Alkuvaiheen Alzheimerin tautia voi olla vaikeaa havaita. Omaisten ja läheisten ei kannata aina tuudittautua siihen, että ikäihmisen oireet liittyvät normaaliin vanhenemiseen.
”Taudin varhaisessa vaiheessa tarvitaan valppautta ja herkkyyttä muistisairauden tunnistamiseen”, toteaa neurologian erikoislääkäri Kati Juva.
Alzheimerin tauti on yleisintä yli 70-vuotiailla. Iän myötä riski kasvaa, mutta vain osa sairastuu. Taudin syytä ei tiedetä, eikä parantavaa hoitoa ole löydetty.
Alzheimerin taudin ensioire on lähimuistin pätkiminen
Juvan mukaan Alzheimerin taudin ensioireena on lähimuistin heikkeneminen. Vanhat asiat pysyvät mielessä, mutta uusien tilanteiden mieleen painaminen vaikeutuu.
”Ihminen saattaa unohtaa, mitä on vastikään puhuttu tai mistä on sovittu. Juuri tapahtuneet vierailut tai kaupassa käynnit unohtuvat. Huolestuttavaa on, jos vihjeet eivät auta eikä muistutettunakaan muista. Asia ei ole tallentunut muistioireisen kovalevylle”, Juva kertoo.
Alkavaan muistisairauteen viittaa myös se, jos henkilö toistaa usein samoja tarinoita tai kysymyksiä.
Muistisairas ei opi uutta ja hakee usein sanoja
Oppiminen edellyttää muistia. Sen vuoksi Alzheimerin taudin alkuvaiheessa ensimmäinen arkea
haittaava oire on se, ettei ihminen opi esimerkiksi uuden matkapuhelimen tai kodinkoneen käyttöä.
”Mikäli ei kykene oppimaan yksinkertaisiakaan toimintoja yrityksistä ja motivaatiosta huolimatta, asiaa on syytä selvittää tarkemmin.”
Juva toteaa sairauden vaikuttavan myös kielellisiin toimintoihin: sanoja joutuu hakemaan. Organisointikykykin voi alentua.
Aivojen tallennusnappi lakkaa toimimasta
Alzheimerin taudin taustalla ovat muutokset niillä aivojen alueilla, jotka ovat tärkeitä muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta. Aivoihin kertyvät amyloidiproteiinin sakkautumat vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja.
”Aivomuutoksia kehittyy ensin ohimolohkon sisäosiin hippokampukseen, joka toimii ikään kuin tallennusnäppäimenä. Jos tälle alueelle tulee vaurioita, uusien tietojen ja tapahtumien tallennus heikentyy”, määrittelee Juva.
Huoli on riittävä peruste hakeutua tutkimuksiin
Nyky-yhteiskunta vaatii muistilta paljon, eikä unohtelu aina viittaa sairauteen. Ihminen hidastuu iän myötä ja myös asioiden palauttaminen mieleen voi kestää tovin. Jos unohtelu ei ole toistuvaa, syytä huoleen ei ole.
”Mutta jos muistioireet huolestuttavat, kannattaa mennä lääkäriin ja muistitesteihin, vaikka vielä ei olisikaan isoja ongelmia. Näin alkava muistisairauskin on helpompi tunnistaa ajoissa.”
Juvan mukaan oma tai läheisen huoli heikentyneestä muistista on riittävä peruste tutkimuksille. Tärkeintä on, että epäilykynnys on matala. Viivyttely voi johtaa siihen, että ihmisen toimintakyky ja oma käsityskyky taudista heikkenevät.
Lue myös: Biomerkkiainetestit tunnistavat Alzheimerin taudin ja ennustavat sen kulkua
Muistioireet eivät aina johdu alkavasta sairaudesta
Juvan mukaan juuri arjen monimutkaistuminen on yksi syy siihen, miksi moni hakeutuu muistitutkimuksiin aiemmin kuin ennen.
”Suomessa käytetään laajasti kognitiivista tehtäväsarjaa, joka erottelee kohtalaisen hyvin alkavaa Alzheimerin tautia sairastavat muusta väestöstä.”
Kyseinen CERAD-testi paljastaa myös sen, onko muistioireissa kyse jostain muusta: hajamielisyydestä, depressiosta tai keskittymisvaikeudesta. Lisäksi pään kuvantaminen kuuluu aina muistihäiriöisen perustutkimuksiin.
Oireita lievittävä lääkitys kannattaa aloittaa varhain
Jos Alzheimerin tauti todetaan, aloitetaan lääkitys. Lääkehoidon hyöty on sitä suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa siihen turvaudutaan. Lääkkeet lievittävät oireita sekä hidastavat niiden pahenemista ja sairauden etenemistä.
Taudin hoitoon on saatavilla neljää eri lääkettä. Ne eivät paranna muistia, mutta kohentavat toimintakykyä, aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä lisäävät vireystilaa ja keskittymiskykyä. Arjessa selviytyy lääkityksen avulla paremmin.
”Varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon on kehitetty myös Souvenaid-niminen ravintovalmiste. Tutkimuksen mukaan se saattaisi hidastaa taudin etenemistä”, kertoo Juva.
Neurologian erikoislääkäri, dosentti, LT Kati Juva on perehtynyt muistisairauksiin ja neuropsykiatriaan. Hän työskentelee HUS Psykiatriakeskuksessa.
