Millaisia tunteita syöpädiagnoosi aiheuttaa, psykiatri Tuula Rönkkö-Kuivalainen?

Kun ihminen saa kuulla sairastavansa syöpää, tieto voi olla vaikea ottaa vastaan. Ihminen saattaa lamaantua ja suhtautua diagnoosiin hyvin rationaalisesti ikään kuin se ei koskettaisi itseä. Ympäristö ja oma keho voivat tuntua vierailta. Toisaalta uutiseen saattaa reagoida hyvin tunteellisesti ja ajatella, että elämä oli nyt tässä.

Shokkivaihe kestää muutamia tunteja tai viikkoja. Kun alkujärkytys laantuu, kehotietoisuus usein lisääntyy. Seuraa voimakas stressireaktio ja ihminen alkaa tarkkailla itseään enemmän – ja kun kiinnittää oireisiin huomiota, niitä myös huomaa.

Stressi ja ahdistus aiheuttavat kipuja, kolotuksia, epämukavuuden tunnetta, unettomuutta, ruokahaluttomuutta ja keskittymis- sekä muistivaikeuksia.

Mielessä saattaa pyöriä kysymyksiä: onko tämä totta, miksi tämä tapahtuu minulle? Tähän vaiheeseen liittyy tarve puhua asiasta, mutta myös tarve olla yksin ja käydä asia läpi omassa mielessä. Vähitellen mieli sopeutuu ja pystyy ottamaan vastaan enemmän tietoa.

Miten elämä jatkuu syöpädiagnoosin jälkeen?

Syöpädiagnoosin jälkeen on hyvä antaa itselleen aikaa ja välttää muusta kuin sairaudesta aiheutuvaa stressiä. Töitä voi jatkaa normaalisti, jos vain jaksaa. Syöpähoidot voivat kuitenkin väsyttää, ja ylimääräistä kuormitusta kannattaa karttaa, koska syöpä itsessään on raskas asia.

Laske rimaa ja huolehdi unesta ja ravinnosta. Tee asioita, joista tykkäät ja jotka saavat ajatukset pois syövästä: kuuntele musiikkia, kuluta kulttuuria, tee käsitöitä tai käy kävelyllä.

Syövän kanssa ei pidä myöskään jäädä yksin, sillä liiallinen yksinäisyys lisää turvattomuuden tunnetta.

Kun jotain pahaa tapahtuu, meillä on tarve kerääntyä yhteen. Saamme tukea toinen toisistamme. Uskalla pyytää apua ja turvautua läheisiisi.

Myös vertaistuki on tärkeää. On hyvä puhua sairaudesta niille, jotka ovat samassa veneessä. He ymmärtävät, mitä käyt läpi, ja tunteiden jakaminen helpottaa. Vertaistukea löytää potilasjärjestöjen kautta.

Lue myös: Levinnyttä rintasyöpää sairastava Piia Poittinen: ”Syöpä opetti elämään täysillä”

Miten kestää syövän aiheuttamia huoliajatuksia?

Koska syöpä on arvaamaton sairaus, shokkivaihe voi tulla uudestaan, jos syöpä esimerkiksi leviää. Itselleen onkin hyvä sallia myös huolestuttavat ajatukset. Niitä ei kuitenkaan kannata miettiä koko ajan, vaan murehtimiselle voi antaa päivästä tietyn ajan, esimerkiksi iltapäivällä.

Illalla ennen nukkumaanmenoa murehtimista kannattaisi välttää, jos mahdollista. Muuten se voi vaikeuttaa nukahtamista ja unta.

Kannattaa muistaa, että syöpä herättää monenlaisia tunteita. Ne ovat kaikki normaaleja, eikä niitä voi valita. Viha, ärtymys, huoli, pelko, pettymys, ahdistus, epävarmuus, kateus, häpeä, inho ja masennus voivat kaikki vaihdella mielessä.

Sairaus voi tuntua vastenmieliseltä ja saada ajattelemaan, että on säälittävä, kun on heikko ja kaiken lisäksi näyttääkin syövän seurauksena hetkellisesti kamalalta. Nämä ovat normaaleja tunteita.

Syövän kohdatessaan on hyvä yrittää suhtautua itseensä kuin parhaaseen ystäväänsä ja olla myötätuntoinen sekä armollinen itseä kohtaan.

Mistä saa apua, kun syöpä pelottaa?

Ensisijainen apu on syöpää hoitava lääkäri. Henkistä työskentelyä helpottaa, kun saa tietoa sairaudesta ja apua oireisiin. Oleellista on, että luottaa hoitoon sekä lääkäriin ja tuntee, että minusta välitetään.

Syöpään liittyvästä ahdistuksesta ja huolesta kannattaakin puhua hoitavalle lääkärille. Kun lääkäri kertoo sairaudesta ja mitä seuraavaksi tapahtuu, se rauhoittaa mieltä ja kehoa. Uskalla siis puhua lääkärille, kun kaipaat tukea.

Syöpälääkärit ymmärtävät myös psyykkisiä reaktioita, sillä syöpää ei hoideta vain kehollisena sairautena.

Syöpälääkärit ymmärtävät myös psyykkisiä reaktioita, sillä syöpää ei hoideta vain kehollisena sairautena. Se on sairaus, joka koskettaa sosiaalisia suhteita, psyykettä ja toimeentuloa. Siksi syöpää myös hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Hoitava lääkäri voi myös ohjata keskustelemaan sosiaalityöntekijän tai psykologin kanssa.

Sairastuneen läheiset eivät aina osaa lohduttaa tai voivat reagoida kömpelösti, sillä syöpädiagnoosi on järkytys ja suru myös heille. Siksi neutraalin ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi olla hyväksi, jotta pystyy sanoittamaan omia tunteita ja ajatuksia. Ahdistusoireet lievittyvät usein jo sillä, että saa keskustella syövästä rauhallisessa ilmapiirissä.

Miten syöpädiagnoosi vaikuttaa elämäniloon?

Syöpään liittyy myös ymmärrys elämän rajallisuudesta. Vaikka se on pelottavaa, se voi kuitenkin myös voimaannuttaa. Kun ihmiselle tapahtuu jotain vaikeaa, selviytymiskyky yleensä lisääntyy.

Tilaa kutsutaan resilienssiksi. Ihminen ja mieli mukautuvat muuttuneisiin olosuhteisiin silloin, kun jotain tapahtuu. Siksi etukäteen on usein vaikea ymmärtää, miten hankalia asioita kohdatessaan pärjää. Vasta trauma tuo selviytymiskyvyn esille.

Parantumatonta sairautta sairastavien ihmisten mieli saattaakin voida keskivertoa paremmin. Syöpä voi auttaa näkemään elämän merkityksellisenä ja arvokkaana ja elämään täysillä sairauden aiheuttamasta kuormituksesta huolimatta.

Artikkelin tilaajana Roche Oy

(M-FI-00000631)