Miten terveyttä voi mitata teknologian keinoin?
Valittavana on iso määrä erilaisia älylaitteita ja -sovelluksia. Valtaosa niistä keskittyy hyvinvoinnin ja terveydentilan mittaamiseen. Ne mittaavat yleensä sydämen sykettä, liikkumisen määrää, unta ja unen laatua sekä esimerkiksi palautumista. On älykelloja, sykemittareita, älysormuksia ja älypuhelimeen liitettäviä sovelluksia.
Esimerkki aivan uusimmasta älyteknologiasta on urheilijoille suunnattu verensokerimittaus: urheilija voi diabeetikon tavoin kiinnittää olkavarteensa verensokeritasoaan mittaavan biosensorin, joka kertoo, missä vaiheessa urheilusuoritusta hänen kannattaa tankata energiaa.
Toinen esimerkki: lapsille on saatavina äly-T-paitoja, jotka mittaavat lapsen aktiivisuustasoa eri mittarein. Älyvaatteet voivat rekisteröidä esimerkiksi lapsen levon määrää, liikkumista ja virtsan erittymistä.
Antaako älyteknologia oikeaa tietoa terveydestä?
Pääosin kyllä. Algoritmit paranevat vuosi vuodelta, ja osassa laitteita ja sovelluksia herkkyys ja tarkkuus alkavat lähestyä lääkinnällisten mittalaitteiden tarkkuutta.
Esimerkiksi älypuhelimeen ladattava sovellus, joka mittaa sydämensykettä ja ilmoittaa, jos syke joutuu eteisvärinään, on hyvin tarkka: sovellus löytää eteisvärinäkohtauksen 95 % tarkkuudella. Muita sydäntapahtumia se ei kuitenkaan havaitse.
Mitä tulee unen mittareihin, unen määrän osalta älylaitteet ja -sovellukset ovat mainiosti ajan tasalla. Ne ilmoittavat 90–95-prosenttisen tarkasti, kuinka paljon laitteen tai sovelluksen käyttäjä nukkuu ja kuinka paljon hän on vuorokaudesta hereillä. Mutta kun älylaitteen tai -sovelluksen arvioitavana on unen eri vaiheiden määrä, ne yltävät tarkkuudessa vain noin 60 prosenttiin.
Lue myös: Sairauksien etäseuranta – millaista hyötyä siitä voi olla?
Kuinka tavallista on, että lääkäriin tullaan älylaitteiden antamien tulosten vuoksi?
Arvelisin, että melko usein. Parin viikon välein joku tuo omalle vastaanotolleni älylaitteensa antaman datan, ja koska olen uneen erikoistunut lääkäri, yleensä minulle tuodaan unidataa.
Entä tullaanko pelkän älydatan ”hälyttämänä” turhaan lääkärin vastaanotolle? Ei suinkaan. Potilailla on saattanut olla myös tuntemuksiin pohjautuvaa kokemusta siitä, että jokin unessa on vialla. Toisin sanoen uni ei yleensä silloin virkistä häntä riittävästi tai hänellä on esimerkiksi nukahtamiseen tai yöheräilyyn liittyviä ongelmia.
Onko muita esimerkkejä siitä, milloin älykellon tai terveyssovelluksen antaman tiedon vuoksi kannattaa suunnata lääkäriin?
Jos laite tai sovellus ilmoittaa sydämen eteisvärinästä, on syytä luottaa laitteen antamaan tietoon ja lähteä viipymättä lääkärin. Pulssia tarkkailevat ja eteisvärinäkohtauksen havaitsevat älylaitteet ja -sovellukset ovat erittäin luotettavia ja ne löytävät kyllä eteisvärinän. Eteisvärinä voi olla huomaamatonkin; kohtaus ei siis välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita – mutta laite tai sovellus kyllä havaitsee sen.
Miksi lääkäriin on syytä lähteä? Eteisvärinäkohtauksessa eli flimmerissä sydän alkaa sykkiä epäsäännöllisesti. Eteisvärinä saattaa aiheuttaa hyytymiä, jotka voivat johtaa esimerkiksi aivoinfarktiin tai keuhkoveritulppaan. Tukosriski arvioidaan aina yksilöllisesti.
Lue myös: Epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä – mutta onko rytmihäiriö vaarallinen?
Millaisista asioista tai oireista ihmiset huolestuvat älyteknologian perusteella – ja milloin huolelle on selkeä peruste?
Unen määrä ja laatu sekä sykkeen muutokset ovat niitä tavallisimpia asioita, joista huolestutaan ja joiden vuoksi lähdetään lääkäriin. Huolelle on selkeä peruste etenkin silloin, jos laite on ilmoittanut sydämen eteisvärinästä.
Uniasioissa lääkäriin tullaan tätä nykyä myös modernimman unidatan vuoksi, sellaisen, joka on antanut viitteitä uniapneasta. Jotkut uniälylaitteet tai -sovellukset mittaavat myös unen aikaista happisaturaatiota.
Happisaturaatioluku kertoo siitä, miten happikyllästeistä veri on – ja jos lukema laskee liikaa unen aikana, se voi viitata unenaikaisiin hengityskatkoksiin eli uniapneaan.
Milloin on tyypillisesti kyse väärästä hälytyksestä?
Erilaiset hyvinvointia mittaavat älylaitteet ja -sovellukset voivat antaa turhan epämääräistä tietoa terveydestä. Yksi esimerkki on unidata, joka voi ilmoittaa, että käyttäjän syvän unen määrä on liian vähäistä – vaikka ei olisikaan.
Kehotan älylaitteen tai -sovelluksen käyttäjää luottamaan etenkin hyvinvointidatassa omiin tuntemuksiin. Lääkäriin ei kannata välttämättä lähteä ensiksi, vaan sitä ennen olisi hyvä tarkastella omia elintottumuksiaan – mihin aikaan menen nukkumaan, nukunko riittävästi, liikunko tarpeeksi ja käytänkö enintään kohtuudella alkoholia?
Jos olosi tuntuu kohentuvan elintapamuutosten seurauksena, on todennäköistä, että myös älylaitteesi tai -sovelluksesi tuottama data seuraa perässä.
Mitä lääkärissä tapahtuu, jos älylaite antaa viitteitä jatkotutkimusten tarpeesta?
Otetaan tässä jälleen esimerkiksi älylaitteen antama hälytys sydämen eteisvärinästä. Silloin lääkärissä on tarpeen ottaa potilaalta sydänfilmi eli EKG. 12-kanavainen EKG näyttää sydämensykkeen tutkimushetkellä. Jos eteisvärinäkohtaus ei ole silloin päällä, eteisvärinää ei voida diagnosoida.
Seuraavaksi lääkäri arvioi, onko eteisvärinää syytä etsiä pidempikestoisella mittauksella eli 24 tunnin vuorokausi-EKG:llä, joka tunnetaan myös nimellä Holter-tutkimus. Ajoittain ilmenevä rytmihäiriö voidaan diagnosoida oireidenaikaisella rekisteröinnillä, kuten esimerkiksi kotiin otettavalla Zenicor-laitteella.
Lue myös: Seuraa sykettäsi – nämä asiat älykello voi paljastaa terveydestäsi
sekä: Mistä hengenahdistus johtuu? Se voi olla oire keuhko- tai sydänsairaudesta
MC-FI-01762
