Kolesteroli on rasva-aine, jota kehomme valmistaa itse. Sillä on huono maine ja syystä: Jos kehossa on liikaa kolesterolia, verisuoniin saattaa kertyä rasvasaostumia. Ne ahtauttavat valtimoita, jolloin sydän ei saa pumpattua verta kehoon riittävän tehokkaasti.
Kolesteroli on kinkkinen kumppani: Sitä tarvitaan muun muassa solujen rakennusaineeksi, mutta liialliset määrät altistavat vakaville sairauksille, kuten sepelvaltimotaudille ja aivo- ja sydäninfarkteille.
Toisilla perimä vaikuttaa siihen, että kolesterolia kertyy verisuoniin herkemmin. Espoolainen Maarit Veromaa, 66, on yksi heistä. Hänen molemmilla vanhemmillaan on korkea kolesteroli, ja isä sairasti sepelvaltimotautia, jonka vuoksi hänelle tehtiin muun muassa ohitusleikkaus.
”Vielä nelikymppisenä en asiaa murehtinut, mutta kun 50 vuotta tuli mittariin, kolesterolista tuli huolenaihe. Sukurasitteen vuoksi en varmaan koskaan pääse viitearvoihin, mutta pyrin elämään niin, etteivät arvot nouse”, Maarit sanoo.
Korkeaa kolesterolia ei voi tuntea itse
Korkea kolesteroli on siitä kavala, ettei se oirehdi eikä sitä voi tuntea. Ainoa tapa päästä sen jäljille on verikoe.
Maaritin korkea kolesteroli kävi ilmi työterveyshuollossa parikymmentä vuotta sitten. Viitearvojen mukaan kokonaiskolesterolin tulisi olla alle 5,0 millimoolia litrassa, Maaritilla arvo on ollut parhaimmillaan 5,4 ja huonoimmillaan 7,5.
Geenit antavat yksilölliset kolesterolirajat, joihin voi vaikuttaa jonkin verran elintavoilla. Suomalaisten kovien rasvojen käyttö on vähentynyt, ja sen myötä keskimääräinen kokonaiskolesterolimme on laskenut viimeisen 50 vuoden aikana 6,5:stä 5,3:n.
”Positiivista on, että arvo on laskenut, mutta toivottavaa olisi ollut, että olisimme päässeet alemmalle tasolle”, sanoo Tyksin sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela.
Kolesterolia tutkittaessa verestä otetaan LDL-kolesterolin ja HDL-kolesterolin pitoisuudet. Suurennuslasin alle joutuu niin sanottu paha LDL-kolesteroli, joka kuljettaa kolesterolia valtimoiden seinämiin. Pahan kolesterolin taistelupari HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois seinämistä ja estää ahtaumia, joten siitä huolehtiminen on myös tärkeää.
”Toisinaan luullaan, että kokonaiskolesteroli on LDL:n ja HDL:n summa. Näin ei ole. Hyvä HDL ei myöskään kumoa huonolaatuisen kolesterolin vaikutusta”, Porela huomauttaa.
Maaritilla LDL on ollut korkeimmillaan 4,8, mutta hän on saanut laskettua arvon ruokavaliomuutoksilla 3,8:n. Suositus on alle 3. Sen sijaan HDL-kolesteroli on koko ajan pysytellyt suotuisalla tasolla.
Kolesteroliarvoja mitattaessa otetaan myös triglyseridiarvo, joka kertoo veressä kiertävien rasvojen määrän. Sekin arvo on Maaritilla kunnossa.
”Lääkärit eivät ole koskaan ehdottaneet minulle kolesterolilääkkeitä. Olen pystynyt pitämään kolesterolin hallinnassa ruokavaliolla ja liikunnalla.”
Lue myös: Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla
Kaura ja ohra alentavat LDL-kolesterolia
Porelan mukaan sydän- ja verisuonitautien estämisessä kolesteroli ei ole ainoa huomionarvoinen seikka. Kyse on kokonaisriskin kartoittamisesta, kuten tupakoiko tai onko taustalla diabetesta tai verenpainetautia.
”Kaikkien riskitekijöiden yhteissumma merkitsee, ei pelkkä kolesteroli.”
Kokonaiskuvan perusteella mietitään, miten kolesterolia nujerretaan. Selvää on, että jos potilaalla todetaan valtimotauti, eli valtimot ovat jo ahtautuneet, tarvitaan lääkehoitoa, joka estää taudin etenemistä.
Kolesteroliystävällistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä mahdollisen ylipainon pudottamista suositellaan aina. Porelan mukaan oireettomuus tuo kolesterolin hoitamiseen haasteita. Koska terveelliset elintavat tai lääkkeet eivät vaikuta mihinkään näkyvään tai koettuun vammaan tai oireeseen, muutoksiin motivoituminen voi olla vaikeaa.
”Kolesterolin hoitamisessa on kyse ennaltaehkäisystä. Niissä tapauksissa, joissa valtimotauti on jo todettu, lääkkeet parantavat sairauden ennustetta. Tätä ei aina sisäistetä”, Porela sanoo.
Mitä tulee ruokavalioon, ensimmäisenä tulisi heittää pois kovat eli tyydyttyneet rasvat, kuten voi, rasvainen maito, juustot, rasvainen liha ja makkarat. Tilalle kannattaa valita kasviöljyjä ja suosia hyviä hiilihydraatteja, kuten kasviksia, täysjyväviljoja, marjoja ja hedelmiä sekä kalaa ja vähärasvaista lihaa.
Tiedetään myös, että beetaglukaani, jota on muun muassa kaurassa ja ohrassa, alentaa veren LDL-kolesterolia. Lisäksi kaikentyyppinen liikunta, erityisesti kestävyysliikunta, vähentää huonolaatuista ja lisää hyvälaatuista kolesterolia.
Maaritillekin lääkärit ovat korostaneet liikunnan tärkeyttä. Sitä ei varsinaisesti ole tarvinnut lisätä, sillä Maarit käy päivittäin kävelyllä, pulahtaa talvisin avantoon ja treenaa myös kuntosalilla.
Lue myös: Tavoitteena kolesterolin alentaminen – millainen ruokavalio auttaa?
Meetvurstin kolesteroliversio
Lääkäreiltä Maarit on saanut ohjeen välttää kovaa rasvaa, mutta vasta luettuaan kattavan artikkelin kolesterolista, hän ymmärsi, mistä kolesteroliystävällisessä ruokavaliossa oikein on kyse.
”Jutussa kerrottiin, että esimerkiksi pähkinöiden ja siementen pehmeä rasva lisää hyvän kolesterolin määrää. Ymmärsin, että voin paitsi vähentää pahaa kolesterolia, myös lisätä hyvää kolesterolia.”
Kun Maarit sai juonen päästä kiinni, ruokavalion korjaaminen oli helppoa. Ensimmäisenä hän hyllytti margariinin ja juustot ja alkoi käyttää hummusta, avokadoa sekä kaurapohjaista levitettä leivällä.
Hän on käyttänyt myös luovuutta:
”Rakastin jo pikkutyttönä meetvurstia ja pyysin sitä jopa syntymäpäivälahjaksi. Nykyään levitän leivälle piparjuuritahnaa ja rukolaa, joista tulee samanlainen vahva maku kuin metukasta.”
Maarit saattaa raastaa parin päivän annoksen porkkanaa, lanttua ja valkokaalia hunaja-sitruuna-öljykastikkeen kera kaappiin valmiiksi. Raaste sopii kanan ja kalan kaveriksi. Punaista lihaa Maarit syö harvemmin.
Kolesteroliystävälliseen ruokavalioon mahtuu sallivuus
Maarit pitää Sopusointuja-nimistä blogia ja sanoo noudattavansa ”sopusointuja” kaikessa elämässään. Vaikka kolesterolin huomioiva ruokavalio on hänelle tärkeä, ei hän silti niuhota ruoan suhteen.
”Olimme alkuvuonna mieheni kanssa Espanjassa, ja nautin hotellin buffetissa ihanista juustoista. Elin hetkessä enkä tuntenut huonoa omaatuntoa. Kotiin palattuani palasin taas normaaliin.”
Maarit ei koe itseään herkuttelijaksi, mutta korona-aikana hän on huomannut suklaan ja croissanttien maistuvan normaalia enemmän. Niinpä hän kävi mittauttamassa kolesterolin alkuvuodesta, mutta mitään hälyttävää arvoissa ei ollut tapahtunut.
”Terveellinen ruokavalio, johon kuuluu sallivuutta, on elämäntapa. Se pitää huolta paitsi kolesterolista myös verenpaineesta ja hyvästä vireystasosta.”
MC-FI-01036
