Pia Kohijoen syksy oli kaksi vuotta sitten iloa täynnä: lähellä asuvan tyttären perheeseen syntyi toinen lapsi, ja Pia itse oli jäänyt vähän aiemmin eläkkeelle 44 työvuoden jälkeen. Nyt hänellä olisi viimein aikaan mummuilla sydämensä kyllyydestä.

Tytär tuli lapsiensa kanssa usein mumman luokse. Piasta se oli ihanaa: enää ei ollut kiirettä ja hän pääsi seuraamaan läheltä vauva-arkea. Äidille ja tyttärelle tuli tavaksi kokata yhdessä. Yhteinen harrastus tarkoitti ruokalehtien uutuusreseptien testaamista ja jopa neljän ruokalajin aterioita, jotka naiset suunnittelivat tarkasti etukäteen.

– Teimme jälkiruoaksi ihania pannacottia ja leivonnaisia. Ruoissa käytimme kerma ja voita, sillä halusimme maut mahdollisimman hyvin esille.

Useamman kerran viikossa nautitut herkkulounaat alkoivat talven aikana näkyä Pian vyötäröllä. Entisissä hameissa ja housuissa ei mennyt enää nappi kiinni, ja Pian oli ostettava vähin äänin kokoa väljempiä vaatteita.

– Olin mahtunut aina koon 38 hameisiin ja pukeutunut nuorekkaasti, mutta nyt tarvitsin koon 40 tai 42 vaatteita. Myös jalkani leveni koon verran eli melkein koko vaatekaappi kenkiä myöten meni uusiksi.

Ylipaino on merkittävä terveysriski – liikakilojen laihdutus kannattaa aina

Kun Pia jäi joulukuun 2017 alussa eläkkeelle, hänen veriarvonsa olivat kunnossa, eikä esimerkiksi kolesteroli ollut koholla. Painonnousu toi mieleen kuitenkin hiipivän huolen omasta terveydestä.

– Olen onnekas, ettei minulla ole tähän ikään mennessä mitään sairautta, joka vaatisi pysyvää lääkitystä. Molemmat vanhempani ovat kuitenkin kuolleet seitsemänkymppisinä sydän- ja verisuonitauteihin ja tiesin, että ylipaino lisää sairastumisriskiä.

Yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, LL Päivi Korhonen vahvistaa Pian toteamuksen. Sukurasitteen lisäksi ylipaino on merkittävä riskitekijä esimerkiksi verenpainetaudille ja kakkostyypin diabetekselle. Ylipaino on riskitekijä myös paksusuolen syövälle ja munuaissyövälle. Naisilla todennäköisyys sairastua rinta- tai munasarjasyöpään kasvaa ylipainon myötä.

– Ylipaino lisää myös polvi- ja lonkkakulumien todennäköisyyttä. Kulumien ilmaantuessa liikkuminen usein vaikeutuu ja painonhallinta käy entistä hankalammaksi, Korhonen sanoo.

Lue myös: Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla

10 lisäkiloa puolessatoista vuodessa – ruokailutottumukset menivät uusiksi

Tammikuussa 2019 Pia kävi vaa’alla: paino oli noussut puolessatoista vuodessa yli 10 kiloa. Topakan naisen mitta tuli täyteen ja aikomus muutoksesta muuttui päätökseksi. Alkoi elämäntaparemontti.

– Löysin verkosta Satakunnan Sydänpiirin kehittämän Verkkopuntarin, joka on painonhallinnan ja elintapamuutoksen tueksi kehitetty verkkopalvelu. Ilmoittauduin juuri alkamassa olleeseen ryhmään siltä istumalta, Pia muistelee.

Ajatus elämäntaparemonttiin täytyy lähteä itsestä, mutta vertaistuesta ja ammattilaisten vinkeistä on toki apua.

Kolmen sukupolven yhteiset päivät säilyivät ennallaan, mutta monen ruokalajin lounaat vaihtuivat esimeriksi bataatti- ja tomaattikeittoihin. Kun Pia söi illalla toisen lämpimän aterian, olo tuntui kylläiseltä ja iltanapostelu oli helpompi lopettaa.

– Palautin arkeeni ruokarytmin, mikä tarkoittaa, että syön vähintään kolmen tunnin välein jotakin terveellistä. Jos en ole kotona, saatan ottaa mukaani välipalaksi esimerkiksi porkkanapaloja.

Mieheltään ja tyttäreltään Pia sai kevyempään elämään hiljaista tukea ja ymmärrystä. Kukaan ei huomautellut hänelle kertyneestä painosta ennen elämänmuutosta.

– Ajatus elämäntaparemonttiin täytyy lähteä itsestä, mutta vertaistuesta ja ammattilaisten vinkeistä on toki apua. Verkkopuntariin kuuluu esimerkiksi jokaviikkoinen kirjallinen tehtävä ja yhteisiä tapaamisia, jotka tsemppasivat minua eteenpäin.

Liikuntaa joka päivä ja huomio ruokavalioon

Liikuntaa Pia on harrastanut koko ikänsä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen kuntoliikunta väheni, kun esimerkiksi työpaikkapyöräily jäi arjesta pois.

Verkkopuntarivalmennuksessa kannustettiin liikkumaan joka päivä, ja Pia otti kehotuksen tosissaan. Hän otti tavaksi käydä maanantaisin ja perjantaisin pitkällä kävelylenkillä ystävänsä kanssa. Tiistaihin kuuluvat edelleen kahvakuula ja vesijuoksu ja keskiviikkoon rauhallinen jooga.

– Yritän huolehtia, että viikkooni sisältyy myös lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa, sillä haluan olla hyvässä kunnossa vielä pitkään.

Koska olen liikkunut aina, oleellisin muutos elämässäni on ollut ryhtyä katsomaan, mitä laitan suuhuni.

Pia käy viikoittain uimassa: talvella uimahallissa ja kesäisin joessa. Talvisin hän pulahtaa mielellään myös avannossa. Lunta Pia toivoo talviin siksi, että pääsisi hiihtämään.

– Koska olen liikkunut aina, oleellisin muutos elämässäni on ollut ryhtyä katsomaan, mitä laitan suuhuni. Syön nykyään esimerkiksi salaatteja ja smoothieita paljon enemmän kuin aikaisemmin.

Kuluneen vuoden aikana Pia on kirjannut jonkin verran syömisiään myös ylös. Hän uskoo, että iso syy painonlaskulle on ollut sokerin määrän merkittävä vähentäminen ruokavaliossa. Se näkyy elimistössä myös turvotuksen vähentymisenä ja makeanhimon häviämisenä.

– Verkkopuntarin avulla olen löytänyt liikunnalle ja syömiselle hyvän tasapainon, josta haluan pitää kiinni.

Lue myös: Tavoitteena kolesterolin alentaminen – Millainen ruokavalio auttaa?

Selvitä oma painoindeksisi – lukemat 25–29 ovat jo vaaravyöhykettä

Lääkäri Päivi Korhonen korostaa terveellisten elintapojen merkitystä ihmisen hyvinvoinnissa. Hän kannustaa jokaista selvittämään oman painoindeksinsä, joka antaa osviittaa omasta tilanteesta. Normaalina painoindeksinä pidetään lukemaa 20 ja 25 välillä, ikääntyneillä yläraja on jonkin verran korkeampi.

Jos painoindeksi on 30 tai yli, tarkoittaa se painon olevan merkittävä terveysriski.

– Lukemaa 25 ja 29 välillä voi pitää kuin keltaisena liikennevalona, jolloin viimeistään kannattaa käydä omat elintavat läpi ja muuttaa niitä terveellisemmiksi, Korhonen sanoo.

Miksi painonsa kanssa painivia sitten on nykyään niin paljon, vaikka tietoa terveellisistä elintavoista on tarjolla rutkasi? Korhosen mukaan yksi syy on muutamassa vuosikymmenessä tapahtunut merkittävä arkiliikunnan vähentyminen. Toisena syynä Korhonen pitää aggressiivista markkinointia ja sitä, että herkkujen pakkauskoot ovat kasvaneet, puhutaanpa sitten sipseistä tai karkkipusseista.

Oleellista on, että muutos tapahtuu maltilla ja niin, että uudet tavat voivat muotoutua pysyvästi osaksi arkea.

Jos esimerkiksi oma verenpaine on vain lievästi koholla ja painoindeksi hätyyttelee 30:tä tai on sen yli, ensisijainen hoitokeino on Korhosen mukaan yleensä juuri elämäntapamuutos. Aina se ei auta, mutta useimmiten se on vähintään tehokas osa-apu.

– Oleellista on, että muutos tapahtuu maltilla ja niin, että uudet tavat voivat muotoutua pysyvästi osaksi arkea. Sopiva seurantaväli on tavallisesti noin puoli vuotta.

Muutoksen maltillisuuteen kiinnitti huomiota myös Pia Kohijoki, joka pudotti painoa noin kilon kuukaudessa.

– Tärkeää oli olla itselleen armollinen ja olla rankaisematta itseään repsahduksista. Yhden päivän herkuttelu ei pilaa muutosta, jos retkahdus pysyy yhdessä päivässä eikä muutu tavaksi.

Lapsenlapset motivoivat elämäntaparemonttiin – ”Haluan olla leikkivä mumma”

Pia Kohijoen painoindeksi oli 32. Tämän kevään tavoitteena Pialla on päästä normaalin painoindeksin lukemiin, mikä vaatii hänen mukaansa vielä ”pienen rutistuksen”. Hoikemman olemuksen lisäksi Pia on jo nyt saanut itselleen lisäenergiaa. Makea ei myöskään enää houkuttele häntä samaan tapaan kuin ennen.

– Ensimmäiset kaksi viikkoa muutoksessa olivat vaikeimmat, koska sen aikana mieleni teki koko ajan jotakin makeaa. Nykyään herkut eivät enää juuri houkuttele.

Liikunnan ja järkevän syömisen lisäksi kolmas Pian onnistumisen avain on uni.

–  Tarvitsen unta 6–8 tuntia yössä, enkä nykyään tingi siitä. Parhaat unet saan, jos olen illalla käynyt avannossa rentouttamassa mielen ja kehon.

Tärkeimmäksi elämänmuutoksen motivaattorikseen Pia nimeää kolme lastenlastaan.

–  Haluan olla mumma, joka pääsee ongelmitta lattialle leikkimään lasten kanssa eikä kangistu koppuraksi, Pia sanoo.

Yleislääketieteen ja sisätautien erikoislääkäri, LL, Päivi Korhonen työskentelee professorina Turun yliopistossa ja pitää viikoittain vastaanottoa Harjavallan terveyskeskuksessa.