Miksi muistisairas uskoo, että kotona on käynyt varkaita, geronomi Akseli Tuuri?

Yhdeksän muistisairauteen sairastunutta kymmenestä saa jossain vaiheessa sairauttaan joitain liitännäisoireita, ja osalla ne voivat olla harhaluuloja.

Varastamiseen ja parisuhteeseen liittyvät harhaluulot ovat tyypillisiä. Sairastunut voi esimerkiksi luulla, että puoliso pettää tai hylkää hänet. Hän ei välttämättä tunnista kotia omakseen ja saattaa luulla, että siellä liikkuu vieraita ihmisiä. Joskus harhaluulot voivat liittyä terveydelliseen uhkaan, kuten myrkyttämisen pelkoon.

Missä vaiheessa muistisairautta harhaluulot tyypillisesti alkavat?

Harhaluulot tulevat yleensä sairauden keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa.

Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain

Mikä aiheuttaa muistisairaalle harhaluuloja?

Muistisairaus aiheuttaa muutoksia aivoissa. Sairastunut ei välttämättä muista hukanneensa tavaroita, jolloin on luontevaa epäillä varkautta. Kun lompakko tai avaimet ovat hukassa, on loogisempaa selittää tapahtunutta varkaudella kuin omilla tekemisillä.

Kannattaa muistaa, että harhaluulo voi olla oikeasti totta ja iäkäs ihminen voi olla tullut kaltoin kohdelluksi. Muistisairaan lompakko voi olla varastettu ja hänen kotipihassaan voi olla käynyt kutsumattomia vieraita.

Miten harhoihin kannattaa suhtautua?

Muistisairas ei käyttäydy ilkeyttään poikkeavasti. Harhaluulot ovat hänelle tosia, ja ne voivat herättää pelkoa ja ahdistusta. Toisin kuin virhetulkinnat, harhaluulot eivät häviä, vaikka ne selitettäisiin sairastuneelle.

Harhaluuloihin kannattaa suhtautua ymmärryksellä. Sitä helpottaa, kun koettaa asettautua muistisairaan asemaan. Jokaisella meistä on kokemusta ahdistavasta tunteesta, joka syntyy esimerkiksi silloin, kun emme löydä ostosreissulla lompakkoa tutusta taskusta.

Muistisairaan kadonnutta lompakkoa tai kutsumattomia vieraita voidaan etsiä hetki yhdessä. Sen jälkeen voi ohjata muistisairaan ajatukset toisaalle. Hänelle voi ehdottaa esimerkiksi valokuvien katselua tai kävelylenkkiä. Muistisairaan kanssa väitteleminen saattaa vain pahentaa tilannetta.

Lue myös: Alzheimerin tautia voi ehkäistä elintavoilla – 10 tapaa huolehtia muistista

Voiko harhaluuloja vähentää?

Muistisairaus voi muuttaa maailmaa turvattomaksi ja pelottavaksi paikaksi. Turvattomuuden tunne voi laukaista harhaluuloja, mutta tuttu, selkeä ympäristö ja tutut ihmiset tuovat turvaa.

Tutussa ympäristössäkin voi olla asioita, jotka ruokkivat harhaluuloja ja niitä kannattaa tarpeen mukaan poistaa. Jos televisio-ohjelmat herättävät ahdistusta ja aiheuttavat levottomuutta, televisiota kannattaa katsella vain seurassa.

Tekemisen puute voi ilmetä levottomuutena, jonka läheiset saattavat tulkita harhaluuloisuudeksi. Muistisairas ei ehkä piilottele tavaroita varkaiden pelossa, vaan luonteeltaan järjestelmällisenä järjestelee niitä uudelleen. Arkiaskareet, liikunta ja mielekäs puuhastelu auttavat purkamaan energiaa. Muistisairaan historian tunteminen auttaa läheisiä ymmärtämään muistisairaan käyttäytymistä.

Miksi harhaluuloista tulisi aina kertoa hoitajalle tai lääkärille?

Harhaluulon taustalla voi olla jokin fyysinen vaiva tai tunne, jota muistisairas ei pysty ilmaisemaan ymmärrettävällä tavalla. Terveydenhuollon ammattilainen auttaa taustasyyn selvittämisessä ja osaa ehdottaa sopivaa hoitoa.

Harhaluuloja voidaan hoitaa lääkkeettömästi ja lääkkeillä. Joskus jo olemassa olevat lääkkeet saattavat pahentaa tilannetta, jolloin lääkehoidon tarkistaminen voi olla tarpeellista. Lääkkeetön hoito tarkoittaa mahdollisimman hyvää huolenpitoa muistisairaasta ja hänen tarpeistaan sekä hyvää vuorovaikutusta läheisten kanssa.

Mikä auttaa, kun läheinen väsyy muistisairaan harhaluuloihin?

Harhaluulot kuormittavat muistisairaan lähipiiriä. On raskasta joutua jatkuvasti syytösten kohteeksi ja seurata sairauden etenemistä.

Läheinen saattaa turhautua muistisairaan käytökseen ja sanoa sairastuneelle rumasti. Jos läheisen pinna palaa usein, hän on jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kannattaa hakea muistisairaan hoitoon ulkopuolista apua ja tukea. Terveydenhuollon ammattilainen voi ohjata auttavan tahon piiriin. Myös Muistiyhdistysten järjestämistä vertaistukiryhmistä voi olla apua.

Lue myös: Toistuva unohtelu voi olla oire muistisairaudesta

sekä: Millaista on muistisairaan saattohoito? Hoitotahto kannattaa tehdä hyvissä ajoin

MC-FI-01837