Mikä on täydellinen eli laaja verenkuva ja miten se eroaa perusverenkuvasta, hematologian erikoislääkäri Päivi Helminen-Pacius?

Täydellinen verenkuva on tutkimus, joka sisältää perusverenkuvan lisäksi valkosolujen erittelylaskennan. Kun perusverenkuvassa kaikki veren valkosolut lasketaan yhteen, täydellisessä verenkuvassa ne erotellaan omiin alaryhmiinsä.

Ihmisen veressä kiertää normaalisti viisi erilaista valkosolutyyppiä: neutrofiilit, lymfosyytit, monosyytit, eosinofiilit ja basofiilit. Nämä erottuvat toisistaan muun muassa ulkonäkönsä perusteella ja ovat eroteltavissa verenkuvalaitteella omiksi soluryhmikseen.

Täydellinen verenkuva voi paljastaa myös poikkeavat solut, joita ei normaalisti esiinny verenkierrossa. Ne voivat joskus kertoa syöpätaudista, kuten imusolmukesyövästä tai leukemiasta.

Milloin täydellinen verenkuva tarvitaan?

Täydellinen verenkuva tarvitaan ainakin silloin, kun perusverenkuvassa huomataan, että valkosolujen kokonaismäärä poikkeaa selvästi normaaleista viitearvoista. Muutoksen taustalla on useimmiten infektio tai esimerkiksi allerginen reaktio, harvemmin verisairaus.

Lääkäri voi tilata täydellisen verenkuvan myös silloin, jos perusverenkuvassa on jotain muuta pielessä. Jos esimerkiksi hemoglobiini on kovin matala tai verihiutaleiden määrä poikkeaa normaalista, voi olla hyödyllistä katsoa myös valkosolujen alatyyppejä tarkemmin.

Mitä tehtäviä valkosoluilla on elimistössä?

Valkosolujen tärkeimpiin tehtäviin kuuluu elimistön puolustaminen erilaisia taudinaiheuttajia vastaan. Kaikki valkosoluryhmät osallistuvat tähän puolustustehtävään kukin omalla tavallaan.

Määrällisesti suurin ryhmä valkosoluista ovat neutrofiilit, jotka osallistuvat etenkin bakteeritulehduksiin. Neutrofiilit siirtyvät elimistössä tulehdusalueelle, jossa ne imaisevat bakteerit tai muut mikrobit sisäänsä ja tuhoavat ne.

Toiseksi suurin valkosoluryhmä ovat lymfosyytit, jotka toimivat erityisesti virusinfektioissa. Osa lymfosyyteistä tuottaa vasta-aineita, joilla on tärkeä merkitys elimistön puolustamisessa. Lisäksi osalla niistä on kyky tunnistaa ja tappaa omalle elimistölle vieraita soluja.

Mistä poikkeavat valkosoluarvot voivat kertoa?

Neutrofiilien määrän lisääntyminen veressä johtuu yleensä infektiosta, erityisesti bakteerien aiheuttamasta tulehduksesta. Lymfosyyttien määrä puolestaan lisääntyy erityisesti virusinfektioissa.

Monosyyttien määrän lisääntyminen voi liittyä harvinaisempiin infektioihin, kuten tuberkuloosiin, ja basofiilien lisääntyminen loismatotartuntaan. Eosinofiilit puolestaan kohoavat tyypillisesti allergisissa reaktioissa.

Useimmiten muutokset liittyvät siihen, että jotain valkosolutyyppiä on veressä tavallista enemmän tai vähemmän. Joskus muutos voi olla poikkeavien solujen ilmaantuminen verenkiertoon. Kummassakin tapauksessa voi olla kyse hyvänlaatuisesta, ohimenevästä tilanteesta, mutta myös pahanlaatuisesta veritaudista. Aina ei siis voida suoraan päätellä, mitä poikkeava löydös merkitsee.

Mitä verenkuvan lyhenteet tarkoittavat?

Perusverenkuva (B-PVK/ B-PVKT) sisältää useita verestä tehtäviä tutkimuksia, joita ovat esimerkiksi hemoglobiini (B-Hb), punasolujen määrä (B-Eryt), valkosolujen määrä (B-Leuk), hemoglobiinin määrä punasoluissa (E-MCH), punasolujen koko (E-MCV) ja punasolujen koon vaihtelu (E-RDW). Yleensä perusverenkuvan lisäksi tutkitaan myös verihiutaleiden määrä eli trombosyytit (B-Tromb).

Täydellinen verenkuva (B-TVK) sisältää lisäksi valkosolujen erittelylaskennan (B-Diffi).

Mitä täydellinen verenkuva ei kerro?

Täydellinenkin verenkuva kertoo vain veren soluista – se ei siis kerro kaikkea, mitä veressä on. Esimerkiksi veren sokeri- ja kolesteroliarvot tulee selvittää omilla testeillään.

Kysymyksiin vastasi hematologian erikoislääkäri Päivi Helminen-Pacius, joka työskentelee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin laboratoriossa HUSLABissa.