Espoolaista Ulla-Maija Malmia hoidettiin vuosikausia jos jonkinlaisesta syystä. Diagnooseja riitti huonokuuloisuudesta masennukseen.
”Lääkäri ehdotti kuulolaitetta, ja lähdin itkien vastaanotolta. Ehdin saada masennukseenkin lääkkeet. Kun sitten oikea sairaus todettiin ja sain diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta, se oli hyvä tieto: kaikki ei ollutkaan korvien välissä. Olo oli helpottunut.”
Kymmenisen vuotta sitten työterveyslääkäri lähetti oirehtivan Malmin sisätautien erikoislääkärin pakeille fibromyalgiaepäilyn takia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut kipu-uupumusoireyhtymä vaan kilpirauhasen toimintahäiriö.
”Kokenut lääkäri pisti kilpirauhastestiin. Verikokeesta selvisi, että vajaatoimintaan viittaava TSH-arvo oli lievästi koholla. Hoitokokeilu aloitettiin heti, ja kahdessa viikossa olo kohentui.”
Perimä vaikuttaa sairastumisriskiin
Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Satu Vehkavaara toteaa kilpirauhasen vajaatoiminnan olevan yleinen sairaus ja naisilla moninkertaisesti yleisempi kuin miehillä.
”Sadoillatuhansilla suomalaisilla on tyroksiinilääkitys eli noin kuusi prosenttia väestöstä sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Esiintyvyys suurenee yli 60-vuotiaiden naisten ikäryhmässä.”
Yleisin syy on autoimmuunitulehdus, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan. Kun kilpirauhaskudos tuhoutuu, hormonituotanto vähenee. Sairastumisen riski on suurempi, jos tautiin on taipumus eli sitä esiintyy suvussa.
”Esitiedot ja kliininen tutkimus ovat yhtä tärkeitä kuin kilpirauhaskokeet laboratoriossa. Jos kaikki ovat samansuuntaisia, tauti todetaan”, määrittelee Vehkavaara.
Joskus vaikeat sairaudet voivat aiheuttaa kilpirauhastulehduksen tai vajaatoimintaan viittaava TSH-arvo laskee raskauden aikana. Ohimenevät syyt korjaantuvat ajan mittaan.
Oireet kuin oppikirjasta – väsymys lamaannutti tekeväisen naisen
Malm kutsuu kilpirauhassairautta kavalaksi. Kun ihminen turtuu ja alkaa pitää jatkuvaa huonoa oloa normaalina, avun hakeminen voi viivästyä. Malmin vuosia jatkuneet oireet olivat kuin oppikirjasta: väsymystä, palelua, painonnousua, ummetusta, kuulon alentumista, turvotusta silmien ympärillä, uniapneaa sekä lihas- ja nivelkipuja.
”Olin aina ollut ripeä ja aikaansaava, mutta vähitellen väsymys alkoi lamaannuttaa totaalisesti. Mikään uni ei riittänyt. Viikonloput eivät tuoneet kohennusta, maanantaina menin töihin yhtä väsyneenä − kävin ihan puolivaloilla.”
Vaajatoiminnassa aineenvaihdunta hidastuu, minkä vuoksi oirekirjo voi olla moninainen.
Vehkavaaran mukaan kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet voivat epämääräisyydessään viitata muihinkin sairauksiin. Vaajatoiminnassa aineenvaihdunta hidastuu, minkä vuoksi oirekirjo voi olla moninainen.
”Kampaaja saattaa huomata, että asiakkaan hiukset ja myös iho ovat kuivemmat kuin aiemmin. Ihminen ei hikoile saunassakaan samalla lailla kuin ennen. Jos sairaus on pitkällä, pulssikin hidastuu aineenvaihdunnan ollessa säästöliekillä.”
Lisäksi kuukautiset voivat olla epäsäännölliset ja raskaaksi tulo hankalaa. Malmilla molemmat toteutuivat: kesti vuosia, ennen kuin perheen ainoaksi jäänyt lapsi syntyi.
”Eihän sitä tuolloin ajatellut, että taustalla on jokin sairaus. Vasta jälkeenpäin sain kuulla, että lapsensaanti on tässä sairaudessa vaikeaa.”
Ensin todettiin työuupumus ja masennus – ”En kerta kaikkiaan jaksanut”
Malm oireili pitkin 2000-lukua, työkyky kärsi ja sairauslomia oli paljon. Ensin diagnosoitiin työuupumus, sitten masennus. Myös vaikeaan kilpirauhasen vajaatoimintaan voi liittyä mielentilan muutoksia ja muistihäiriöitä varsinkin, jos sairaus on päässyt pahenemaan vuosien aikana.
”Hoitoalan ihmisenä oli kauhea ottaa masennusdiagnoosi vastaan, mutta en kerta kaikkiaan jaksanut”, muistelee Malm.
Kun kilpirauhasen vajaatoiminta vihdoin todettiin, Malm ajatteli, että nyt saa hellittää. Silti hän sinnitteli ensin osa-aikaeläkkeellä, kunnes jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011 hieman ennen varsinaista eläkeikää.
Jo ennen eläköitymistä ja sen jälkeen Malmia on koeteltu muillakin sairauksilla ja niihin liittyvillä leikkauksilla. Ne verottivat voimia useamman vuoden ajan.
”Kun koko ajan tuli sairauksia sairauksien perään ja uutta diagnoosia, takapakista nouseminen vei aina enemmän aikaa.”
Yksilöllinen tyroksiinilääkitys tepsii vajaatoimintaan
Esitietojen, kliinisen tutkimuksen, oireiden ja verikokeiden jälkeen todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan kilpirauhashormoni- eli tyroksiinilääkityksellä. Lääkkeet ovat pitkävaikutteisia, eikä niillä ole sivuvaikutuksia ohjeen mukaan käytettyinä.
”Yksilölliseen lääkitykseen vaikuttavat muun muassa potilaan paino ja ikä. Oikeaa annostusta voidaan joutua hakemaan, mutta kun se saadaan kohdilleen, oireetkin helpottuvat. Kilpirauhasarvot korjaantuvat kuitenkin nopeammin kuin elimistö”, kertoo Vehkavaara.
Hoitokokeilun aikana Malmin lääkitystä rukattiin muutamaan otteeseen. Vuosien varrella hän on huomannut tarvitsevansa suuremman annoksen talvella. Hän on saanut lääkäriltä luvan säädellä annosta olon ja vuodenajan mukaan. Kontrolleissa Malm käy kerran vuodessa.
Lähipiiri on ollut kovilla: miehellä ja pojalla on ollut ihmettelemistä, kun tekevä ihminen muuttuu ja lamaantuu.
Malmin muutaman kilon painonnousu tuli jäädäkseen − huolimatta terveellisestä ruokavaliosta ja monipuolisesta liikunnasta.
”Saa olla! Tämän ikäistä naista paino vähän suojaakin.”
Malm viihtyy liikkeessä: harrastuksiin kuuluvat jumpat, kehonhuollot, jooga-pilates, vesijumppa ja -juoksu, pyöräily, kävely sauvoilla ja ilman sekä hiihtäminen Lapin hangilla.
”Elämä on muutakin kuin sairautta. Lähipiiri on ollut kovilla: miehellä ja pojalla on ollut ihmettelemistä, kun tekevä ihminen muuttuu ja lamaantuu. Onneksi olen saanut heiltä kaiken tuen. Lisäksi iloa tuovat lapsenlapset, matkailu ja lukeminen sekä kulttuuri- ja liikuntaharrastukset.”
”Tämän taudin kanssa voi elää”
Sairauden varmistuttua Malm kertoo ottaneensa heti yhteyttä Kilpirauhasliittoon: hän halusi lisää tietoa ja vertaistukea.
”Pääkaupunkiseudun kilpirauhasyhdistyksessä toimiminen on tuonut aivan uuden sisällön elämääni. Vertaistukiohjaajana olen voinut laittaa hyvän kiertämään: jakaa eteenpäin kaiken sen tiedon, avun ja ymmärryksen, minkä itse olen saanut osakseni. Osallisuudessa on voimaa.”
Kohtaamiset sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tautia tunne, voivat olla piinallisia.
Malmin mukaan kohtaamiset sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät tautia tunne, voivat olla piinallisia. Tsemppaa vähän tai ota itseäsi niskasta kiinni -kommentit eivät auta sairastunutta, eikä niitä tarvitse sietää ja kuunnella.
”Minua auttoi asiallinen tieto. Kannattaa heti mennä ihmisten ilmoille ja hankkia sisältöä elämään ihmisistä, luonnosta ja kulttuurista. Tämän taudin kanssa voi elää. Viimeiset kolme vuotta olen voinut niin hyvin, että toivon loppuelämän olevan samanlaista.”
