Kun Googleen kirjoittaa hakusanaksi hedelmöityshoidot, hakukone tarjoaa jatkoksi ensimmäisenä sanoja hinta, ikäraja ja yksin. Hedelmöityshoidot herättävät kysymyksiä ja tunteita. Koviin kustannuksiin törmäävät kaikki, ja iän mukana tuleviin rajoitteisiinkin moni. Yhä useampi nainen myös hakeutuu hedelmöityshoitoihin yksin.
”Olin nuoren näköinen ja olin aina elänyt terveellisesti. Kuukautisetkin olivat säännölliset. Pidin itseäni hyvin säilyneenä ja ajattelin, että munasolunikin olisivat säilyneet hyvin”, Linda kertoo ajatelleensa neljänkympin kynnyksellä.
Matkailun parissa työskentelevä Linda oli aina halunnut tulla äidiksi. Täytettyään 35 hän alkoi tiedostaa, että asialle olisi tehtävä jotain lähivuosina. Toiveissa oli parisuhde, johon lapsi voisi syntyä, mutta orastavat suhteet eivät edenneet sellaiseen vaiheeseen, jossa lastenhankinta olisi tullut ajankohtaiseksi.
Toisinaan Linda totesi läheisilleen, että ellei sopivaa miestä löydy, hän hankkii lapsen itsekseen.
Myös itsellisten naisten parissa työskentelevä Marianna Kultalahti on huomannut, että useimmat naiset etsivät viimeiseen saakka parisuhdetta, jossa lapsihaaveet voisivat toteutua. Sosiaalialalla työskentelevä Kultalahti perusti vuoden 2018 alussa Äitien talo -verkkopalvelun, joka tarjoaa tietoa ja vertaistukea yksin lasta harkitseville ja hankkiville.
”Unelma kahden vanhemman ydinperheestä on syvällä, ja pohdinta hedelmöityshoitoihin hakeutumisesta voi jatkua jopa vuosia. Äitien talon keskusteluissa on nuorempiakin pohtijoita, mutta moni on lähes 40-vuotias.”
Lindankin toive lapsesta muhi vuosia. Toisinaan hän totesi läheisilleen, että ellei sopivaa miestä löydy, hän hankkii lapsen itsekseen. Täytettyään 40 vuotta, päätös lapsen hankkimisesta yksin alkoi kypsyä.
Keskustelupalstalta vertaistukea – moni muukin haluaa äidiksi yksin
Linda etsi verkosta tietoa ja kokemuksia hedelmöityshoidoista sekä äidiksi tulemisesta yksin. Keskustelupalstalta hän löysi aiheesta ketjun, johon oli kirjoitettu satoja viestejä monen vuoden aikana.
”Silloin tajusin, että on paljon muitakin naisia, jotka hankkivat lapsen yksin. Se antoi rohkeutta. Löysin myös suljetun nettiyhteisön, josta sain vertaistukea.”
Julkisella sektorilla hedelmöityshoitoja tehdään vain lääketieteellisistä syistä, joten Linda varasi ajan yksityiselle klinikalle. Ennen hoitojen aloittamista itselliset naiset ja naisparit tapaavat psykologin, jolloin muun muassa kartoitetaan äidiksi haluavan elämäntilannetta sekä turvaverkkoja.
Minulla jäivät mieleen psykologin sanat, että lahjoittajakin toivoo lapsen syntyvän.
”Ne olivat tärkeitä tapaamisia. Minulla jäivät mieleen psykologin sanat, että lahjoittajakin toivoo lapsen syntyvän. Tärkeää oli myös hahmottaa, että vaikka minun lapseni tulisi olemaan isätön, kukaan ei olisi hylännyt häntä. Meillä ei siksi olisi samaa menetyksen tunnetta, joka eroperheissä monesti on.”
Lindalta testattiin muun muassa kilpirauhasarvot sekä munarakkuloiden kehittymiseen vaikuttavan hormonin, FSH:n pitoisuus. Munarakkuloiden määrää mittavaa AMH-testiä ei sen sijaan tarjottu vielä vuonna 2009, jolloin Lindan hoidot aloitettiin. Munasarjat kuitenkin ultrattiin ja munajohtimien aukiolo tutkittiin. Kaikki vaikutti hyvältä, ja 41-vuotiaalle Lindalle varattiin aika ensimmäiseen inseminaatioon eli siittiöiden ruiskutukseen.
Ultraaja sanoi, että kypsymässä oli kaunis, hyvännäköinen munarakkula. Olin optimistinen.
Raskaustesti oli kuitenkin negatiivinen, eivätkä seuraavatkaan inseminaatiot tuottaneet toivottua tulosta. Muutaman yrityksen jälkeen hoidoissa siirryttiin koeputkihedelmöitykseen eli IVF-hoitoon, joka on hormonipistoksineen huomattavasti raskaampi hoito.
IVF-hoidossa naisen omia munarakkuloita kypsytetään tavallista enemmän, minkä jälkeen ne kerätään ja hedelmöitetään maljassa. Alkioista elinkelpoisin siirretään kasvamaan kohtuun. Loput hyväkuntoiset voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten.
”Vaikeinta hedelmöityshoidoissa oli toistuva odotus ja pettymys”
Itsellisen naisen tai naisparin raskaus alkaa hedelmöityshoidoilla usein helpommin kuin pariskunnan, joka on yrittänyt saada lasta jo kenties pitkäänkin. Äitien talon Kultalahti tietää monen itsellisen naisen tulleen raskaaksi ensiyrittämällä, mutta on niitäkin, joiden tie on pitkä ja kivinen.
Oli parisuhdetta tai ei, ikä tulee vastaan seinän tavoin heilläkin, jotka olisivat olleet hedelmällisiä nuorempana. Naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Tiina Hakala-Ala-Pietilä Felicitas Mehiläisestä täräyttää, että nelikymppisellä naisella irtoaa keskimäärin enää 1–2 hyvälaatuista munasolua vuodessa.
”Sekä iäkkäiden yksineläjien että pariskuntien hoidot ovat lisääntyneet huomattavasti. Ihmiset luulevat, että hedelmällinen aika jatkuu pitempään, kun ollaan terveitä ja eletään pidempään. Näin ei kuitenkaan ole”, Hakala-Ala-Pietilä toteaa.
Raskaustestissä ei ollut yhtään kertaa edes hailakkaa viivaa.
Myös Lindalle tuli yllätyksenä, että terveelliset elämäntavat tai nuorekas ulkonäkö eivät vaikuttaneet siihen, kuinka paljon tai minkä laatuisia munasoluja hänellä olisi. Toistuvat hoidot, toiveikkaat viikot, tutkimukset ja pettymykset olivat melkoista tunteiden vuoristorataa.
”Vaikeinta hoitoprosessissa oli toistuva odotus ja pettymys. Minulla ei ollut raskaustestissä yhtään kertaa edes hailakkaa viivaa.”
Viidennen tuloksettoman IVF-hoidon jälkeen lääkäri totesi, että omilla munasoluilla ei kannattanut enää jatkaa.
”Uutinen oli huono, mutta arvostin sitä, että lääkärillä oli selkärankaa sanoa rehellisesti, ettei toivoa ollut. Olin surullinen siitä, että oma kroppani ei kyennyt saamaan aikaan sitä, mitä toivoin.”
Hedelmöityshoitojen hinta pakotti miettimään lainaa
Linda ei ollut aikaisemmin edes ajatellut lapsen hankkimista luovutetuilla munasoluilla.
”Nyt jouduin kysymään itseltäni, että jos lopetan hoidot tähän, voinko elää sen kanssa, että suuri haaveeni ei koskaan toteudu.”
Vuonna 2007 säädetty hedelmöityshoitolaki oli karsinut suomalaisluovuttajien määrää hetkellisesti, sillä luovutetuista sukusoluista syntyneet lapset saivat lain myötä oikeuden tietää luovuttajan henkilöllisyyden. Jonot varsinkin luovutetuilla munasoluilla tehtäviin hoitoihin olivat pitkiä ja hoidot kalliita.
Lindalla oli ollut hoitojen alkaessa säästöjä, ja lyhyiden hoitotaukojen aikana hän onnistui säästämään lisää. Silti hän joutui välillä harkitsemaan lainan ottamista, sillä hoitoihin kului sievoisia summia rahaa.
Hedelmöityshoitojen hinta saattaa muodostua esteeksi niin pieni- kuin keskituloisellekin.
Kun nainen on alle 42-vuotias, vuoden lasta yrittäneet pariskunnat saavat hedelmöityshoidoista Kela-korvauksen. Itselliset naiset ja naisparit saavat korvauksen ainoastaan siinä tapauksessa, että lapsettomuus johtuu todetusta sairaudesta, jolloin korvausta voi hakea takautuvasti lääkärintodistuksella. Äitien talon Marianna Kultalahti kertookin, että hinta saattaa muodostua esteeksi niin pieni- kuin keskituloisellekin.
”Suuri este hedelmöityshoidoille on taloudellinen. Naiset kertovat kustannusten vaihtelevan muutamista tuhansista euroista jopa viisinumeroisiin lukuihin”, Kultalahti kertoo.
Viimeisenä keinona IVF-hoito luovutetuilla munasoluilla
Linda päätti kokeilla IVF-hoitoa luovutetuilla munasoluilla ulkomailla. Lääkehoidot ja ultraäänitutkimukset tehtiin Suomessa tutulla klinikalla, ja Linda lensi toiseen eurooppalaismaahan ainoastaan alkion siirtoon.
Kolmannella kerralla lääkäri totesi, että siirretty alkio oli todella hyvälaatuinen. Tämä kehotti Lindaa toistamaan joka ilta itselleen, että hän on raskaana. Ja kuinka ollakaan, 43-vuotiaana Linda oli viimein raskaana.
Naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Hakala-Ala-Pietilä kertoo, että pelkästään Felicitas Mehiläisen Helsingin toimipisteessä käy kuukausittain jopa 46–48-vuotiaita naisia ja pariskuntia keskustelemassa lapsitoiveistaan.
”Toive lapsesta on yhtä iso kuin nuorena. Laki kuitenkin sanoo, että hedelmöityshoidoilla ei saa aiheuttaa vaaraa lapselle tai äidille. Minun mielestä 45 vuotta on yleisesti ottaen hyvä, turvallinen ikäraja raskaaksi tuloon. 48-vuotiaiden hoitoihin suostutaan harvoihin.”
Äidin korkeasta iästä seuraa monenlaisia riskejä. Oli kyse luovutetuista tai omista munasoluista, vaarana on istukan toimintahäiriöt sekä kohonnut raskausmyrkytyksen, raskausajan diabeteksen ja ennenaikaisen synnytyksen riski. Omia munasoluja käytettäessä riskinä ovat lisäksi sikiön kromosomipoikkeavuudet, kuten Downin syndrooma.
Täytettyään 44 vuotta Linda synnytti vauvan, josta on kasvanut äidin sanoin rohkea, sosiaalinen ja vilkas lapsi.
Vaikka hyvä kunto ja terveelliset elämäntavat eivät auttaneet Lindaa tulemaan raskaaksi, hän uskoo, että raskausaika ja synnytys menivät niiden ansiosta hyvin. Täytettyään 44 vuotta hän synnytti vauvan, josta on kasvanut äidin sanoin rohkea, sosiaalinen ja vilkas lapsi.
Linda ei lopulta koskaan laskenut tarkasti, kuinka paljon hedelmöityshoidot tulivat maksamaan. Jälkikäteen hän arvelee, että niihin saattoi kulua noin 20 000 euroa, ei missään nimessä ainakaan yli 30 000 euroa.
”Se ei ole hirveä summa, kun ajattelee hoitojen määrää.”
Lahjaksi saatu lapsi kasvoi omassa kohdussa
Vaikka Lindan lapsi ei ole geneettisesti hänen omansa, biologisesti lapsi on ikioma, sillä hän on kasvanut Lindan kohdussa. Äiti on puhunut lapselleen avoimesti hänen alkuperästään pienestä saakka.
”Lapsi itsekin sanoo olevansa lahja.”
Toista vanhempaa Linda ei osannut kaivata missään vaiheessa.
”Yksinhuoltajia on ollut maailman sivu, ja he ovat pärjänneet. Itsellisenä naisena en ole ainakaan ajautunut tilanteeseen vahingossa.”
Marianna Kultalahti kertoo, että naiset kaipaavat Äitien talosta vertaistukea erityisesti isäkysymyksen kanssa. Varsinkin aikaisemmin puhe itsellisistä naisista ja heidän lapsistaan kääntyi paljon isättömyyteen, mikä saattoi ruokkia lapsilla osattomuuden identiteettiä.
”Siinä on tapahtunut muutos. Äiti voi myös todeta lapselleen, että kyllä sinulla on isä, joka on vienyt lääkärille vauvan siemeniä, mutta me emme tunne häntä, emmekä me voi tavata häntä.”
Lindan kauan kaivattu lapsi aloittaa tulevana syksynä jo esikoulun, eikä perheessä enää useinkaan mietitä hedelmöityshoitoja tai lapsen alkuperää. Yhden asian Linda haluaisi kuitenkin todeta niille, jotka ovat vielä nuoria ja perheettömiä.
”Jos perheen perustaminen ei ole vielä ajankohtaista, neuvoisin nuoria kolmekymppisiä pakastamaan omia munasolujaan.”
Lindan nimi on muutettu.
