1. Miten kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa raskaaksi tulemiseen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kirsimarja Kestilä?
Hyvässä hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta ei pienennä raskaaksi tulemisen mahdollisuutta. Sen sijaan hoitamaton vajaatoiminta heikentää hedelmällisyyttä. Raskaaksi tuleminen vaikeutuu, sillä kilpirauhasen vajaatoiminnassa kehittyvä tyroksiinihormonin puute aiheuttaa kuukautiskiertohäiriöitä ja jopa sen, että ovulaatiota ei kehity.
Piilevää tai hoitamatonta kilpirauhasen vajaatoimintaa potevista naisista vain noin kolmasosa tulee raskaaksi ilman hoitoa. Ja vaikka raskaaksi tuleminen onnistuisikin, myös alkion kehittyminen vaatii normaalia tyroksiinin määrää elimistössä.
2. Jos raskaaksi tuleminen ei onnistu, kannattaako naisen mittauttaa kilpirauhasarvonsa?
Kyllä vain. Lapsettomuuden takia hoitoon hakeutuvilta naisilta selvitetään jo alkuvaiheessa kilpirauhasen vajaa- ja liikatoiminnan mahdollisuus verikokeella. Koe otetaan herkästi myös oireettomalta naiselta silloin, jos hänen lähisuvussaan on paljon vajaatoimintaa tai naisen paino on alkanut selittämättömästi nousta.
Noin neljällä prosentilla lapsettomuusklinikalle saapuvista naisista kilpirauhasen vajaatoiminta on piilevä eli oireeton. Siten se voi olla ainoa syy, miksi raskaus ei ole alkanut.
3. Mitkä ovat kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ja miten tautia hoidetaan?
Vajaatoimintaa poteva ihminen käy ikään kuin hitaalla: syke laskee, paino nousee, ummettaa, on kylmä, masentaa, hiuksia voi lähteä runsaasti ja unenlaatu heikkenee.
Tyroksiinihormoni säätelee monin tavoin elimistön aineenvaihduntaa ja vireystilaa. Vajaatoiminta on sinänsä hyvin helppohoitoinen sairaus: hoitona on tyroksiinitablettilääkitys, joka korjaa yleensä muutamassa viikossa tyroksiinivajeen.
Kun kilpirauhasen vajaatoiminta on saatu tyroksiinikorvaushoidolla kuriin, naisen mahdollisuus tulla raskaaksi normalisoituu.
4. Miten raskaus vaikuttaa vajaatoimintaa sairastavan naisen kilpirauhaseen? Entä terveen?
Raskauden alettua kilpirauhanen kasvaa kooltaan niin terveellä kuin vajaatoimintaa potevalla naisella. Kilpirauhashormonia kuljettavan proteiinin määrä kehossa lisääntyy ja odottavan äidin verimäärä kasvaa. Siksi naisen keho kaipaa raskaana ollessa jopa 50 prosenttia enemmän tyroksiinia.
Terveen naisen kilpirauhanen reagoi raskaaksi tulemiseen automaattisesti. Elimistöön erittyy tarvittava määrä tyroksiinia, eikä terve, odottava äiti koe tästä minkäänlaisia tuntemuksia.
Vajaatoimintaa potevan naisen kilpirauhanen ei reagoi raskauden mukanaan tuomaan hormonitarpeen lisäykseen. Heti, kun raskaustesti näyttää positiivista, naisen on syytä nostaa tyroksiiniannostaan 25 mikrogrammalla päivässä.
5. Onko hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta jonkinlainen riski kehittyvälle sikiölle?
Jos lääkitys on sopivalla tolalla, raskaudenaikaiset riskit ovat kehittyvälle sikiölle käytännössä olemattomat. Pääsääntöisesti kilpirauhasen vajaatoimintaa potevan, hoitotasapainossa olevan naisen raskaus sujuu hyvin.
Naisen tyroksiiniarvoja on vain seurattava tavallista tiheämmin, jotta hormoniarvojen mahdollisiin heilahteluihin voidaan puuttua ajoissa.
6. Entä jos kilpirauhasen vajaatoiminta on piilevä tai tautia ei hoideta hyvin, mitä haittaa siitä voi koitua sikiölle?
Piilevä eli oireeton tai huonosti hoidettu kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa keskenmenon sekä ennenaikaisen synnytyksen riskin. Istukka voi haurastua ja jopa irrota.
Tyroksiinia tarvitaan niin ikään sikiön keuhkojen, luuston ja aivojen normaaliin kehitykseen, joten huonossa hoidossa oleva tai kokonaan hoitamaton tauti on aina jonkinasteinen riski kehittyvälle sikiölle. Syntyvällä lapsella on myös vaarana saada neuropsykologisia häiriöitä, kuten oppimisvaikeuksia ja tarkkaavuuden häiriöitä.
7. Onko raskaus terveysriski vajaatoimintaa potevalle naiselle?
Jos odottavan äidin kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvässä hoitotasapainossa, raskaus ei tuota riskejä äidin terveydelle.
Raskaana oleva, lääkitsemätön vajaatoimintapotilas sairastuu herkemmin raskaudenaikaiseen verenpainetautiin ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Hänellä on myös suurentunut vuotoriski synnytyksessä.
8. Voiko äidin jodin puute aiheuttaa riskin raskaudelle?
Jodin puute oli vielä taannoin harvinaista Suomessa, mutta se on koko ajan lisääntynyt lähinnä sen vuoksi, että monet eivät juo maitoa ja käyttävät ruoanvalmistuksessa joditonta meri- tai sormisuolaa.
Jodin puute on yksi merkittävä syy kilpirauhasen vajaatoiminnalle ja siten myös riski raskaudelle. Naisen pitäisikin huolehtia jodin riittävästä saannista jo kolme kuukautta ennen kuin alkaa yrittää raskautta.
Jodia saa parhaiten maitotuotteista sekä jodioidusta ruokasuolasta. Suolapakkauksen kyljessä lukee, jos suolaan on lisätty jodia. Yksi vaihtoehto on aloittaa jo ennen raskauden yrittämistä niin sanottu raskausmonivitamiini. Siinä on tarpeellinen määrä muun muassa jodia sekä foolihappoa.
9. Onko kilpirauhasen vajaatoiminnalla yhteys raskauspahoinvointiin?
Vajaatoiminnalla ei, mutta liikatoiminnalla sen sijaan on – liikatoiminta voi pahentaa raskauspahoinvointia.
10. Miten kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan synnytyksen jälkeen?
Naisen verimäärä palautuu synnytyksen jälkeen normaaliksi ja samalla kilpirauhashormonin kuljettajaproteiinin määrä pienenee. Siksi synnytyksen jälkeen palataan välittömästi raskautta edeltävään tyroksiiniannostukseen, ja sen jälkeen hormoniarvoa seurataan laboratoriokokein normaalisti noin vuoden välein.
