Miten muistisairaudet vaikuttavat kielellisiin kykyihin, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajanen?
Muistisairauksien vaikutukset ovat yksilöllisiä. Ne ilmenevät eri tavoin ja eri tahtiin. Jollakin kielelliset kyvyt heikkenevät hitaammin, toisella nopeammin. Yhdellä katoaa ensin hahmottamiskyky, toisella vaikeutuu sanojen tuottaminen. Joku puhuu loppuun saakka melko selkeästi. Tärkeintä on perehtyä tilanteeseen aina yksilöllisesti ja antaa siihen parhainta mahdollista tukea.
Mistä johtuu, että kielelliset kyvyt heikkenevät eri tavoin ja eri tahtiin?
Ratkaisevaa on, mihin aivojen osaan solutuhot kohdistuvat eli osuvatko ne esimerkiksi puheen tuottamisen tai -ymmärtämisen keskuksiin. Alzheimerin taudissa hermosolujen vaurioituminen alkaa yleensä ohimolohkojen sisäosista. Kielelliset vaikeudet alkavat selvemmin vasta silloin, kun muutokset leviävät aivokuorelle. Tässä voi kuitenkin mennä pitkään. Parhaassa tapauksessa muistisairas ymmärtää ja tuottaa selkeää puhetta vielä vuosia diagnoosin jälkeen. Lisäksi kielellisten kykyjen selvä heikentyminen sairauden ensioireena on epätyypillistä. Kiteyttäen voi sanoa, että muistisairaus vaikuttaa aina jollakin tavalla kielellisiin kykyihin, mutta muutos ei välttämättä ole dramaattinen.
Lue myös: Alzheimerin taudin oireet vaihtelevat potilaan mukaan
Millaisia muistisairauteen liittyvät kielelliset vaikeudet voivat olla?
Vaikeudet voivat liittyä puheen tuottamiseen, ymmärtämiseen, kirjoittamiseen tai sanojen merkitysten hahmottamiseen. Puhe voi olla katkonaista, henkilö ei saa enää muotoiltua ymmärrettäviä lauseita tai hän käyttää vääriä sanoja ja sanontoja väärissä yhteyksissä. Muutoksen hahmottaminen on tärkeää. Kun huoli herää, tarkkaile, mikä on eri tavoin kuin ennen. Läheisen havainnoista on apua jatkotutkimuksissa.
Koska oireista pitää huolestua?
Jos henkilö käyttää jatkuvasti vääriä sanoja tai sanontoja eikä hoksaa sitä itse. Lisäksi, jos alkaa tuntua, että läheinen ei ymmärrä tai toimi kuin ennen, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Sanojen ajoittainen hakeminen tai unohtaminen ei ole huolestuttavaa. Kaikki miettivät välillä nimeä, paikkaa tai esinettä ja muistavat sen hetken kuluttua. Jos erittäin tuttujen esineiden tai läheisten perheenjäsenten nimet ovat toistuvasti kadoksissa, on haettava apua.
Mistä apua saa, jos epäily muistisairaudesta herää?
Ensimmäiseksi lääkäri tai hoitaja teettää seulontatestejä muistioireen arvioimiseksi. Tarkempi arvio tiedonkäsittelyn toiminnoista tehdään neuropsykologin tutkimuksessa. Tällöin selvitetään, onko kyse muistisairaudesta, aivoverenkierron häiriöstä tai jostain muusta. Myös masennus, kuormitus ja stressi vaikuttavat muistiin. Vastaanotolla tarkastellaan kokonaistilannetta ja etsitään ratkaisuja.
Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain
Miten muistisairauden mahdollisuutta selvitetään?
Suomessa on käytössä Cerad-niminen kognitiivinen tehtäväsarja, joka seuloo luotettavasti muistisairauksia varsinkin ikäihmisillä. Ceradissa hyödynnetään muistiin ja hahmottamiseen liittyviä tehtäviä, kuten sanojen tunnistamista, esineiden nimeämistä ja kellotaulun piirtämistä.
Kuinka muistiaan voi ylläpitää?
Huolehtimalla aivoterveydestään eli olemalla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, lukemalla, opiskelemalla ja aktiivisuudella. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja riittävä uni tukevat aivojen toimintaa. Jos puheen menetystä on jo tapahtunut, musiikin on tutkimuksissa todettu auttavan. Muistisairas pystyy usein musiikin avulla ilmaisemaan itseään, vaikka olisi muuten menettänyt puhekykynsä. Tärkeintä on aktivoida aivoalueita mahdollisimman monipuolisesti ja hyödyntää jäljellä olevaa potentiaalia.
Miten sairastuneen kannattaa suhtautua kielellisten kykyjen heikkenemiseen?
Jos muisti ja ajattelu toimivat vielä muuten, sanojen vähittäinen katoaminen on luonnollisesti kuormittavaa ja ahdistavaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että täyttä arkea voi elää sairastumisen jälkeenkin. Noin 15 000 henkilöä saa vuosittain Suomessa muistisairausdiagnoosin. Näistä noin 70 prosentilla on Alzheimerin tauti. Sairastunut ei ole yksin. Apua on saatavilla esimerkiksi Muistiliitosta.
Lue myös: Miten suhtautua muistisairaan aistiharhoihin?
MC-FI-01656
