Hae Rosiesta

Jaa

Vaihdevuosien monet oireet ‒ milloin FSH-testi kannattaa tehdä?

Naisten vaihdevuosioireet kertovat estrogeenin vähenemisestä ja voivat alkaa paljon ennen kuukautisten loppumista. Munasarjojen kyky tuottaa estrogeenia voidaan tarvittaessa selvittää verikokeella.

teksti Virve Järvinen ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana gynekologi Maija Kajan, Uusi Gynekologikeskus, Tampere sekä Eiran sairaala ja Pihlajalinna Dextra, Helsinki

Miksi vaihdevuosioireita voi olla vaikea tunnistaa?

Kuumat aallot ovat tunnetuin vaihdevuosioire mutta vain yksi niistä. Kaikille ei tule lämmönsäätelyyn liittyviä oireita, vaikka estrogeenia on vähän. Siksi moni lääkärikään ei osaa yhdistää naisen muita oireita estrogeenin vähyyteen.

Matala estrogeenipitoisuus aiheuttaa muun muassa unettomuutta, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, uupumusta, ärtyisyyttä, nivelkipuja, lisääntynyttä virtsaamistarvetta ja sydämen rytmihäiriöitä.

Vaihdevuosioireet mielletään monesti viisikymppisen naisen vaivoiksi. Monilla naisilla estrogeenitasot alkavat kuitenkin laskea jo kymmenen vuotta aiemmin. Estrogeenin vähyyteen liittyvät oireet voivat kestää vanhuuteen saakka.

Vaihdevuosioireiden tunnistamista voi vaikeuttaa myös se, että ne voivat alkaa vähitellen ja välillä helpottua.

Lue myös Vaikeat vaihdevuosioireet – vai sittenkin jotain muuta? 

Näkyvätkö vaihdevuodet verikokeessa?

Munasarjojen kyky tuottaa estrogeenia voidaan selvittää verikokeella. Estrogeenin vähyys näkyy veressä kohonneena follikkelia stimuloivan hormonin eli FSH:n pitoisuutena. 

FSH on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka saa munasarjat tuottamaan estrogeenia. Jos estrogeenia on vähän, aivolisäke yltyy erittämään lisää FSH: ja sen määrä elimistössä kasvaa. 

Milloin FSH-arvo kannattaa mitata?

Jos naisella on selvät vaihdevuosioireetFSH:ta ei tarvitse mitata hormonihoidon aloittamiseksi. 

FSH-arvo kannattaa mitata, jos naisella on estrogeenin vähyyteen sopivia oireita, mutta kuukautiset ovat säännölliset tai niitä ei ole kohdun poiston tai hormonikierukan käytön takia. Kun FSH-arvo on yli 20, elimistössä on turhan vähän estrogeenia. 

Jos FSH on alle 20, mutta naisella on estrogeenin vähyyteen sopivia oireita, hän voi kokeilla estrogeenia. Kuukauden tai parin kuluessa selviää, onko siitä apua.  

Jos hormoniepätasapaino näkyy hankalina PMS-oireinahoitoon riittää useimmiten pieni estrogeeniannos ennen kuukautisia ja vuodon alkupäivinä. 

Onko naisen terveys vaarassa, ellei vaihdevuosioireita hoideta?

Oireita hoidetaan tarvittaessa estrogeenilla tai estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmällä. Hormonihoito on tarkoitettu ensisijaisesti helpottamaan naisen elämänlaatua heikentäviä oireita, kuten mielialaoireita ja unettomuutta. 

Uusimmassa unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että hormonihoito on myös ensisijainen vaihdevuosi-ikäisen naisen unettomuuden hoito. Jatkuva univaje muuttaa elimistön aineenvaihduntaa ja lisää esimerkiksi diabeteksen riskiä. Unettomuutta on siksi tärkeä hoitaa. 

Hormonihoito edistää naisen terveyttä muullakin tavalla. Estrogeeni suojaa naisen verisuonia, sydäntä, aivoja ja luita. Sen puute nostaa verenpainetta ja verensokeria sekä veren rasva-arvoja. 

Lue myös: Millaisia ovat vaihdevuosien hormonihoidon sivuvaikutukset? Gynekologi murtaa myytit 

Onko FSH-arvon mittauksesta hyötyä, jos nainen käyttää hormonihoitoa?

FSH-arvo kannattaa mitata hormonihoidon aikanakin, jos oireet eivät helpota hormonihoidosta huolimatta. Mittauksella voi selvittää, onko estrogeeniannos oikea. 

Monet oireet, kuten hikoilu ja kuumat aallot, helpottuvat usein varsin pienellä estrogeeniannoksella. 

Nivelkipujen tai unettomuuden hoitoon tarvitaan sen sijaan yleensä tarkasti FSH-mittauksen avulla räätälöity annos. 

Jos oireet eivät helpotu tarkalla annostuksellakaansyy oireisiin on muualla kuin estrogeenin vähyydessä. 

Kuinka turvallista on lisätä hormonihoidon annosta?

Hormonihoito vähentää useamman taudin riskiä kuin lisää. Kun annos kasvaa, hormonihoidon riskit kuitenkin lisääntyvät. 

Jos nainen käyttää hormonihoitoa, hänen tulee käydä lääkärin seurannassa noin puolentoista vuoden välein. Jokaisen naisen tulisi lisäksi tutkia rintansa kuukausittain ja käydä parin vuoden välein mammografiassa. 

Jos nainen käyttää itselleen liian pientä estrogeeniannosta, hän ei välttämättä saa apua oireisiinsa eikä myöskään suojaa estrogeenin vähyyteen liittyviä sairauksia vastaan.  

Maija Kajan on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, joka työskentelee Uudessa Gynekologikeskuksessa Tampereella sekä Pihlajalinna Dextrassa Helsingissä. Marraskuussa 2020 ilmestyi Kajanin kirja Iloa ja terveyttä – naisen vaihdevuodet ja hormonit.