Miksi nelikymppisen naisen kannattaa seurata terveyttään aiempaa tarkemmin, työterveyshuollon erikoislääkäri Anna Back?
Ikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Ne ovat sairauksia, jotka kehittyvät vähitellen vuosikymmenten kuluessa ja joita voidaan ehkäistä elintavoilla. Nelikymppinen nainen elää monesti ruuhkavuosia. Hänellä ei ole välttämättä riittävästi aikaa vaalia omaa terveyttään esimerkiksi liikkumalla.
Verikokeilla voidaan selvittää monia puutostiloja ja sairauksia jo ennen oireita. Koetulokset voivat tukea ja motivoida naista tarvittaviin elintapamuutoksiin ja auttaa niiden ylläpitämisessä.
Mitä verestä kannattaa katsoa?
Perusverenkuvan lisäksi verestä on hyvä tarkistaa rasva- ja sokeriarvot sekä maksa- ja munuaisarvot. Perusverenkuva sisältää hemoglobiinitutkimuksen ja antaa tietoa valkosoluista, jotka voivat kohota elimistön tulehdustiloissa. Lievästi koholla olevat maksa-arvot liittyvät ylipainoisella usein maksan rasvoittumiseen. Poikkeavuudet munuaiskokeissa voivat kieliä esimerkiksi korkeasta verenpaineesta.
Kohonnut kolesteroli ja lievästi kohonnut verensokeri eivät tunnu omassa olossa, mutta ne lisäävät valtimosairauksien riskiä. Kun poikkeavuudet todetaan ajoissa, voidaan ehkäistä tehokkaammin aikuistyypin diabetesta ja vakavia sydän- ja aivovaltimotapahtumia.
Verenpainetta ei tutkita laboratoriossa, mutta sitä kannattaa alkaa mitata viimeistään nelikymppisenä etenkin, jos lähisuvussa on verenpainetautia. Kohonnut verenpaine ei tunnu miltään, mutta hoitamattomana se altistaa muun muassa sydämen rytmihäiriöille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Lue myös: Verikoe kertoo diabeetikon riskistä saada sydämen vajaatoiminta
Voiko naisella olla tietämättään raudanpuute?
Veren alentunut hemoglobiini eli anemia ja raudanpuute mielletään monesti samaksi asiaksi. Elimistössä voi kuitenkin olla puutetta raudasta jo ennen kuin hemoglobiini laskee.
Ferritiiniarvo kertoo rautavarastojen tilanteen. Se kannattaa selvittää, jos kärsii poikkeuksellisesta väsymyksestä, keskittymisvaikeuksista tai levottomista jaloista. Runsaat kuukautiset, rankka liikunta ja vegaaniruokavalio voivat heikentää rautavarastoja.
Voisiko sinulla olla raudanpuute? Tee Rosie.fin suuntaa antava testi!
Kenen kannattaa selvittää D-vitamiini- ja B12-vitamiinitasot?
Jokaisen ihmisen kannattaisi selvittää D-vitamiinitaso edes kerran. Sen riittävä saanti on tärkeää luustolle, mutta se tehostaa myös vastustuskykyämme. D-vitamiinin saanti voi olla niukkaa, vaikka ottaisi vitamiinia suositusten mukaan, sillä sen imeytymisessä on yksilöllisiä eroja.
B12-vitamiini on aivoille ja hermostolle välttämätöntä, ja sitä saadaan eläinkunnan tuotteista. Siksi erityisesti vegaanien kannattaa tarkistaa sen taso. B12-vitamiinin puute voi ilmetä alhaisena hemoglobiinina.
Lue myös: Kasvissyöjä tai vegaani – saathan riittävästi näitä ravintoaineita?
Milloin vaihdevuosien FSH-tutkimus on ajankohtainen?
Kun vaihdevuosi-ikäisen naisen estrogeenituotanto vähenee, follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n pitoisuudet suurenevat veressä. Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51-vuotiaana.
FSH:n voi mitata verestä, jos naisella alkaa olla poikkeuksellisen aikaisin vaihdevuosiin viittaavia kuukautishäiriöitä tai esimerkiksi unihäiriöitä, ärtyneisyyttä ja väsymystä.
Lue myös: 8 faktaa vaihdevuosista, jotka jokaisen naisen tulisi tietää
Miksi tutkimuksiin kannattaa mennä lääkärin vastaanoton kautta?
Vaikka moniin tutkimuksiin voi hakeutua omin päin ilman lääkärin lähetettä, olisi tuloksia aina hyvä tulkita yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Nainen voi olla terve, vaikka laboratoriokokeiden viitearvot vähän ylittyisivätkin – ja toisaalta, vaikka kaikki näyttäisi verikokeissa normaalilta, voi tilanne olla toinen yksilöstä riippuen. Lääkäri osaa suhteuttaa tulokset potilaan mahdollisiin muihin riskitekijöihin, kuten ikään, perimään ja mahdolliseen verenpainetautiin.
Lääkäriasemat ja laboratoriot tarjoavat eri ikäisille naisille suunnattuja tutkimuspaketteja. Niistäkin saa enemmän irti käymällä tulokset läpi lääkärin kanssa.
Lue myös: Miten tulkita laboratorioarvoja – asiantuntija vastaa
Kuinka usein tutkimuksia tarvitaan jatkossa?
Jos kaikki on kunnossa, tutkimukset kannattaa uusia kolmen–viiden vuoden välein. Mutta jos elintavat huonontuvat, liikunta vähenee tai kertyy ylipainoa, ne voi olla viisasta toistaa aiemmin.
Omaa sairastumisriskiä voi selvittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta löytyvällä FINRISKI-laskurilla. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos laskurin lopputulema huolestuttaa.
Lue myös: Neulankärjestä tuhkaksi – tällainen on laboratorionäytteen matka
Sekä: Pehmeitä rasvoja ja kasviksia – Maarit pitää kolesterolinsa kurissa ruokavaliolla
MC-FI-01105
