Mitä eroa on LDL- ja HDL-kolesteroliarvoilla, sisätautiopin dosentti Juhani Kahri?
LDL-kolesteroli on niin sanottu paha kolesteroli, jonka määrää pyritään alentamaan. Aikaisemmin painotettiin HDL:n eli ”hyvän” kolesterolin osuutta enemmän, nyt ei niinkään.
Luontainen HDL-kolesterolin suurempi määrä pienentää sepelvaltimotaudin tai valtimotapahtuman riskiä, mutta lääkeaineiden avulla nostettu HDL-kolesterolin määrä ei tuo terveyden kannalta vastaavaa hyötyä.
Valtimotautien riskiä saadaan parhaiten vähennettyä alentamalla LDL-kolesterolin määrää. Tästä syystä korkean kolesterolin hoito on nykyään keskittynyt haitallisen LDL-kolesterolin alentamiseen.
Mitä kolesterolitutkimuksessa mitataan ja mitkä ovat tavoitearvot?
Kolesterolitutkimuksessa mitataan kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridiarvot.
Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on alle 5,0 mmol/l (millimoolia litrassa). LDL-kolesterolin tavoitearvot ovat yksilöllisiä ja riippuvat riskitekijöistä. Ennen tavoitearvo oli 3,0 mmol/l, mutta jos on vähänkin muita riskitekijöitä, esimerkiksi diabetes, niin tavoitearvo on alempi.
HDL-kolesterolin tavoitearvo miehillä on yli 1,0 mmol/l ja naisilla yli 1,2 mmol/l. Triglyseridipitoisuuden tavoitearvo on alle 1.7 mmol/l.
Omia riskitekijöitä voi arvioida THL:n FINRISKI-laskurilla.
Hyväkuntoisella, normaalipainoisella ja urheilullisella nuorella ihmiselläkin voi olla korkeat kolesteroliarvot. Mistä tämä johtuu?
Tällaisessa tapauksessa henkilöllä voi olla perinnöllinen kolesterolitauti eli FH-tauti (familiaalinen hyperkolesterolemia). Jos henkilö on saanut jommaltakummalta vanhemmalta tämän geenin, voi LDL-kolesterolin arvo olla hyvinkin korkea, jopa 10. Silloin elintavat, kuten urheilu tai normaalipaino, eivät vaikuta kolesterolia alentavasti.
Lisäksi on olemassa myös rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä, joiden periytyvyydestä ei aina tiedetä. Osa näistä perinnöllisistä häiriöistä tiedetään, ja ne nostavat kolesterolin lisäksi myös triglyseridiarvoja. Triglyseridiarvoja nostavat myös alkoholin käyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabeteksen huono hoitotasapaino.
Myös ihmisten kolesterolin imeytyminen vaihtelee, mikä sekin johtuu geeniperimästä.
Mitkä muut tekijät kuin perinnöllisyys nostavat kolesteroliarvoja?
Perimän lisäksi suurin LDL-kolesterolin nostaja on ruokavalion tyydyttyneet, kovat rasvat, joita saadaan eläinkunnan tuotteista. Lisäksi vanhemmat ihmiset ovat alttiimpia korkeammalle kolesterolille kuin nuoret.
Lue myös: Tavoitteena kolesterolin alentaminen – Millainen ruokavalio auttaa?
Miten korkea kolesteroli oireilee?
Se ei oikeastaan oireile juuri mitenkään – ja tämän vuoksi onkin usein vaikea motivoida potilaita hoitamaan itseään. Tiedetään, että korkea kolesteroli on riski esimerkiksi valtimotaudeille ja sydäninfarktille, mutta infarktit ovat sairauskohtauksia, jotka eivät anna etukäteen merkkejä itsestään.
Lue myös: Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla
Milloin kolesteroliarvot on hyvä mitata?
Jos lapsena on todettu perinnöllinen kolesterolitauti, on mittauksia hyvä tehdä jo lapsuusiässä. Normaalisti noin 30-vuotiaana on ainakin kertaalleen hyvä määrittää kolesteroliarvot, jolloin saadaan osviittaa niiden tasosta. Jos arvot ovat korkeahkot, mittauksia voi tehdä tiheämmin. Naisilla kolesteroliarvot nousevat menopaussin jälkeen hormonimuutosten takia, ja silloin niitä on hyvä tarkastella uudestaan.
Mitä haittaa korkeasta kolesterolista on?
Korkea kolesteroli lisää aina valtimotautien, kuten sydäninfarktin, aivoinfarktin, sepelvaltimotaudin ja aivovaltimotaudin, riskiä. Sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi liika kolesteroli aiheuttaa valtimoiden kovettumista.
Lue myös: Sydän- ja verisuonitautien perinnöllisyys – tunnetko sairastumisen riskitekijät?
Mitä hyötyä on aikaisesta lääkityksestä, jos korkea kolesteroli huomataan ajoissa?
Lääkitys pienentää valtimotautien vaaraa myös sellaisilla ihmisillä, joilla ei ole ollut sydäninfarktia tai aivoinfarktia. Lääkityksen aloittaminen vähentää myös kuolleisuutta.
Hyvä esimerkki kolesterolilääkkeiden hyödyistä on perinnöllistä kolesterolitautia sairastavat FH-potilaat. Heidät sukupolviseulotaan ja lääkehoito aloitetaan jo kouluiässä. Jos FH-taudin jättää hoitamatta, miehistä puolet saa jonkun valtimotapahtuman alle 50-vuotiaina ja naisista kolmasosa alle 60-vuotiaina.
Lue myös: Milloin rintakipu on syy huoleen? Tunnista hoitoa vaativat sydänoireet
MC-FI-00822
