Hae Rosiesta

Jaa

Jatkuva päänsärky voi viitata raudanpuutteeseen

Päänsärky on yksi monista raudanpuutteen oireista, ja särky voi olla hyvinkin invalidisoivaa. Raudanpuute saattaa myös pahentaa migreenin oireita. Muita raudanpuutteen oireita ovat esimerkiksi väsymys ja hiustenlähtö.

teksti Jaana Kalliokoski ~ kuvat iStockPhoto
asiantuntijana sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri Esa Soppi

Voiko jatkuva päänsärky tai migreeni kieliä raudanpuutteesta, sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi?

Päänsärky on hyvin yleinen raudanpuutteen oire. Lisäksi, jos potilas kärsii ennestään migreenistä, raudanpuute voi oleellisesti pahentaa migreenin oireita. Raudanpuute ei kuitenkaan välttämättä itsessään ole syy migreeniin. Raudanpuute näyttäisi alentavan kipukynnystä, jonka vuoksi myös päänsäryt tuntuvat pahenevan. Raudanpuutteesta johtuva päänsärky voi olla hyvin invalidisoivaa. Päänsärky raudanpuutteen ainoana oireena on kuitenkin hyvin harvinaista, yleensä oireita on muitakin.

Miten voidaan selvittää, että päänsärky liittyy nimenomaan raudanpuutteeseen?

Ensinnäkin täytyy selvittää, ettei päänsärkyjen syynä ole jokin vakava sairaus. Itse yleensä ohjaan päänsärkypotilaat neurologille. Raudanpuutteesta johtuvalla päänsäryllä on se piirre, että se ei reagoi hoitoon eli särky- tai migreenilääkkeisiin. Pyrin aina selvittämään potilaan muut oireet ja mahdolliset verenmenetykset sekä historian.

Kun elimistössä on 100–200 raudasta riippuvaista entsyymivalkuaista, jotka osallistuvat muun muassa energia-aineenvaihduntaan, aivojen toimintaan ja dopamiinin aineenvaihduntaan, lähes mikä tahansa oire voi olla raudanpuutteen oire. Raudanpuutteen mittaamiseen ei ole mitään muuta luotettavaa keinoa kuin varastoraudan eli ferritiinin mittaus.

Lue myös: Tehoaako raudanpuutteen hoito? Näin varmistat raudan imeytymisen

Mitä muita raudanpuutteen oireita voi olla päänsäryn lisäksi?

Raudanpuute aiheuttaa hyvin monenlaisia oireita. Varsin yleisiä ovat päänsäryn lisäksi poikkeava väsymys, aivosumu, hajamielisyys, keskittymiskyvyn puute ja muistihäiriöt, hengenahdistus, rytmihäiriöt, levottomat jalat, unihäiriöt, kömpelyys, lihaskivut erityisesti yläselässä ja niskassa, nivelkivut ja hiustenlähtö sekä painonnousu. Harvinaisempia oireita ovat pahoinvointi ja painonlasku. Noin 60 prosentilla raudanpuutteesta kärsivillä paino nousee, 30 prosentilla se pysyy ennallaan ja 10 prosentilla paino laskee.

Raudanpuutteen oireet muistuttavat esimerkiksi vaihdevuosioireita. Mihin kaikkiin sairauksiin oireet tyypillisesti sekoitetaan?

Raudanpuutteen oireet voivat viitata myös moniin sairauksiin, kuten MS-tautiin, mutta tyypillisiä virhediagnooseja ovat vaihdevuosioireiden lisäksi kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus, fibromyalgia, migreeni, astma, sydänsairaus, ärtyneen suolen oireyhtymä, refluksitauti, ylikunto, työuupumus, krooninen borrelioosi tai esimerkiksi ADHD-ryhmän sairaudet. Myös long covid -oireet saatetaan sekoittaa raudanpuutteeseen. Itse asiassa neljäsosalla long covidista kärsineistä potilaistani oireet johtunevat raudanpuutteesta.

Lue myös: Väsyttää, tykyttää, hengästyttää – voiko syynä olla raudanpuute?

Miksi raudanpuute on niin salakavalaa?

Raudanpuuteanemia, jolloin hemoglobiini on viitearvojen alapuolella (naiset alle 120, miehet alle 130), on helpommin diagnosoitavissa ja siten hoidettavissa kuin raudanpuute ilman anemiaa.

Raudanpuutteessa ilman anemiaa on kyse siitä, että elimistön rautavarastot ovat vähentyneet mutta hemoglobiini on viitealueella. Raudanpuute todetaan ferritiiniarvon mittauksella. Arvon tulkitseminen on kuitenkin monimutkaista, sillä ferritiini voi olla viitearvojen sisällä (yli 30 g/l), mutta potilas voi silti kärsiä vaikeasta raudanpuutteesta. Osa voi oireilla raudanpuutteen takia vuosia, vaikka veriarvot eivät anna mitään viitteitä raudanpuutteesta.

Mitä pitempään raudanpuutetta on kestänyt, sitä monimutkaisempaa sen hoito on erityisesti potilaalla, jolla ei ole anemiaa. Jos raudanpuutetta on kestänyt 10–15 vuotta, hoito, seuranta ja voinnin korjautuminen kestävät usein yli kaksi vuotta. Jos puutetta on kestänyt 20–35 vuotta, hoito ja sen seuranta vievät vuosia, eikä täydellinen toipuminen ole silti varmaa. Jos hoitoa on kestänyt viisi vuotta eikä raudanpuute ole korjautunut, kokemukseni mukaan potilas ei toivu raudanpuutteesta. Tällaisia tapauksia on 1–2 %.

Miksi naisen tuntuu olevan niin vaikea saada ferritiinin mittausta ainakin julkisessa terveydenhuollossa?

Valitettavasti ferritiinin määrittäminen on nimetty muoti-ilmiöksi, ja moni alan ammattilainen on kyseenalaistanut raudanpuutteen diagnostiikan. Kuitenkin kansainväliset asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että se on paras mittaus raudanpuutteeseen. Suosittelen etsimään lääkärin, joka tunteen tämän asian.

Miksi on tärkeää, että rautalisää otetaan vain lääkärin määräyksestä?

Omaehtoista rautalisän käyttöä ei suositella. Se sotkee ja pitkittää diagnostiikkaa ja voi peittää alleen vakavan sairauden. Myös hoidon keston arviointi on hankalaa, jos rautalisää on nautittu ennen diagnoosia. Rautalisän käyttöön liittyy lisäksi suolistohaittoja, kuten ummetusta, ripulia, vatsakipuja ja -kouristuksia. Mielestäni rautavalmisteiden pitäisi olla reseptivalmisteita.

Lue myös: Ferritiini, transferriini, hemoglobiini… mitä eri rauta-arvot kertovat?

MC-FI-01633

Esa Soppi on sisätautiopin dosentti ja erikoislääkäri, joka on hoitanut raudanpuutoksesta kärsiviä potilaita 30 vuotta.