Millainen sairaus on Alzheimerin tauti, lääke­tieteen tohtori ja dosentti Eino Solje?

Usein puhutaan muistisairaudesta, mutta termi yksinkertaistaa taudinkuvaa. Tautiin liittyy beeta-amyloidi- ja tau-proteiinien kertyminen aivoihin. Tämä heikentää muistia, mutta vaikuttaa myös muuhun tiedonkäsittelyyn ja toimintakykyyn. Alzheimerin tauti on myös aina etenevä sairaus.

Miten dementia ja Alzheimerin tauti liittyvät toisiinsa?

Dementia on oireyhtymä, jonka yleisin aiheuttaja on Alzheimerin tauti. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä enemmän dementian taustalta löytyy kuitenkin muita muistisairauksia. Esimerkiksi 50–60-vuotiailla dementian aiheuttajana korostuvat otsa-ohimolohkorappeumat sekä Lewyn kappale -tauti. Ikääntyneillä dementian taustalla vaikuttaa usein Alzheimerin taudin lisäksi verisuoniperäinen muistisairaus.

Miten yleinen Alzheimerin tauti on?

Suomessa on arviolta 200 000 muistisairasta ja heistä noin 70 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia. Tärkeimmät riskitekijät ovat korkea ikä ja perimä. Alzheimerin tautiin sairastutaan yleensä 70–80 ikävuoden tienoilla.

Fyysisen aktiivisuuden väheneminen on taudin riskitekijä, mutta se voi olla myös yksi ensimmäisistä oireista. Näyttää myös siltä, että tupakointi, alkoholi ja huono verisuoniterveys voivat edistää Alzheimerin taudin kehittymistä. Myös matala koulutustaso voi olla riskitekijä tai vaikuttaa oireiden ilmenemisikään.

Lue myös: Alzheimerin tautia voi ennaltaehkäistä elintavoilla – 10 tapaa huolehtia muistista

Mitkä ovat Alzheimerin taudin oireet?

Oireet ovat yksilöllisiä, mutta yleensä episodinen eli elämänkerrallinen muisti heikkenee ja usein myös toiminnanohjaus kangertelee. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi haasteina pukeutumisessa tai vaikeutena organisoida toimintaa loogisesti, jos esimerkiksi täytyisi siivota, käydä kaupassa, laittaa ruokaa ja kattaa pöytä vieraita varten.

Tiedonkäsittelyn heikkeneminen saattaa johtaa aistien, kuten näköhavaintojen tai äänien virhetulkintoihin, ja potilaalle voi näin muodostua harhakäsityksiä.

Joillain Alzheimerin tautiin liittyy neuropsykiatrisia oireita. Oireet voivat ilmetä apatiana tai aloitekyvyttömyytenä arkisissa asioissa, kuten hampaiden pesussa tai kotitöiden tekemisessä. Toisinaan ilmenee myös aggressiivisuutta, johon voi vaikuttaa turhautuneisuus muistamattomuuteen ja taitojen heikkenemiseen, mutta aggressiivisuus voi olla myös taudin itsenäinen oire. Sitä, miksi oireita tulee vain toisille, ei tiedetä.

Alzheimerin tauti voi siis näyttäytyä hyvin eri tavoin ja vaikuttaa siten yhdellä käytökseen ja toisella näönvaraiseen hahmottamiseen tai puheen tuottamiseen.

Lue myös: ”En itse huomannut, että asioita alkoi jäädä tekemättä” – nuorena diagnosoitu Alzheimer oli Ritvalle iso elämänmuutos

Milloin on mentävä tutkimuksiin?

Joka kolmas yli 65-vuotias raportoi muistioireita. Jos itse huolestuu tai läheinen huomaa, että muistaminen takkuaa, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai työterveyteen, joissa arvioidaan, viittaavatko oireet muistisairauteen. Usein myös työstressi, masennus tai kuormittava elämäntilanne aiheuttavat tiedonkäsittelyn haasteita. Ajattelun hidastuminen ja se, että välillä joutuu ”kaivelemaan muistiaan” liittyvät ikääntymiseen, mutta jos herää kysymys, onko läheinen ”höperöitynyt”, on syytä lähteä tutkimuksiin.

Tutkimuksiin on hyvä mennä ajoissa, sillä diagnosoimaton muistisairaus sotkee arkea ja kuormittaa henkisesti. Kun Alzheimerin tauti löydetään varhaisessa vaiheessa, ihminen pystyy vielä itse päättämään asioistaan ja olemaan mukana hoidon suunnittelussa.

Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain

Miten Alzheimerin tautia tutkitaan?

Jos muistioireille ei ole ilmeistä syytä, kuten työuupumus tai depressio, tehdään aina muistitesti. Siinä arvioidaan välitöntä ja viivästynyttä muistia, kielellisiä toimintoja, hahmotuskykyä, toiminnanohjausta sekä visuaalista muistia.

Työikäiset saavat yleensä lähetteen neurologin tutkimuksiin, ikääntyneitä tutkii geriatrian erikoislääkäri. Koska Alzheimerin taudin oireet ovat yksilöllisiä, myös tutkiminen vaihtelee. Keinoina ovat muun muassa aivojen magneettikuvaus, selkäydinnestetutkimus, geenitestit ja PET-kuvaus.

Aina syynä ei ole muistisairaus, vaan muistioireita voivat aiheuttaa myös anemia, kilpirauhasen häiriö, B12-vitamiinin puute ja depressio.

Jos Alzheimerin tauti tunnistetaan ajoissa, voiko etenemistä hidastaa?

Oireita voidaan hoitaa, mutta etenemiseen ei valitettavasti voida vaikuttaa. Tauti on silti tärkeää tunnistaa ajoissa, jotta potilas saa elämänlaatua parantavaa hoitoa. Muistisairaat ovat esimerkiksi alttiita depressiolle, joten sitä tulee hoitaa. Samoin muistamattomuus vaikuttaa helposti syömiseen ja ravitsemuksen yksipuolistumiseen ja tähänkin pystytään puuttumaan ajoissa, kun taudinkuva on tiedossa.

Lisäksi sosiaalietuuksien arviointi, tiedon antaminen taudista potilaalle ja läheisille, kriisitilanteisiin varautuminen ja oheissairauksien hyvä hoito kuuluvat seurantaan.

Moni ikäihminen pelkää muistisairautta, koska ajattelee, että elämä romahtaa diagnoosin jälkeen. Moni kuitenkin viettää vielä vuosia hyvää elämää, matkustelee ja pystyy autoilemaankin. Taudin kesto ensioireista kuolemaan on keskimäärin 12 vuotta.

Miten Alzheimerin tautia hoidetaan?

Lähtökohtaisesti kaikille kokeillaan lääkehoitoa, koska ennalta ei tiedetä, kuka niistä hyötyy ja kuka ei. Mutta kuten sanottua, lääkkeet eivät paranna eivätkä hidasta Alzheimerin tautia, vaan niiden hyöty näyttäytyy yleensä toimintakyvyn kohenemisena tai säilymisenä. Näin potilas voi pysyä pidempään omatoimisena tai avun tarve on vähäisempää. Se taas vaikuttaa elämänlaatuun ja siihen, voiko asua kotona.

Alzheimerin tautiin mahdollisesti liittyvää apatiaa voidaan hoitaa mielialalääkkeillä ja myös ylivilkkautta ja aggressiivista käytöstä voidaan lieventää lääkkeillä.

Miten taudin yksilöllisyys huomioidaan hoidossa?

Säännöllisellä seurannalla. Koska Alzheimerin taudin etenemistä ei voi ennustaa, hoitavan lääkärin tai muistihoitajan vastaanotolla tulisi käydä vähintään kerran vuodessa. Näin lääkehoito pysyy oikea-aikaisena ja toisaalta voidaan arvioida riittävän usein ajoterveyttä, oikeustoimikelpoisuutta ja etuusasioita.

Hoidossa käytetään myös lääkkeettömiä keinoja. Oireiden ilmenemistä voidaan esimerkiksi ennakoida järjestämällä potilaalle rutiineja ja säännöllistä tekemistä. Ennakoitavuus luo turvallisuuden tunnetta.

MC-FI-01265
M-FI-00002921