiden oton jälkeiselle viikolle. Puhelimessa lääkäri kertoo, jos jokin laboratorioarvo huolestuttaa ja varaa 

potilaalle ajan tarkempiin tutkimuksiin. 

Mitä laboratoriokokeiden viitearvot tarkoittavat? 

Viitearvot eli viitevälit tarkoittavat niin sanotusti normaaleja laboratoriokokeiden arvoja. Viitearvoilla on ala- ja yläraja. Viitearvot on määritelty niin, että 95 prosentilla väestöstä on tällaiset arvot. Toki terveelläkin henkilöllä voi olla viitearvoista poikkeava arvo, mutta siinä tapauksessa hänen terveydentilaansa on syytä selvitellä tarkemmin.  

Aina poikkeama viitearvoista ei siis tarkoita, että ihminen olisi sairas. Viidellä prosentilla väestöstä yksittäinen laboratoriotulos ei ”mahdu” viitearvojen väliin johtuen siitä, että viitearvot on määritelty tietyllä tavalla. Toki kyse voi myös olla sairaudesta tai taudin oireesta. Sen, onko arvo poikkeava vai ei, tulkitsee lääkäri. 

Mitä ovat tavoitearvot? 

Tavoitearvoilla tarkoitetaan sitä, että tietyn arvon olisi hyvä olla esimerkiksi korkeampi kuin viitearvon alaraja. Esimerkiksi D-vitamiinipitoisuudet ovat aurinkoisissa maissa selvästi korkeammat kuin Suomessa. Siksi ajatellaan, että Suomessa asuvan henkilön D-vitamiinipitoisuutta mittaavan laboratorioarvon olisi parempi olla korkeammalla kuin mitä varsinaisen D-vitamiinimittauksen viitearvon alaraja on. 

Tavoitearvo tarkoittaa toisin sanoen sitä, että ihminen voi paremmin, jos jokin hänen arvonsa on tavoitearvossa kuin että se olisi vain viitearvojen sisällä. Monen sairauden riski pienenee, jos henkilö on paremminkin tavoitearvossa kuin viitearvojen sisällä. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat veren rasva-arvotkolesteroli-arvoilla ja triglyserideillä on viitearvojen sijasta olemassa tavoitearvot. Tavoitteena on, että esimerkiksi haitallisen LDL-kolesterolin arvo on alle 3 mittayksikköä ja hyödyllisen HDL-kolesterolin arvo yli 1 mittayksikköä. Jos pääset näihin tavoitearvoihin, on luultavaa, että sydän- ja verenkiertosairauksien riskisi on pieni  

Ovatko viitearvot samat kaikissa laboratorioissa 

Eivät useinkaan ole. Tavallisimmille laboratoriotutkimuksille käytetään Suomessa yhteisiä suomalaisia tai pohjoismaisia viitearvoja. Monien muiden tutkimusten viitearvot voivat kuitenkin vaihdella laboratorioittain. Tämä johtuu siitä, että eri laboratoriot käyttävät saman tutkimuksen tekemiseen eri menetelmiä, ja menetelmien antamat tulokset voivat vaihdella. 

Vaihtelevatko viitearvot sukupuolen ja iän mukaan?  

Joissakin tutkimuksissa kyllä. Esimerkiksi perusverenkuvan viitearvot ovat erilaiset naisille ja miehille sekä nuorille ja vanhoille. Samoin vaikkapa sukupuolihormoneiden viitearvot ovat erilaiset riippuen siitä, minkä ikäinen nainen tai mies on. Lisäksi naisilla jotkut viitearvot ovat erilaiset eri kuukautiskierron vaiheissa. 

Tukevatko viite- ja tavoitearvot toisiaan? 

Viitearvot ovat lääkärille apuväline, jolla hän tulkitsee potilaansa laboratoriokokeita – ja siten myös terveyttä. Lääkäri tekee laboratoriokokeiden tuloksista aina lopullisen tulkintansa huomioimalla viitearvojen lisäksi myös potilaan yleisvoinnin, tämän potemat sairaudet sekä potilaan käyttämän lääkityksen.  

On mahdollista, että lääkäri suosittelee potilaalleen esimerkiksi elintapamuutoksia, jotta tämän verensokeriarvot kohentuisivat ja potilasta uhkaava kakkostyypin diabetes ei puhkeaisi. Jos potilas saa verensokeria kuvaavat, viitearvojen reunalla olevat lukemansa lähemmäs tavoitearvoja, se on ehdottoman hyvä juttu hänen terveydelleen.  

Tässä mielessä viite- ja tavoitearvot tukevat toisiaan: potilaan on joskus konkreettisten lukemien avulla helpompi ymmärtää, miten hänen elimistönsä reagoi vaikkapa juuri elintapamuutoksiin. 

Miksi potilaalla ei aina ole kaikki kunnossa, vaikka tietty arvo olisi viitearvojen sisällä? 

Ihmisen terveydentila on laaja kokonaisuus, ja on mahdollista, että hän ei koe vointiaan hyväksi, vaikka peruslaboratoriokokeet olisivat viitearvojen sisällä. Tällaisessa tilanteessa on syytä hakeutua lääkäriin, jotta potilaan kokemaa vointia voidaan alkaa selvitellä tarkemmin. 

MC-FI-00369

Asiantuntijana terveydenhuollon erikoislääkäri Pekka Aroviita. Hän työskentelee Terveystalossa.