Hae Rosiesta

Jaa

Liika treenaaminen, raudanpuute ja kilpirauhasen vajaatoiminta ajoivat Jasminin ylikuormitustilaan

Raskas tallityö ja liika treeni yhdistettynä stressiin ja syömishäiriöön johtivat Jasmin Sundvallin tilanteeseen, jolloin kilometrin kävelykin oli tuskaa. Ylikunnosta palautuminen kesti vuosia, ja kokemus opetti ikiliikkujaa kuuntelemaan itseään.

teksti Vilja Sorsa ~ kuvat Harri Säynevirta
asiantuntijana LT, liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri Arja Uusitalo

Väsymys oli loputon. Sängyn pohjalla kului helposti yli 15 tuntia vuorokaudessa. Lähipiirikin kummasteli nuoren naisen unenlahjoja.

”Oli koko ajan väsynyt, mutta kun menin nukkumaan, sydän hakkasi hullun lailla. Sen oikein kuuli nukkuessaan”, joensuulainen Jasmin Sundvall muistelee muutaman vuoden takaisia aikoja.

25-vuotiaalla Jasminilla oli ollut läpi aikuisiän syömishäiriöoireilua. Tilanne paheni vuonna 2017, kun silloinen parisuhde päättyi eroon. Hevosalalla työskennellyt Jasmin yritti purkaa stressiä pitkiin työpäiviin ja liikuntaan.

Kun keho ei saanut riittävästi ravintoa, se ei enää palautunut fyysisistä tallityöpäivistä. Syömättömyys hidasti aineenvaihduntaa, jolloin nestettä kertyi ja paino nousi, mikä vain pahensi syömishäiriötä. Lihakset olivat jatkuvasti kipeinä, olo oli uupunut ja ärtynyt, välillä tuli hermoromahduksia.

”Lopulta kilometrin kävelykin oli tuskallista. Siinä pisteessä kroppa piiputti, ja seinä nousi vastaan”, Jasmin toteaa.

”Ylikunto” tulee usein hiipimällä, ja oireet ovat moninaiset

Kansankielessä ylikuormitustilaa kutsutaan usein ylikunnoksi, sillä sen oleellinen tekijä on fyysinen, raskas ja kova harjoittelu. Monesti kyse on fyysisen ja henkisen rasituksen yhdistelmästä.

”Ylikuormitustila voi kehittyä huomaamatta. Usein siihen ajautuu muutostilassa, kun vaihtaa paikkakuntaa tai valmentajaa tai saa enemmän vastuuta”, sanoo liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitalo.

Ylikuormitustila on hyvä erottaa diagnostisesti esimerkiksi selvästä työuupumuksesta, kroonisesta väsymysoireyhtymästä ja virusinfektioiden aiheuttamista väsymystiloista.

Ylikuormitustilan oireet riippuvat yksilöstä ja taustatekijöistä. Tavallisimpia oireita ovat väsyneisyys, suorituskyvyn heikkeneminen ja palautumisongelmat. Usein heikoin lenkki on ravinto: jos energiansaanti on liian vähäistä, palautumiskyky heikkenee, mikä puolestaan heijastuu uneen. Energian puutteeseen voi liittyä myös kehittyvä anemia tai raudanpuute.

Ylikuormitustilaan voi liittyä mielialan heilahtelua, ärtyneisyyttä, ruuansulatusongelmia, turvotusta tai neurologisia oireita, kuten päänsärkyä. Sydämen tykyttely ja rytmihäiriöt kuuluvat myös oireiden kirjoon.

Verikoe paljasti kilpirauhasen vajaatoiminnan

Jasmin hakeutui työterveyslääkärille, josta sai pari viikkoa sairaslomaa työuupumuksen takia. Hän halusi kuitenkin tutkituttaa myös veriarvonsa ja pääsi tuttavalääkärin kautta laboratoriotesteihin. Laajasta verenkuvasta paljastui kilpirauhasen vajaatoiminta.

Hevosalalla työpäivät ovat fyysisesti raskaita. Jasmin Sundvall työskentelee äitinsä omistamalla yksityistallilla Joensuussa.

Diagnoosin jälkeen Jasmin luki netin terveysfoorumeilta, että selittämättömän kilpirauhasen vajaatoiminnan puhkeamisen syynä voi olla raudanpuute, jonka taustalla taas voi olla syömishäiriö ja runsas liikunta.

”Aika monta kohtaa sai ruksata omalle kohdalle”, hän toteaa.

Jasminille aloitettiin kilpirauhashormonin eli tyroksiinin koelääkitys. Arvot kohenivat, ja pikkuhiljaa annostusta kasvatettiin.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla yhteydessä ylikuormitustilaan

Ylikuormitustilaa diagnosoidessa potilas haastatellaan perusteellisesti ja selvitetään, onko ylipäätään mahdollista, että on kyse ylirasituksesta.

Diagnoosi vaatii myös laboratoriokokeita ja mahdollisen piilevän sairauden poissulkua: esimerkiksi astma, anemia tai infektiot voivat heikentää elimistön palautumiskykyä. Myös kilpirauhasen toiminnan häiriöt ovat tuttu löydös ylikuormituspotilailla.

”Tyroksiini, eli kilpirauhashormoni, on anabolinen hormoni, joka palauttaa ja rakentaa kehoa. Jos sitä ei saa riittävästi, käy ohraisesti pitkässä juoksussa”, lääkäri Uusitalo sanoo.

Entä voiko ylikuormitustila laukaista kilpirauhasen toiminnan häiriöitä? Uusitalon mukaan sekin on mahdollista, sillä kroonista stressiä pidetään mahdollisena triggerinä erilaisille sairauksille.

”Stressitilassa aivojen ja kilpirauhasen viestinvälitys ei toimi, jolloin aivot eivät enää piiskaa kilpirauhasta hormonituotantoon.”

Lue myös: Väsymystä, painonnousua, hedelmättömyyttä ja muita outoja oireita – voisiko syyllinen olla kilpirauhasen vajaatoiminta?

Liian fyysisen rasituksen lisäksi Jasmin Sundvallin ylikuormitustilan taustalla olivat henkinen kuormitus sekä kilpirauhasen vajaatoiminta ja raudanpuute.

Liikunta seis

Diagnoosin jälkeen lääkäri sanoi Jasminille, ettei hän saisi harrastaa mitään rasittavaa liikuntaa.

”Voit kuvitella, miten raskas paikka se oli ihmiselle, joka elää ja hengittää liikkumista, ja yhtäkkiä saisi vain pitsiä nyplätä kotona”, Jasmin sanoo ja naurahtaa.

Joksikin aikaa kaikki liikunta oli kuitenkin lopetettava, koska keho oli niin kipeä.

Jasmin kävi myös testaamassa rauta-arvonsa yksityisellä lääkäriasemalla, koska epäili raudanpuutetta. Eikä suotta: Hemoglobiini keikkui anemiarajoilla, ja varastorauta eli ferritiini oli vain juuri ja juuri viitearvoissa. Naisilla veren hemoglobiiniarvon kuuluisi olla yli 120 g/l ja ferritiinin yli 30 mg/l.

Verikoetulosten jälkeen Jasmin alkoi lääkärin ohjeen mukaisesti syödä rautatabletteja. Ravinnossa hän painotti kasviksia sekä muita folaattia ja rautaa sisältäviä ruokia. Syömishäiriötä hän pääsi käsittelemään ravitsemusterapeutille julkisen terveydenhuollon kautta.

Rauta-arvot kitkuttelivat kuitenkin matalina vielä pari vuotta, kunnes Jasmin aloitti hormonaalisen ehkäisyn, joka lopetti syömishäiriövuosien jälkeen runsaina palanneet kuukautiset.

Lue myös: Folaatin puutos voi aiheuttaa anemiaa – folaattiarvot mitataan verikokeella

Ylikuormitustilan diagnoosin jälkeen Jasminin piti lopettaa joksikin aikaa kaikki liikunta. Tilanne oli vaikea liikkumista rakastavalle nuorelle naiselle.

Uusitalon kokemuksen mukaan raudanpuute on yleistä naisurheilijoilla ja aktiiviliikkujilla:

”Se näkyy usein niin, että varastoraudan arvot ovat matalat, mutta anemiaa ei vielä välttämättä ole.”

Myös runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa aktiiviliikkujalla raudanpuutteen. Tällaisessa tilanteessa verenvuotoa voidaan tarvittaessa hillitä esimerkiksi e-pillereillä.

Ylikuormituspotilailla on myös usein puutosta D-vitamiinista.

”Jostain syystä matalat rauta- ja D-vitamiiniarvot käyvät käsikädessä. Riittävä D-vitamiinin saanti on todella tärkeää kaikille, mutta erityisesti aktiiviliikkujilla riski rasitusvammoihin kasvaa, jos D-vitamiinista on puutosta. Silloin luusto ei rakennu ja voi olla hauraampaa”, Uusitalo kertoo.

Elimistön palautuminen ylirasitustilasta voi viedä vuosia

Jasmin aloitti fysioterapiaopinnot syksyllä 2018.

”Koulupäivän jälkeen olin usein niin väsynyt, että menin suoraan nukkumaan. Kaverit nauroivat, että tuo ei ole mahdollista”, juuri valmistunut fysioterapeutti muistelee.

Pikkuhiljaa keho vahvistui, ja Jasmin aloitti varovaisen treenaamisen. Ratsastus oli edelleen tauolla, mutta hän lähti kuntosalille ja innostui siitä täysin.

Elimistön palautuminen ylikuormitustilassa voi kestää jopa vuosia. Hoidossa oleellisinta on lepo. Riittävän lepojakson jälkeen liikuntaa ohjelmoidaan potilaan tilanteen mukaan.

Arja Uusitalo korostaa, että jos kyseessä on stressaava ja pedantti suorittaja, on elämänhallintaa hyvä katsoa kokonaisuutena:

”Usein ylikuormitustilaan joutuvat henkilöt ovat monen paikan höyliä, jotka eivät osaa levätä. Silloin pitää pohtia, miten vähentää kuormitusta ja milloin palautuu. Ettei mennä samaan ansaan, kun palataan normaaliin elämään.”

”Tarkkailen päivittäin fyysistä ja henkistä kuormitustani, koska uutta kierrosta ei oteta”, vannoo ylirasitustilasta palautunut Jasmin.

Oppina itsensä kuuntelu

Tällä hetkellä 28-vuotias Jasmin kokee olevansa elämänsä parhaassa kunnossa. Hän valmistui jouluna fysioterapeutiksi ja pyörittää yritystä, jossa yhdistää aiempaa hevosalan osaamistaan fysioterapiaan. Hän treenaa voimannostopainotteisesti sekä ratsastaa, valmentaa ja tekee tallitöitä.

”Koen saaneeni elämäni takaisin, ja että voin nyt auttaa muita samankaltaisten asioiden parissa painivia.”

Jasmin syö edelleen tyroksiinia ja rautatabletteja päivittäin. Kilpirauhastesti otetaan puolen vuoden välein, ja rauta-arvot hän mittauttaa kerran vuodessa. Viime kerralla ferritiiniarvo oli noin 50.

”Tilanne on OK, mutta esimerkiksi raskautta en lähtisi yrittämään näillä rauta-arvoilla. Siinä tapauksessa kysyisin ensin neuvoja aiheeseen erikoistuneelta lääkäriltä”, Jasmin toteaa.

Tutkimuksissa on havaittu, että varastoraudan puute voi olla kytköksissä lapsettomuuteen. Rautaa tarvitaan runsaasti kypsyvässä munarakkulassa sekä kohdun limakalvon kudoksissa.

Ylirasitustilasta palautumiseen kului useampi vuosi. Prosessin aikana Jasmin on parantunut myös syömishäiriöstä. Terveellisten elintapojen lisäksi perhe ja uusi parisuhde ovat olleet tärkeä tuki. Vaikka ikiliikkujan päivät välillä venyvät, Jasmin tarkkailee jatkuvasti sekä henkistä että fyysistä kuormitustaan, sillä uutta kierrosta ei oteta.

”Isoin asia, jonka olen oppinut tämän myötä, on oman itseni kuuntelu. Jos keho ei jaksa, on levättävä, koska muuten tulee stoppi.”

Lue myös: Suorituskyky huippuunsa? Liikkujan laboratoriokokeet selvittävät, onko elimistössä kaikki kohdallaan

Sekä: Tehoaako raudanpuutteen hoito? Näin varmistat raudan imeytymisen

MC-FI-00930

Asiantuntijana liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri, LT Arja Uusitalo, joka työskentelee Helsingin Urheilulääkäriasemalla ylilääkärinä ja Terveystalossa erikoislääkärinä. Hän on tehnyt väitöskirjan ylikuormitustilasta ja vastaa liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksesta Helsingin yliopistossa.