Minkälaisia erityispiirteitä muistisairaan saattohoitoon liittyy?
Saattohoidon tärkein tehtävä on turvata henkilön toiveiden mukainen, arvokas ja mahdollisimman kivuton kuolema. Tämä on olennaista, koska hyvään elämään kuuluu myös hyvä kuolema. Saattohoidossa keskitytään aina henkiseen ja fyysiseen huolenpitoon, kuolevan toiveiden huomioimiseen sekä riittävään kivun ja muiden oireiden hoitoon.
Muistisairaan henkilön saattohoidosta kannattaa keskustella hänen kanssaan hyvissä ajoin, koska sairaus heikentää myöhemmässä vaiheessa usein kommunikaatiota. Kun puheen tuotto vähenee, on entistä tärkeämpää pohtia muita menetelmiä, joilla muistisairaan tahdon ilmaisua voidaan tukea myös loppuvaiheessa.
Mitä nämä keinot ovat?
Kommunikaatiota voi koittaa helpottaa erilaisilla apuvälineillä, kuten kuvakorteilla ja sanatauluilla. Kipumittareilla, joissa on hymynaama, voi pyrkiä näyttämään, kuinka kivunlievitys toimii.
Muistisairaalle ihmiselle pitää aina kertoa, miten ja miksi häntä hoidetaan ja kysyä, miltä tuntuu, vaikka kommunikaatio olisi heikkoa. Se tuo arvostusta ja osoittaa, että potilas on yhä näkyvä.
Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain
Milloin muistisairaan hoitotahto kannattaa tehdä?
Mielellään heti muistisairausdiagnoosin jälkeen eli hyvissä ajoin. Yleisohjeena voi ajatella, että mieluummin liian aikaisin kuin myöhään. Tällöin sairastunut pystyy vielä ilmaisemaan toiveitaan, jolloin hoitotahdosta tulee hänen näköisensä.
Vaikka aiheen esille ottaminen saattaa tuntua raskaalta tai vaikealta, se kannattaa tehdä. Hoitotahtoa voi ajan saatossa myös päivittää. Tärkeintä on saada paperille ajatuksia vaiheessa, kun niistä kertominen vielä onnistuu ja on selkeää.
Mitä hoitotahtoon pitää kirjata?
Hoitoa kuvaavan osuuden lisäksi suunnitelmaan voi listata arkisia ja tärkeitä toiveitaan, kuten haluaisin käydä iltaisin suihkussa tai kuunnella aamuisin radiota. Jos haaveissa on kesäinen torireissu, sen toteuttajaksi voi kysyä sukulaistaan, ystäväänsä tai vapaaehtoistyöntekijää.
Siihen voi kirjata myös ajatuksiaan ja mietteitään, miten haluaisi tulla kohdatuksi ja hoidetuksi kuoleman lähestyessä. Sairastunut voi pohtia, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä ja mistä hän saa iloa. Hoitohenkilökunta toteuttaa pyyntöjä resurssiensa mukaan.
Hoitotahto helpottaa myös läheisiä, kun heidän ei tarvitse arvuutella, miten sairastunut haluaisi kussakin tilanteessa toimittavan. Hoitotahto kannattaa tallentaa OmaKantaan, josta se on helposti löydettävissä.
Lue myös: Alzheimerin taudin oireet vaihtelevat potilaan mukaan
Entä missä vaiheessa tulee huolehtia testamentista ja edunvalvontavaltuutuksista?
Niin ikään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta asiakirjat tulee laadittua oikein, kannattaa avuksi pyytää juristia varsinkin, jos omaisuutta on paljon tai se on monissa eri muodoissa. Ohjeita löytyy Muistiliiton sivuilta ja Miten turvaan tahtoni toteutumisen -oppaasta.
Ennakointi on tärkeää. On hyvä suunnitella asioita ajoissa ja varautua muistisairauden etenemiseen. Tällöin kaikki tietävät, kuka hoitaa muistisairaan asioita silloin, kun hän ei enää pysty.
Lue myös: Miten suhtautua muistisairaan aistiharhoihin?
MC-FI-01812
