Hae Rosiesta

Jaa

Hepatiitti C:tä on erityisesti nuorilla – miten tartunnan voi välttää?

C-hepatiittitartunnan voi saada jo ensimmäisestä suonensisäisestä huumekokeilusta. Piilevä infektio on tärkeää löytää ajoissa, sillä ilman hoitoa se voi johtaa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle.

teksti Virpi Ekholm ~ kuvat iStockPhoto
asiantuntijana ylilääkäri Kimmo Salminen, Tyks

Suomessa todetaan vuosittain yli tuhat uutta C-hepatiittitartuntaa. Eniten niitä todetaan 20–30-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Mikä hepatiitti C oikein on ja missä tilanteissa tartunnan voi saada, gastroenterologian ylilääkäri Kimmo Salminen Tyksistä?

Hepatiitti C on veren välityksellä tarttuva virus, joka aiheuttaa maksatulehduksen. Suurin tartuntariski on suonensisäisten huumeiden käytössä, likaisten pistosvälineiden välityksellä. Jo yksittäinen huumekokeilu voi johtaa tartuntaan. C-hepatiitin voi saada myös pistämällä itseään vahingossa käytetyllä neulalla.

Aiemmin tartunnan saattoi saada myös verensiirrossa, mutta nykyisin verivalmisteet testataan C-hepatiitin varalta. Tauti voi tarttua myös suojaamattomassa seksissä tai synnytyksessä äidiltä lapseen, mutta riski on näissä tilanteissa aika pieni.

Missä tilanteissa hepatiitti C ei yleensä tartu?

C-hepatiitti tarvitsee tarttuakseen verikontaktin. Se ei tartu esimerkiksi kätellessä, halatessa tai suudellessa eikä wc-tilojen tai ruokailuvälineiden välityksellä.

Millaisia oireita hepatiitti C -tartuntaan liittyy?

Suurin osa tartunnoista on täysin oireettomia, eli potilas ei itse huomaa sairastuneensa. Vain 10–15 prosenttia saa infektion alkuvaiheessa oireita, kuten ylävatsakipua, huonovointisuutta, kuumeilua tai ihon ja silmien kellerrystä.

Lue myös: Klamydia on nuorten sukupuolitauti, joka voi vaikuttaa raskaaksi tuloon

Kuinka usein tauti kroonistuu? Mitä haittaa krooninen infektio voi aiheuttaa?

85–90 prosenttia infektioista jää kroonisiksi, jos tautia ei hoideta lääkkeillä. Krooninen infektio voi johtaa vuosien kuluessa maksakirroosiin ja altistaa maksasolusyövälle. Siksi on tärkeää, että löydämme ja hoidamme myös ne sairastuneet, jotka eivät vielä tiedä saaneensa tartuntaa.

Milloin on syytä hakeutua testiin?

Testiin kannattaa hakeutua, jos maksa-arvot ovat koholla tai on riskikäyttäytymistä, kuten suonensisäisten huumeiden käyttöä. Myös silloin kannattaa hakeutua testiin, jos kumppanilla tai äidillä on todettu hepatiitti C.

Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen tutkimuksiin esimerkiksi omalla terveysasemalla tai työterveydessä. Niihin pääsee myös huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja päihdepalvelujen kautta.

Miten hepatiitti C -tartunta todetaan?

Hepatiitti C -tartunta todetaan verestä vasta-aine- tai antigeenimäärityksillä. Jos vasta-aineet todetaan positiivisiksi, tehdään PCR- eli nukleiinihappotutkimus, jolla selvitetään, onko kyse kroonisesta vai jo parantuneesta infektiosta. Jos sekin on positiivinen, voidaan aloittaa hoito.

Lue myös: Lääkkeet, luontaistuotteet ja ravintolisät voivat rasittaa maksaa

Miten C-hepatiitin aiheuttama maksatulehdus hoidetaan, ja kuinka tehokasta hoito on?

C-hepatiitin hoito on nykyisin helppoa ja yksinkertaista. Potilas ottaa lääkkeen joka päivä 8–12 viikon ajan. Käytännössä kaikki paranevat, jotka ottavat lääkkeen ohjeen mukaan. Tärkeintä on, että lääke muistetaan ottaa päivittäin. Muuten virus voi muuntua niin, että lääkitys ei enää tehoa.

Aiempiin C-hepatiitin hoitoihin liittyi paljon sivuvaikutuksia, eikä niiden tehokaan ollut kovin hyvä. Siksi potilaat eivät välttämättä halunneet hakeutua hoitoon. Nyt meillä on käytössä uusia, tehokkaita lääkkeitä, joihin liittyy vähän tai ei lainkaan sivuvaikutuksia. Onkin tärkeää, että ihmiset hakeutuvat testeihin ja hoitoon, jotta maksavaurion kehittyminen voidaan estää.

Millä tavoin hepatiitti C:tä voidaan ehkäistä?

Tärkeintä on käyttää puhtaita pistosvälineitä, jos ei pysty lopettamaan suonensisäisten huumeiden käyttöä. Lisäksi seksissä tulisi käyttää kondomia. Hepatiitti C:tä vastaan ei ole rokotetta. On myös hyvä muistaa, että onnistunut lääkehoito ei suojaa uudelta tartunnalta, vaan taudin voi valitettavasti saada uudestaan, jos riskikäyttäytyminen jatkuu.

MC-FI-01481

Gastroenterologian erikoislääkäri Kimmo Salminen toimii ylilääkärinä ja vastuualuejohtajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.