Millaisia ovat tyypilliset vaihdevuosioireet?

Vaihdevuosilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin naisen munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu. Samalla elimistön oma estrogeenituotanto hiipuu. Suurimmalla osalla naisista vaihdevuodet alkavat 45 ja 55 ikävuoden välillä.

Useimmille naisille vaihdevuodet aiheuttavat kuumia aaltoja ja hikoilupuuskia, monille myös unihäiriöitä ja väsymystä. Mieliala saattaa vaihdella tai olla lievästi masentunut.

Emättimen limakalvon kuivuminen on vaihdevuosien aikana tavallista. Osa naisista kärsii myös lihas- ja nivelkivuista tai seksuaalisesta haluttomuudesta.

Kuinka vaikeat vaihdevuosioireet ovat vielä normaaleja?

Noin 80 prosentilla naisista on vaihdevuosioireita, mutta oireiden voimakkuudessa on hyvin suuria yksilöllisiä eroja. Toisilla kuumat aallot ovat hyvin lieviä, toisilla taas todella vaikeita. Kuumiin aaltoihin liittyy usein voimakasta hikoilua, monilla myös sydämen tykyttelyä ja kasvojen punoitusta.

Jos oireet häiritsevät merkittävästi jokapäiväistä elämää, kannattaa hakeutua oman lääkärin vastaanotolle mahdollista hormonihoidon aloittamista varten.

Jos vaihdevuosioireet alkavat hyvin nuorena, alle 40-vuotiaana, on munasarjojen toiminnan hiipumisen syitä hyvä selvittää tarkemmin gynekologin vastaanotolla. Jos taas hikoiluoireet alkavat useita vuosia kuukautisten loppumisen jälkeen, taustalla saattaa olla jokin muu syy kuin vaihdevuodet. Samoin, jos oireet eivät lievity hormonihoidon myötä, on syytä selvittää, onko kysymys jostain muusta.

On tärkeää erottaa todellinen masennus vaihdevuosiin liittyvistä mielialan vaihteluista. Mielialan lasku ei aina liity estrogeenin puutokseen, vaan taustalla voi olla myös muutoksia elämäntilanteessa: esimerkiksi lapset saattavat muuttaa pois kotoa tai työelämän haasteet valvottavat yöllä.

Mitä muuta oireiden taustalta voi löytyä kuin vaihdevuodet?

Jos kuukautiset jäävät yllättäen pois, ensin tulisi varmistaa, ettei ole raskaana.

Hikoiluoireiden taustalta voi löytyä myös erilaisia endokrinologisia eli hormoneja tuottavien elinten häiriöitä, kuten kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta. Infektiot voivat joskus aiheuttaa hikoilua, samoin syöpätaudit. Lihavuus voi myös aiheuttaa hikoilua ja erityisesti siihen liittyvä uniapnea unihäiriöitä.

Joskus kyseessä voi olla lääkkeen sivuvaikutus. Esimerkiksi mielialalääkkeisiin saattaa toisinaan liittyä hikoilua käytön alkuvaiheessa.

Jos naisen ainoa oire on väsymys, kyse saattaa olla myös anemiasta eli alhaisesta hemoglobiinista.

Mitä tutkimuksia tulisi tehdä, kun epäillään vaihdevuosia?

Jos nainen on tyypillisessä vaihdevuosi-iässä ja oireet ovat hyvin selkeät, vaihdevuosien toteamiseen ei yleensä tarvita laboratoriotestejä. Epäselvissä tilanteissa tärkein laboratoriokoe on verenkierron follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) määritys.

Kun hakeutuu vaihdevuosioireiden vuoksi gynekologin vastaanotolle, on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa terveyttä ja elintapoja laajemminkin. Milloin on viimeksi mitattu kolesterolit ja verensokeri, entä paino ja verenpaine? Onko tullut käytyä säännöllisesti papa- ja mammografiaseulonnoissa? Viimeistään tässä vaiheessa on hyvä kiinnittää huomiota myös terveisiin elintapoihin.

Vaihdevuosi-iässä luun kunto alkaa haurastua. Onkin hyvä pohtia, saako riittävästi kalkkia ja D-vitamiinia ja tutkituttaa D-vitamiinitasot tarvittaessa.

Mitä testataan, jos epäillään jotain aivan muuta kuin vaihdevuosia?

Jos nainen kärsii voimakkaasta väsymyksestä, pieni verenkuva voi paljastaa mahdollisen anemian. Anemian taustalta voi löytyä esimerkiksi raudan tai B12-vitamiinin puutos, jotka selvitetään omilla laboratoriotesteillään.

Mahdollinen kilpirauhasen toimintahäiriö puolestaan tutkitaan määrittämällä verenkierron TSH eli tyreotropiini ja T4v eli vapaa tyroksiini.

Jos herää epäily jostain vakavammasta sairaudesta, kuten diabeteksesta, sydänsairaudesta, uniapneasta tai syöpätaudista, lääkäri ohjaa kyseisen erikoisalan tutkimuksiin ja hoitoon.