Vaihdevuosien lähestymisen voi tunnistaa

Ensimmäinen oire lähestyvistä vaihdevuosista on tyypillisesti kuukautiskierron heittelehtiminen ja toisinaan myös uniongelmat. Kuukautiset voivat tulla harvemmin ja runsaimpina kuin aiemmin. Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 50−51-vuotiaana, mutta vaihtelu on isoa. Potilainani on ollut 30-vuotiaita vaihdevuosioireista kärsiviä ja toisaalta kuusikymppisiä, joilla on edelleen kuukautiset.

Vaihdevuosien alkaminen näkyy veriarvoissa

Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta hiipuu ja lopulta lakkaa kokonaan. Tällöin aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan FSH-hormonin määrä veressä kasvaa. Jos tämä arvo on verikokeessa yli 30 IU/l, kyse on yleensä menopaussista.

Jos naisella on selvät vaihdevuosioireet, FSH:ta ei tarvitse mitata hormonihoidon aloittamiseksi. Lääkäri voi määrätä potilaan verikokeeseen, jos hän epäilee esimerkiksi hikoilun tai uniongelmien syyksi muuta kuin vaihdevuosia, kuten kilpirauhasen toimintahäiriötä tai uniapneaa.

Lue myös: Vaikeat vaihdevuosioireet – vai sittenkin jotain muuta?

Jos oireet vaikuttavat arkeen, kannattaa hakeutua lääkäriin

Tyypillisimpiä vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot, päänsärky, sydämentykytykset, verenpaineen muutokset ja unettomuus. Vaihdevuodet aiheuttavat usein myös ärtyneisyyttä ja muita mielialan muutoksia sekä muistamattomuutta. Oireena voi olla myös seksuaalinen haluttomuus tai limakalvojen kuivumisesta johtuvat yhdyntäkivut.

Gynekologille kannattaa hakeutua, jos vaihdevuosioireet koettelevat arjessa jaksamista tai vaikuttavat parisuhteeseen. Moni nainen arkailee ensin esimerkiksi hormonikorvaushoidon aloittamista mutta harmittelee muutaman kuukauden käytön jälkeen, ettei hakenut apua aiemmin.

Valtaosa naisista saa oireita jonkin verran, ja ne kestävät muutamia vuosia. Tilastollisesti vaihdevuosioireet ovat noin 20 prosentilla naisista erittäin vaikeita, ja noin 20 prosenttia ei saa oireita juuri lainkaan.

Lue myös: Vaihdevuosien monet oireet ‒ milloin FSH-testi kannattaa tehdä?

Hikiliikunta voi helpottaa oireita

Säännöllinen reipas hikiliikunta voi helpottaa jonkin verran vaihdevuosioireita. Yksittäisistä ruoka-aineista tai luontaistuotteista ei ole todettu tutkimuksissa olevan apua, mutta D-vitamiinista ei ole ainakaan haittaa. Voimakkaasti maustetut ruoat, runsas kahvinjuonti ja tupakointi voivat pahentaa vaihdevuosioireita.

Menopaussi voi aiheuttaa lievää painonnousua

Vaihdevuodet tuovat tullessaan naisen kehoon rakenteellisia muutoksia. Luusto alkaa haurastua, iho ja limakalvot ohenevat ja rasvakudos lisääntyy. Suomessa on tehty väitöstutkimus, jossa todettiin, että estrogeenin määrän väheneminen kehossa aiheuttaa usein muutaman kilon painnonnousun, joka tasoittuu seuraavien vuosien aikana.

Pieni painonnousu kannattaa hyväksyä, sillä kehon ihonalainen rasvakudos tuottaa hyvälaatuista estrogeenia, joka voi pehmentää estrogeenitason muutoksia ja siten helpottaa vaihdevuosioireita.

Hormonikorvaushoito on usein tehokas apu

Jos vaihdevuosioireet haittaavat arkea, hormonikorvaushoito tuo usein tehokkaan avun. Ennen hoitopäätöstä lääkäri kartoittaa potilaan elämäntilanteen ja tekee tarkan gynekologisen tutkimuksen.

Mikäli nainen ei halua jatkuvaa hoitoa tai lääkäri ei sitä hänelle suosittele, emättimen oireita voi helpottaa estrogeenia sisältävillä paikallisvalmisteilla, kuten puikoilla ja voiteilla.

Hormonihoitojen on todettu ehkäisevän joitakin sairauksia. Ne muun muassa vähentävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin ja ehkäisevät osteoporoosia. Tutkimuksissa on haivattu myös viitteitä niiden dementiaa ehkäisevästä vaikutuksesta.

Hormonikorvaushoidot ovat turvallisia

Hormonihoitoihin liittyy paljon vanhentunutta tietoa ja virheellisiä uskomuksia. Tosiasiassa hoito on erittäin tutkittua ja turvallista. Hoidon aloitus pohditaan aina yksilöllisesti, ja esimerkiksi pitkäaikaissairauksien on hyvä olla hoitotasapainossa. Rintasyövän tai syvän laskimotukoksen sairastaneelle naiselle hormonikorvaushoitoa ei yleensä aloiteta.

Osa pelkää hormonikorvaushoitojen haittavaikutuksia. Ne ovat harvinaisia, koska hormonihoidoissa käytetään synteettisesti valmistettua luonnollista estrogeenia ja annosmäärät ovat pieniä. Hoidon seuranta on tärkeää, ja tarvittaessa annosta ja lääkevalmistetta voidaan vaihtaa naiselle paremmin sopivaksi. Jos käytettävä annos on esimerkiksi liian suuri, tyypillinen haittavaikutus on rintojen arkuus ja turvotus.

Vuosia jatkunut hormonikorvaushoito lisää hieman rintasyöpäriskiä, mutta riski on marginaalinen verrattuna esimerkiksi tupakoinnin tai lihavuuden aiheuttamaan riskiin.

Hormonikorvaushoidon kesto on yksilöllistä

Hormonikorvaushoidon kestolle ei ole ikärajaa. Oleellista on, että muutokset sekä hoitoja aloittaessa että lopettaessa tehdään pikkuhiljaa ja lääkärin valvonnassa.

Lue myös: Totta vai tarua: Mitkä asiat vaikuttavat vaihdevuosioireisiin?

MC-FI-01016