Miten long covid eli pitkittynyt korona oireilee?
Yksi tavallisimmista pitkittyneen koronataudin oireista on väsymys, joka ei poistu lepäämällä. Myös niin sanottu aivosumu on varsin yleistä, ja siinä painottuvat erilaiset neurokognitiiviset oireet: muisti pätkii ja on vaikea keskittyä. Long covid -oireyhtymään voi liittyä myös sydämentykytystä, hajuaistin menetys sekä lihas-, nivel- ja vatsakipuja.
Milloin on kyse pitkittyneestä koronasta?
Maailman terveysjärjestö WHO määrittelee koronataudin pitkittyneeksi silloin, kun oireet ovat alkaneet viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sairastetusta koronainfektiosta ja ne ovat kestäneet vähintään kaksi kuukautta.
Kuinka yleinen tauti long covid on Suomessa?
Tarkkaa tietoa tästä ei ole, mutta aihetta koskevista kansainvälisistä tutkimuksista voi päätellä paljon myös Suomen tilanteesta. Esimerkiksi hollantilainen tutkimus syksyltä 2022 paljasti, että pitkittyneestä koronasta kärsi noin 13 prosenttia potilaista siinä vaiheessa, kun koronatartunnasta oli kulunut kolme kuukautta.
Tosin tässä tutkimuksessa oli kyse potilaista, jotka olivat sairastuneet taudin ensimmäisen aallon aikana vuonna 2020, joten heitä ei ollut rokotettu.
Nyt tiedetään, että rokotukset vähentävät myös pitkittyneen koronataudin riskiä. Arvellaan, että tätä nykyä noin 5–10 prosenttia koronapotilaista saa long covid -oireita. Vaikeita, toimintakykyä selvästi haittaavia oireita kehittyy alle prosentille.
Lue myös: Vähentääkö D-vitamiini riskiä sairastua koronaan?
Tiedetäänkö, mistä long covid johtuu?
Ei tarkalleen. Monet long covid -oireista voidaan selittää keskushermoston ja aivojen toiminnan häiriintymisellä. Virus osaa hämätä elimistöä monin eri tavoin, mutta viruksen käyttäytymisen mekanismit eivät ole aivan selvillä.
Ketkä ovat pitkittyneen koronataudin riskiryhmää?
Long covidille altistaa ensinnäkin naissukupuoli, sillä kaksi kolmasosaa pitkittynyttä koronaa potevista on ollut naisia. Myös sairastetun koronainfektion vakavuus linkittyy long covidin riskiin: mitä vaikeampi sairastettu korona on ollut, sitä todennäköisemmin potilas saa myös pitkittyneen taudin oireita.
Myös monet perussairaudet lisäävät long covidin riskiä. HUS-alueella olemme huomanneet, että vaikeammin oireilevista long covid -potilaista monella on ollut uniapnea.
Lisäksi long covid -potilaista enemmistö näyttäisi olevan ennemminkin työikäisiä kuin iäkkäitä. Tässä havainnossa voi kuitenkin olla vääristymää, sillä työikäiset saattavat hakeutua helpommin hoitoon erilaisten neurokognitiivisten haittojen vuoksi kuin eläkeikäiset. Long covid -oireista etenkin aivosumu, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet vaikeuttavat työntekoa, ja niihin etsitään kenties herkemmin apua.
Lue myös: Väsyttää ja heikottaa – onko syynä raudan tai B12-vitamiinin puute?
Miten pitkään long covid -oireet yleensä kestävät?
Oireiden kesto on hyvin yksilöllistä, mutta tavallisesti kuluu useampi kuukausi, ennen kuin oireet alkavat helpottaa. Joillakin potilailla long covid -oireita on ollut jopa yli vuoden ajan. Taudinkuvalle on tyypillistä, että se aaltoilee – välillä on parempia aikoja, sitten oireet taas yltyvät.
Mikä on pitkittyneen koronan ennuste – paraneeko siitä? Ja voiko oireita hoitaa?
Paranemisennuste on hyvä, eli pitkittynytkin tauti alkaa lopulta jossakin vaiheessa hellittää. Omissa seurantatutkimuksissamme HUSissa olemme huomanneet, että vaikeimminkin oireilleet long covid -potilaat toipuvat, vaikka aikaa heillä menee enemmän kuin niillä, joilla pitkittyneen koronan oireisto on ollut lievempi.
Long covidiin ei ole varsinaista parannuskeinoa, mutta taudin oireita pystytään kyllä lievittämään. Tärkeässä roolissa on etenkin aivojen toimintakykyä parantava kuntoutus, mutta lääkkeilläkin oireita voidaan helpottaa. Lääkkeillä voidaan helpottaa esimerkiksi kroonista kipua tai hermokipua ja taudinkuvaan usein liittyvää masennusta.
Lue myös: Kova uupumus voi johtua kroonisesta väsymysoireyhtymästä
MC-FI-01617
