Kuinka suuri riski tyypin 2 diabetesta sairastavalla on saada Alzheimerin tauti?
Tätä asiaa on tutkittu isoissa väestötason tutkimuksissa, joissa on todettu, että diabetesta sairastavalla – olipa kyse tyypin 1 tai 2 diabeteksesta – on noin 1,5-kertainen riski saada Alzheimerin tauti verrattuna henkilöihin, joilla ei ole diabetesta.
Entä millainen on muiden muistisairauksien riski, jos sairastaa diabetesta?
Diabetesta sairastavalla on jonkin verran korkeampi riski saada verisuoniperäinen muistisairaus eli niin kutsuttu aivoverenkiertosairauden muistisairaus kuin niillä, jotka eivät sairasta diabetesta. Tämä johtuu siitä, että diabetes itsessään vaikuttaa haitallisesti verisuoniin.
Myös niin sanottu sekamuotoinen muistisairaus on diabetesta sairastavilla yleisempi kuin diabetesta sairastamattomilla. Sekamuotoisella muistisairaudella tarkoitetaan sitä, että henkilöllä voi olla jo Alzheimerin taudille tyypillisiä muutoksia aivoissaan, joita diabetekseen usein liittyvät verisuoniperäiset muutokset sitten vahvistavat.
Sen sijaan muihin, harvinaisempiin muistisairauksiin, kuten Lewyn kappale -tautiin ja otsalohkodementiaan, diabeteksella ei ole havaittu riskiä kasvattavaa vaikutusta.
Lue myös: Kun sanat katoavat – miten muistisairaus vaikuttaa puheeseen?
Mistä Alzheimerin taudin ja kakkostyypin diabeteksen yhteys johtuu?
Enin osa tätä asiaa käsittelevästä tutkimuksesta on tehty erilaisissa eläinmalleissa, mutta näiden sairauksien yhteys on havaittu toki myös ihmisaivoista kuoleman jälkeen saaduissa kudosnäytteissä.
Alzheimerin tautia sairastavien aivoissa on havaittu aivojen insuliiniresistenssiä, mikä tarkoittaa sitä, että hermosoluilla on heikentynyt vaste insuliinin vaikutuksille. Mekanismi on samanlainen kuin tyypin 2 diabetekseen liittyvässä insuliiniresistenssissä.
Alzheimerin taudissa IDE-entsyymin (Insulin Degrading Enzyme) määrä näyttää vähentyvän aivoissa jo diabeteksen esiasteen yhteydessä. Kyseinen entsyymi hajottaa myös Alzheimerin taudissa aivoihin kertyvää haitallista ainetta, beeta-amyloidia. Mutta kun IDE-entsyymiä ei ole aivoissa tarpeeksi, se vaikuttanee suoraan siihen, että Alzheimerin taudin oireita lisäävä beeta-amyloidiaineskin aivoissa lisääntyy.
Voiko Alzheimerin taudin riskiä pienentää?
Kyllä voi – ja niin voi tehdä kuka tahansa meistä, myös tyypin 2 diabetekseen jo sairastunut. Tärkeintä on petrata elintapoja. Tutkimuksissa on huomattu, että jo pienikin liikunnan lisääminen hoitaa aivoterveyttä. Sama koskee painonhallintaa. Ylipainoisella jo viiden prosentin alenema lähtöpainosta ehkäisee erilaisia sairauksia ja parantaa esimerkiksi insuliiniresistenssiä – tällä on suora vaikutus Alzheimerin tautiriskin alentumiseen.
Yhtä lailla kannattaa kiinnittää huomiota ruokavalioon: kasvisvoittoinen, hyviä rasvoja, kalaa ja vain niukalti punaista lihaa sisältävä vähäsuolainen ruokavalio auttaa vähentämään myös muistisairauksien riskiä. Ehdottoman tärkeää on välttää tupakkaa – myös alkoholinkäyttö on tarpeen rajoittaa enintään kohtuulliseksi.
Lisäksi jokaisen on hyvä tietää omat verenpaine- ja kolesteroliarvonsa. Jos ne ovat pidempään koholla, tarvitaan lääkitystä. Verenpaine- ja kolesterolilääkkeet ehkäisevät verisuoniperäisiä muutoksia elimistössä, myös aivoissa. Tyypin 2 diabetesta sairastavan olisi pidettävä visusti huolta siitä, että sairaus pysyisi hyvässä hoitotasapainossa.
Lue myös: Varkauksia ja pelkoa myrkyttämisestä – harhaluulot voivat olla osa muistisairautta
Miten tyypin 2 diabetes voi yleisesti muuttaa kognitiota?
Diabetes on myös verisuonisairaus, ja diabetesta sairastavilla on siten suurentunut riski saada aivoverisuonimuutoksia. Nämä muutokset voivat johtaa erilaisiin aivoverenkiertohäiriöihin, kuten aivoinfarktiin, mutta myös lievempiin, kognitiota heikentäviin aivomuutoksiin.
Kognitiiviset haitat voivat tyypin 2 diabetesta sairastavalla näkyä esimerkiksi muistivaikeuksina. Sanoja, nimiä ja asiayhteyksiä voi olla vaikea palauttaa mieleen. Toiminnanohjaus voi heikentyä: arkiaskareisiin on kenties vaikeampi ryhtyä kuin ennen, ja muutkin suunnitelmallisuutta vaativat toimet voivat haparoitua. Kielellinen sujuvuus saattaa takkuilla, ja kognition muutokset voivat näkyä myös hidastuneena liikkumisena.
Kognition heikentyminen on sitä todennäköisempää tyypin 2 diabetesta sairastavalla, mitä heikommassa hoitotasapainossa hänen perussairautensa on. Korkeat verensokerit altistavat kognitiivisille haitoille, mutta niin tekevät myös usein toistuvat matalat verensokerit.
Vaikuttaako tyypin 2 diabetes Alzheimerin taudin kulkuun?
Tarkkaa vastausta tähän kysymykseen ei tietääkseni ole, sillä en ole löytänyt tutkimusta, jossa olisi vertailtu Alzheimerin taudin etenemisnopeutta diabetesta sairastavilla ja sairastamattomilla. Taudin etenemiseen vaikuttavat niin monet asiat, että yksittäisen perussairauden yhteyttä taudin kulkuun voi olla vaikea osoittaa. Se kuitenkin tiedetään, että tyypin 2 diabetes on selkeä riskitekijä aivoverisuonimuutoksille. Mitä enemmän aivojen verisuoniterveys diabeteksen vuoksi heikentyy, sitä todennäköisempää on, että myös muistisairauden oireet etenevät.
Lue myös: Elämäntavat kuntoon – miten ehkäistä tyypin 2 diabetesta?
sekä: Verikoe kertoo diabeetikon riskistä saada sydämen vajaatoiminta
MC-FI-01937
