Hae Rosiesta

Jaa

Diabeetikko, näin ehkäiset sydänsairauksia

Huonosti hoidettu tyypin 2 diabetes lisää huomattavasti sydän- ja verisuonisairauksien, kuten sydäninfarktin riskiä. Terveellisillä elintavoilla ja oikeanlaisella lääkehoidolla vaara onneksi pienenee merkittävästi.

teksti Virpi Ekholm ~ kuvat iStockPhoto
asiantuntijana yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadén, Mehiläinen

Arviolta 450 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta, joista noin 100 000 tietämättään. Kuinka suuri riski kakkostyypin diabetes on sydämelle, diabetologi Atte Vadén?

 Jos diabetesta hoidetaan huonosti, sydän- ja verisuonisairauksien riski on todella iso. Se tarkoittaa, että terveitä elinvuosia menetetään toistakymmentä vuotta. Elinikä lyhenee ja vuodet, jotka eletään, ovat sairaampia.

Riski kuitenkin pienenee merkittävästi, kun huolehditaan diabeteksen hyvästä hoidosta. Silloin riski voi laskea jopa samalle tasolle perusterveiden kanssa.

Mitkä sydän- ja verisuonisairaudet ovat tyypin 2 diabeetikoilla yleisimpiä?

Huonosti hoidettu diabetes lisää erityisesti sepelvaltimotaudin riskiä. Sydämelle happea kuljettavat sepelvaltimot ahtautuvat ja seurauksena voi olla sydäninfarkti.

Tyypin 2 diabeetikoilla on muita enemmän myös alaraajojen ja aivojen valtimotautia, sydämen vajaatoimintaa sekä eteisvärinää.

Millaiset elintavat suojaavat tyypin 2 diabeetikon sydäntä?

Tärkeintä on syödä terveellisesti, liikkua riittävästi, lopettaa tupakointi ja välttää runsasta alkoholin käyttöä.

Lääkkeet ja elintavat täydentävät toisiaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Harva diabeetikko pääsee hyvälle hoitotasolle pelkkien lääkkeiden tai elintapojen avulla. Molempia tarvitaan.

Lue myös: Sydän- ja verisuonitautien perinnöllisyys – tunnetko sairastumisen riskitekijät?

Millainen ruokavalio on hyväksi sydämelle?

Suolistomme hyvät mikrobit, jotka edistävät terveyttä, ovat kasvin- ja kuidunsyöjiä. Pahisbakteerit ja -mikrobit, jotka tuottavat verisuonille haitallisia aineenvaihduntatuotteita, ovat sen sijaan lihan ja kovan rasvan syöjiä. Siksi lautaselle kannattaa aina valita puolet kasviksia.

Kovan rasvan saantia tulisi ruokavaliossa vähentää ja suosia sen sijaan pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi pähkinöistä, rasvaisesta kalasta sekä rypsi- ja oliiviöljystä. Lisäksi sokerin ja valkoisen viljan runsasta käyttöä kannattaa välttää ja valita mieluummin täysjyväviljaa.

Miten ja kuinka paljon pitäisi liikkua?

Säännöllisyys on liikunnan harrastamisessa tärkein asia: mieluummin vähän joka päivä kuin paljon kerran viikossa. Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä on sydämelle hyödyksi.

Diabeetikon olisi hyvä harrastaa sekä lihasvoimaharjoittelua että sykettä nostavaa liikuntaa. Kun käytämme lihaksia, se tasoittaa verensokeria ja ylläpitää insuliiniherkkyyttä. Sykettä nostava liikunta puolestaan parantaa sydänlihaksen kuntoa ja verenkiertoa.

Lue myös: Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla

Millainen lääkehoito vähentää tyypin 2 diabetesta sairastavan sydänriskejä?

Tärkeintä on, että diabeetikon verenpaine ja kolesteroliarvot hoidetaan hyvin. Jos verenpaine on korkea, suonten seinämät kärsivät ja sydänlihas voi paksuuntua, mikä heikentää sydämen verenkiertoa ja hapensaantia. Huono LDL-kolesteroli on puolestaan erityisen haitallista juuri tyypin 2 diabeetikoille, joilla on paljon muitakin valtimotaudin riskitekijöitä.

Myös verensokerin hyvä hoito on tärkeää. Viime vuosina tyypin 2 diabeteksen hoitoon on saatu uusia lääkkeitä, jotka tasaavat verensokeria, auttavat painonhallinnassa ja ehkäisevät sydän- ja verisuonisairauksia. Niiden ansiosta lääkehoito on entistä tehokkaampaa ja turvallisempaa.

Miten NT-proBNP-arvon mittausta voidaan hyödyntää diabeetikon sydänsairauksien ehkäisyssä ja hoidossa?

 NT-proBNP on hyödyllinen testi sydämen vajaatoiminnan tunnistamisessa. Jos potilaalla on epämääräisiä sydämen vajaatoiminnan oireita ja NT-proBNP on koholla, sydäntä kannattaa tutkia tarkemmin ultraäänen avulla.

NT-proBNP kannattaa ehkä toisinaan mitata myös oireettomalta diabeetikolta. Sen avulla voitaisiin tunnistaa potilaat, joille sydämen vajaatoiminta on kehittymässä, jolloin hoitoa voitaisiin tehostaa.

Sydämen vajaatoiminta kehittyy usein salakavalasti, eikä potilas välttämättä itse huomaa sen oireita. Uusilla, tehokkailla lääkkeillä vajaatoiminnan etenemistä voidaan kuitenkin merkittävästi hidastaa.

MC-FI-01455

Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabetologi Atte Vadén toimii Mehiläisessä terveyden edistämisen johtavana lääkärinä.