”Minulle alkoi tulla kaikenlaista muistamattomuutta. Töissä ravasin edestakaisin unohtelun vuoksi. Huoneeseen päästyäni olin unohtanut, mitä minun piti viedä sinne”, Riitta kertaa syitä, jotka antoivat hänelle vihjeitä muistisairaudesta.
”Myös tytär huomautti, että minulla alkaa riivata päässä.”
Oireiden vuoksi Riitta hakeutui tutkimuksiin. TYKSissä hänelle tehtiin muistitestit ja otettiin erilaisia laboratoriokokeita, sydänfilmi sekä selkäydinnestenäyte. Diagnoosina oli Alzheimerin tauti.
”Olen kirjoittanut almanakkaani, että muistitesti ei todellakaan mennyt hyvin”, Riitta sanoo ja jatkaa:
”Äitini oli muistisairas, ja oli helppo vetää johtopäätökset. Häneltä opin, että kannattaa kirjoittaa asiat ylös.”
64-vuotias Riitta on Alzheimerin tautia sairastavaksi varsin nuori. Suurin osa diagnoosin saaneista on 75–80-vuotiaita. Neurologi Merja Hallikaisen mukaan varhaisdiagnostiikka on viimeisen 20 vuoden aikana parantunut, ja tietoa varhaisen Alzheimerin taudin oireista on enemmän.
”Silti erityisesti perusterveydenhoidon puolella tarvittaisiin vieläkin enemmän tietoa, jotta saadaan lähete jatkotutkimuksiin”, Hallikainen sanoo.
Hän toteaa, että varhaisen Alzheimerin taudin diagnoosissa olisi käytettävä kaikkia mahdollisia tutkimusvälineitä ja tehtävä rohkeasti ensin työdiagnoosi. Näin hoito saadaan mahdollisimman varhain alkuun ja tukitoimet potilaan ympärille, vaikka varma diagnoosi vaatiikin seurantaa.
”Liian paljon seurataan tilannetta, jotta saadaan lopullinen diagnoosi. Tällöin pahimmassa tapauksessa ollaan jo Alzheimerin taudin keskivaiheessa”, Hallikainen jatkaa.
Lue myös: Muistisairaan puoliso: Alzheimer-diagnoosi ei ole maailmanloppu
Ilo eläkeajoista vaihtui muistisairauden tuomaan suruun
Riitta jäi vuoden 2022 tammikuussa hoitoapulaisen työstään sairauslomalle. Hän oli omien sanojensa mukaan joka paikan höylä, joka muun muassa varmisti, että fysioterapeuttien huoneet ovat kunnossa. Helmikuun alussa hän jäi suunnitellulle eläkkeelle.
Vuosi on ollut Riitalle vaikea. Ilo ansaitulle eläkkeelle jäämisestä hautautui suruun alkuvuonna saadun diagnoosin vuoksi.
”Olen ollut todella masentunut ja itkuinen. Ajattele, että pääset eläkkeelle ja saat saman tien ikävän sairauden.”
Alzheimer-potilas tarvitsee psyykkistä tukea. Riittakin pääsi psykiatrin vastaanotolle ja sai ahdistuneisuuteen masennuslääkityksen. Varhaisen Alzheimerin taudin oireenmukainen lääkitys aloitettiin myös saman tien.
Merja Hallikaisen mukaan Alzheimerin taudin varhainen diagnoosi on tärkeää, jotta potilas saa asianmukaisen neuvonnan, tuen ja elintapaohjauksen.
”Varhaisen diagnoosin avulla taudin kulkua voidaan lempeyttää. Yhteistyö pelaa paremmin potilaan ja hoitohenkilön välillä, ja lääkitys ehkäisee käyttäytymisen ja luonteen muutoksia, joita voivat olla äkkipikaisuus, mustasukkaisuus ja epäluuloisuus”, Hallikainen sanoo.
Muistin apuvälineet, kuten Riitankin käyttämä muistikirja ja lääkemuistuttimet, auttavat arjessa.
”Kun tiedetään, mistä oireissa on kyse, osataan tukea oikealla tavalla. Myös mahdolliset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät pitää hoitaa hyvin”, Hallikainen lisää.
Alzheimerin taudista kannattaa puhua lähipiirille
Riitalla ei ole vaikeuksia puhua Alzheimerin taudistaan, päinvastoin, hänestä siinä ei ole mitään hävettävää.
”En ole aiheuttanut sitä itselleni. Saan ymmärrystä ihmisiltä ihan eri tavalla, kun kerron sairaudesta. Jos kysyn monta kertaa samaa asiaa, ihmiset eivät ajattele, että olen joku hei hei -tyyppi.”
Merja Hallikainen tähdentää, että Alzheimerin tautia sairastavan elinpiirin on tärkeä tietää sairaudesta, jotta läheiset pystyvät antamaan siihen tukea oikealla tavalla. Alzheimerin tautia sairastavan olisi tärkeä jatkaa aktiivista elämää ja liikuntaa.
Riitta on huomannut itsessään sairauden tuoman muutoksen. Esimerkiksi tutussa kaupassa käydessään hän huomaa harhailevansa käytävillä.
”Kyllä siellä päässä on tapahtunut muutos, siellä on niitä kuoppia nyt. Elämä ei ole niin suoraviivaista kuin ennen.”
Kodin Riitta on pyrkinyt laittamaan mahdollisimman turvalliseksi. Hän käyttää led-kynttilöitä, jotta ei tarvitse käyttää tulitikkuja, ja ruoanlaitossa pääasiassa mikroaaltouunia. Hän varmistaa moneen kertaan, että liesi ja kahvinkeitin ovat pois päältä.
”Minusta on tullut sellainen varmistaja.”
Alzheimer-potilaan on huolehdittava monipuolisesta ja säännöllisestä ruokailusta, ja tätä hoitohenkilökunta on teroittanut myös Riitalle.
”Tykkään hyvästä ruoasta. Teen illalla leivät valmiiksi, että aamulla tulisi varmasti syötyä ja päivä lähtisi käyntiin.”
Lue myös: Alzheimerin taudin oireet vaihtelevat potilaan mukaan
Tulevaisuus muistisairauden kanssa pelottaa
Riitan eläkeaikana energiaa on vapautunut töistä kotiin, ja hän kokee pystyvänsä tekemään monenlaisia asioita.
”Koetan kävellä paljon ja polkupyöräilyä rakastan, mutta näin talvella se on vähän vaikeaa eikä minulle ihan terveellistäkään.”
Riitan ystäväpiiri tukee häntä.
”Käyn pari kertaa kuussa tanssimassa likkakaverin kanssa. Askeleet muistan hyvin. Ex-poikaystäväni on sydänystäväni, jonka auton kyydissä pääsen sinne sun tänne. Miehet osaavat vetää mutkat suoriksi. Myös parin samaan aikaan eläkkeelle jääneen työkaverin kanssa olemme paljon tekemisessä. Kotona tykkään tehdä palapelejä.”
Mutta elämä on edestakaista liikettä, ja välillä tulee huonoja päiviä.
”Silloin olen ihan vetämätön, itken ja voivottelen. Siihen sekoittuu niin monta tunnetta yhtä aikaa, vihaa, surua, ahdistusta, katkeruuttakin. En ole ollenkaan kiukkuinen luonne, mutta itseäni kohtaan tulee kiukku. Jokin ihan pieni juttu voi pilata päivän, kuten se, että en löydä jotain tarvitsemaani”, Riitta kertoo.
Huonon olotilansa Riitta pyrkii kääntämään pois mahdollisimman pian keksimällä jotain tekemistä, kuten lukemalla aikakauslehteä tai katsomalla jotain ohjelmaa.
”Joudun kyllä välillä tekemään töitä sen eteen, että saan mielialani paremmaksi. Menen peilin eteen ja sanon itselleni, että nyt lopetat tämän, muuten kaikki menee vain pahemmaksi.”
Pelko tulevaisuudesta hiipii välillä Riitan mieleen, koska Alzheimerin tauti on etenevä sairaus.
”Pelottaa, koska tulee se päivä, etten pärjää kotona. Toivon, että se hetki on vielä kaukana.”
Lue myös: Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa muistisairauden ennaltaehkäisyä
MC-FI-01508
