Milloin on syytä epäillä, että uniongelmien taustalla voivat olla esivaihdevuodet?
Esivaihdevuosiin liittyvälle unettomuudelle on tyypillistä, että uni tulee hyvin illalla, mutta aamuyö kuluu heräillen. Aamuyöllä torkahtaa ehkä vain hetkeksi tai ei ollenkaan, mikä aiheuttaa väsymystä päivällä.
Suomalaisnaisen kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana. Esivaihdevuodet voivat alkaa jopa kymmenkunta vuotta tätä aikaisemin. Jos esimerkiksi nelikymppinen nainen kärsii unettomuudesta, on hyvä selvittää, onko kyse esivaihdevuosien oireesta.
Mistä esivaihdevuosien unettomuus johtuu?
Esivaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta alkaa hiipua aaltoillen ja veren estrogeeni- ja keltarauhashormonipitoisuudet heittelevät aiempaa voimakkaammin.
Estrogeeni vaikuttaa muun muassa aivojen mielialaa säätelevän hormoniin, välittäjäaineisiin ja lämmönsäätelyjärjestelmään. Se huolehtii myös kehon lämpötilan pysymisestä öisin päivää matalampana.
Estrogeenitason äkillinen lasku vaikuttaa sekä aivojen vireystilaan että lämmönsäätelyyn. Erään tutkimuksen mukaan nainen herää tyypillisesti öisin ennen niin sanottuja kuumia aaltoja. Aina heräämisiin ei kuitenkaan liity hikoilua.
Lue myös: Muutokset kuukautisissa voivat kertoa esivaihdevuosista ja hedelmällisyyden heikkenemisestä
Miten esivaihdevuosiin liittyvää unettomuutta voi helpottaa?
Ensin kannattaa kokeilla lääkkeettömiä keinoja eli mennä mahdollisimman samaan aikaan illalla nukkumaan, välttää päiväunia ja kuunnella esimerkiksi rauhoittavaa musiikkia illalla ennen nukkumaanmenoa television katselemisen tai älylaitteiden käyttämisen sijaan. Liikunta on tärkeää, mutta raskasta urheilua ennen nukkumaanmenoa kannattaa välttää. Makuuhuoneen lämpötilan vähentäminen voi parantaa yöunta.
Entä jos kotikonstit eivät auta?
Tällöin kannattaa varata aika gynekologille. Koska kyse on hormonaalisista kehon muutoksista, paras ratkaisu on yleensä hormonaalinen hoito. Usein toimiva ratkaisu on estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä. Jos nainen käyttää hormonikierukkaa, lääkäri voi määrätä pelkästään estrogeenia, koska keltarauhashormonia ei tarvita tällöin suojaamaan kohtua. Yhdistelmäehkäisypillereillä on usein itsessään esivaihdevuosioireita vähentävä vaikutus.
Toisinaan esivaihdevuosien unettomuuteen määrätään unilääkkeitä. Tämä ei ole hyvä ratkaisu: unilääkkeet aiheuttavat usein riippuvuutta eikä niiden takaama uni ole syvää. Ne eivät myöskään tasaa estrogeenin määrää kehossa, vaan tuovat korkeintaan hetkellistä apua.
Milloin kannattaa mitata FSH?
FSH (follicle stimulating hormone) on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka saa munasarjat tuottamaan estrogeenia. Tämän mittauksesta esivaihdevuosien aikaan ei ole yleensä hyötyä, koska arvon päiväkohtainen heittely on suurta. Sen mittaus tulee kuitenkin kyseeseen esimerkiksi silloin, jos alle 45-vuotiaalta naisen kuukautiset loppuvat kokonaan ja halutaan selvittää, onko kyse varhaisesta menopaussista vai jostakin muusta.
Miksi esivaihdevuosien unettomuutta ei aina tunnisteta terveydenhuollossa?
Kuumat aallot ja hikoilu tunnistetaan perusterveydenhuollossa yleensä hyvin. Unettomuuteen sen sijaan liittyy paljon tiedonpuutetta, eivätkä lääkärit aina osaa yhdistää esivaihdevuosioireita ja unettomuutta toisiinsa etenkään, jos kuukautiset vielä tulevat. Nelikymppinen nainen ei välttämättä myöskään tule maininneeksi unettomuutta edes gynekologilla, koska hän ei ehkä osaa ajatella, että se voisi liittyä esivaihdevuosiin.
Lue myös: Ennenaikaiset vaihdevuodet: ”Vaihdevuoteni alkoivat alle nelikymppisenä”
Mitkä muut oireet kuin unettomuus ovat tyypillisiä esivaihdevuosille?
Ensimmäinen esivaihdevuosien oire on tyypillisesti kuukautiskierron lyheneminen päivällä tai parilla. Tällöin nainen on siirtymävaiheessa kohti vaihdevuosia ja myös hedelmällisyys alkaa laskea. Kierron lyhentymisen jälkeen se muuttuu yleensä epäsäännölliseksi. Estrogeenitasot alkavat heilahdella, jolloin mieliala voi vaihdella nopeasti, ilmaantuu yöhikoilua ja kuumia aaltoja. Esivaihdevuosiin liittyviä unettomuusoireita saa 40−60 % naisista.
Koska oireet helpottavat?
Useimmilla naisilla unettomuus helpottaa viimeistään, kun kuukautisten loppumisesta on kulunut muutama vuosi aikaa. Toisinaan oireet voivat kuitenkin jatkua kymmenenkin vuotta. On kuitenkin hyvä muistaa, että oikealla hoidolla oireita voidaan helpottaa merkittävästi.
Milloin unettomuuden takia kannattaa hakeutua lääkäriin?
Silloin, jos se haittaa merkittävästi arkea ja on esimerkiksi aamuisin ja päivisin väsynyt. Mikäli on täyttänyt 40 tai epäilee, että unettomuus voisi liittyä hiipiviin esivaihdevuosiin, aika kannattaa varata gynekologille. Kun oireisiin saa oikeat lääkkeet, elämänlaatu paranee yleensä merkittävästi.
Lue myös: Nyt kiukuttaa – mikä avuksi vaihdevuosien mielialanvaihteluun?
sekä: Vaikeat vaihdevuosioireet – vai sittenkin jotain muuta?
MC-FI-01515
