Mitkä ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet, sisätautien erikoislääkäri Joni Suomi?

Perinteisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat masennus, ihon kuivuminen, väsymys, muistihäiriöt ja ongelmat jaksamisessa. Hiukset voivat myös lähteä tai muuttua karheiksi.

Painonnousu voi sekin kieliä vajaatoiminnasta, sillä silloin aineenvaihdunta hidastuu ja elimistöön kertyy nestettä. Kun selvitetään lihavuuden syitä, tutkitaankin aina kilpirauhasarvot.

Jos sinulla on vaikeuksia tulla raskaaksi, syy voi löytyä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kilpirauhasarvot mitataan, kun etsitään syitä, miksi raskaus ei onnistu.

Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa vaikuttaa myös kuukautiskiertoon. Nuorella naisella se voi estää kuukautisten alkamisen. Kuukautiset voivat myös jäädä pois hedelmällisessä iässä olevalta naiselta.

Kannattaa muistaa, että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevia. Ne voivat kehittyä pikkuhiljaa, eikä muutosta omassa olossa välttämättä huomaa. Osa ihmisistä ei koe lainkaan oireita, vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta olisi vaikea.

Mistä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet johtuvat?

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet syntyvät, kun kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoni T4V tyroksiinia. Kilpirauhanen sijaitsee kaulassa, ja sen tuottamia hormoneita tarvitaan elimistön kaikkien solujen toimintaan.

Jos kilpirauhanen ei eritä tarpeeksi tyroksiinia, vaikutus on sama kuin kehossa olisi termostaatti, joka on säädetty pienelle. Silloin kaikki hidastuu ja toiminta heikkenee. Oireet ovat moninaiset, koska kilpirauhanen vaikuttaa solujen toimintaan hyvin laajasti.

Lue myös: Vaikeat vaihdevuosioireet – vai sittenkin jotain muuta?

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy?

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus, jota on huomattavasti enemmän naisilla kuin miehillä. Kilpirauhaslääkettä syö noin kuusi prosenttia suomalaisista.

95 prosentilla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista kyseessä on autoimmuunisairaus. Silloin elimistö tuottaa vasta-aineita omaa kilpirauhaskudostaan vastaan. Näin kilpirauhasen toiminta heikkenee.

Ei tiedetä, miten autoimmuuniperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy. Geeneillä on osansa asiassa, ja lisäksi monet autoimmuunisairaudet kulkevat käsi kädessä. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavalla voi olla myös keliakia tai iho-oireita, kuten atooppista ihottumaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi johtua myös tulehduksesta tai kilpirauhasen poistosta. Se voi seurata myös synnytyksestä, mutta silloin tila on yleensä hetkellinen ja rauhoittuu ajan myötä itsestään.

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta todetaan?

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi sekoittua masennukseen tai raudanpuuteanemiaan, sillä niiden oireet ovat hyvin samanlaiset. Kilpirauhasen vajaatoiminta diagnosoidaankin verikokeella.

Sillä mitataan elimistöstä kaksi arvoa: TSH ja T4V. Klassisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH on koholla ja T4V matalalla.

TSH on aivolisäkkeen erittämä vartija ja säätelijä. Se tutkii, onko kilpirauhashormoni T4V:tä riittävästi. Jos ei ole, se piiskaa kilpirauhasta erittämään sitä lisää. Tällöin TSH:n määrä nousee.

T4V eli tyroksiini on kilpirauhashormoni, jonka tehtävä on kiihdyttää solujen toimintaa. Vajaatoiminnassa sen määrä laskee, koska kilpirauhanen ei tuota sitä tarpeeksi.

Joskus voidaan mitata myös T3V, joka on sekin kilpirauhasen erittämä hormoni, T4V:n sisko. Sen mittaaminen ei kuitenkaan ole yleensä tarpeen.

Miten kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan?

Kilpirauhasen vajaatoiminta hoidetaan synteettisellä tyroksiinihormonilla. Se on siis samaa ainetta, jota kilpirauhanen erittää, mutta synteettisesti valmistettua. Tyroksiinitabletti otetaan joka aamu tyhjään vatsaan noin 20−30 minuuttia ennen aamiaista.

Tyroksiinihoito aloitetaan pienellä annoksella, ja sen vaikutusta seurataan verikokein. Näin annos saadaan sopivaksi. Liian suuresta annoksesta voi seurata kilpirauhasen liikatoiminnan oireita, kuten sydämen tykytystä.

Tyroksiinilääkitys on elinikäinen, jos kyse ei ole esimerkiksi tulehdukseen liittyvästä vajaatoiminnasta.

Iäkkäillä ja sepelvaltimotaudista kärsivillä liian suuri tyroksiiniannos voi myös rasittaa sydäntä. Siksi ikääntyvillä hoito aloitetaan varovaisemmin kuin terveillä ja nuorilla ihmisillä.

Tyroksiinilääkitys ei paranna kilpirauhasen vajaatoimintaa vaan auttaa sen oireisiin. Niinpä hoito onkin elinikäinen, jos kyse ei ole esimerkiksi tulehdukseen liittyvästä vajaatoiminnasta. Silloin kilpirauhasen toiminta palaa normaaliksi, kun tulehduksesta päästään.

Miten nopeasti oireet helpottuvat?

Oireet voivat helpottua nopeastikin ja jaksat taas liikkua, nukut paremmin ja väsymys väistyy.

Jos kilpirauhasen vajaatoiminta on jatkunut pitkään, voi kuitenkin mennä kuukausia, ennen kuin tyroksiinin vaikutus alkaa tuntua. Lääkkeen vaikutus on yksilöllinen, ja oikean annoksen löytämiseen saattaa mennä aikaa.

Myös oireeton kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava voi saada tyroksiinista avun. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireisiin voi tottua ja tuntea, ettei oireita edes ole.

Kun lääkitys sitten aloitetaan ja muutama kuukausi kuluu, voikin huomata ison muutoksen olossaan. Moni kokee, että koko elämä on muuttunut ja olo aivan uudistunut. Siksi hoito kannattaa aina aloittaa, jos TSH on koholla ja T4V matala.

MC-FI-00293