Miten tyypin 2 diabetes vaikuttaa sydämen toimintaan?
Tyypin 2 diabetes ja osa sen hoitoon käytetyistä lääkkeistä altistavat sydän- ja verisuonitaudeille. Noin puolelle diabeetikoista kehittyy jossain kohtaa elämää sydän- ja verisuonitauti, kuten sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine. Ne puolestaan altistavat sydämen vajaatoiminnalle. Pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri lisää myös itsessään sydämen vajaatoiminnan riskiä.
Sydämen vajaatoiminta kehittyy lähes kolmasosalle tyypin 2 diabeetikoista. Diabetesta sairastavalla miehellä on kaksinkertainen riski sairastua siihen terveeseen mieheen verrattuna, ja naisella riski on jopa viisinkertainen.
Voiko diabeetikolla olla tietämättään sydämen vajaatoiminta?
Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi voi olla haasteellista riippumatta siitä, sairastaako potilasta diabetesta vai ei. Varsinkin alkuvaiheessa sydämen vajaatoiminta voi olla oireeton, eikä se välttämättä hankaloita normaalia elämää mitenkään. Ihminen saattaa erehtyä pitämään oireita liikkumattomuuden ja huonon kunnon syynä, eikä siten osaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Hengenahdistus ja heikentynyt rasituksensietokyky ovat tyypillisimmät sydämen vajaatoiminnan oireet. Pidemmälle edennyt vajaatoiminta aiheuttaa myös turvotusta. Oireet aiheutuvat siitä, ettei sydän pysty pumppaamaan verta niin tehokkaasti kuin elimistö vaatii. Kun kudokset eivät saa verta ja sitä kautta happea riittävästi, lihakset väsyvät ja henkeä ahdistaa. Sydämen heikentyneen pumppausvoiman vuoksi elimistöön kertyy ylimääräistä nestettä, mikä aiheuttaa turvotusta.
Lue myös: Ulkoinen olemus ei aina kerro terveydentilasta – milloin hakeudun tutkimuksiin?
Miten diabeetikon riski saada sydämen vajaatoiminta selviää?
Sydämen vajaatoiminnan diagnostiikassa käytettävää NT-proBNP-testiä voidaan käyttää tyypin 2 diabetesta sairastavilla henkilöillä ennakoivana tutkimuksena. Verestä mitattavien proBNP-merkkiaineiden nousu kertoo sydänlihaksen kuormittumisesta ja kohonneesta sydämen vajaatoiminnan riskistä.
Vertaisarvioitujen kliinisten tutkimusten mukaan NT-proBNP-testi auttaa määrittämään diabeetikon sairastumisriskin muita käytössä olevia testejä paremmin. *
Testiin hakeudutaan lääkärin lähetteellä. Testi ei edellytä paastoa, ja sen voi tehdä mihin vuorokauden aikaan tahansa.
Miksi diabeetikon kannattaa selvittää sydämen vajaatoiminnan riski ajoissa?
Sydämen vajaatoiminta ei ole yleisin tyypin 2 diabetekseen liittyvä sydänoire, mutta se on vaikutuksiltaan yksi vakavimmista. Sairaalahoitoa vaativista sydämen vajaatoimintapotilaista joka kolmannella on diabetes.
Diabeetikon sydän- ja verisuoniperäisen sairauden riskin määrittäminen ja tiedostaminen olisi tärkeää, jotta korkean riskin potilaiden tilannetta osattaisiin tarkkailla sydämen vajaatoiminnan varalta ja tunnistaa se mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisääntynyt riski voidaan huomioida esimerkiksi valitsemalla potilaalle lääkkeet, jotka eivät kasvata sydämen vajaatoiminnan riskiä entisestään.
Lue myös: Tunnista sydämen vajaatoiminta ja hakeudu ajoissa hoitoon
Miten varhain NT-proBNP-testi paljastaa sydämen vajaatoiminnan riskin?
Käytännössä NT-proBNP-testi tehdään yleensä, kun lääkärillä herää epäily potilaan sydämen vajaatoiminnasta. Testillä voidaan kuitenkin määrittää diabeetikon sydämen vajaatoiminnan riski ja sen suuruus tätä aiemmin, vielä oireettomalta potilaalta.
Riskin määrittäminen jo ennen oireita voi auttaa elintapaohjauksessa ja motivoida potilasta terveellisiin elintapoihin. Kohonneen verenpaineen ja diabeteksen hyvä hoito ehkäisee sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Terveelliset elintavat eli liikunta, vähäsuolainen ruokavalio, merkittävän ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus sekä alkoholin käytön kohtuullistaminen ehkäisevät korkeaa verenpainetta ja sydämen vajaatoimintaa.
* Neuhold ym. Eur J Clin Invest. 2011;41:1292-98., Clodi ym. Eur J Prev Cardiol. 2012;19:944-51
Lue myös: Sydän- ja verisuonitautien perinnöllisyys – tunnetko sairastumisen riskitekijät?
MC-FI-01066
