Saako oman D-vitamiinin tarpeensa selville mittauksella, työterveyslääkäri Toni Vänni?
Kyllä, oman D-vitamiinitason voi selvittää helposti ja nopeasti laboratoriotutkimuksella. D-vitamiinin saantia mitataan sen aineenvaihduntatuotteen, kalsidiolin, pitoisuutena veressä.
Suurimmalla osalla ihmisistä on hyvät pitoisuudet. Jos kuitenkin pitoisuudet ovat alhaisella tasolla, suosittelen käyttämään D-vitamiinilisiä sekä kiinnittämään huomiota ulkoiluun ja liikkumiseen. Seurantamittauksessa kannattaa käydä muutaman kuukauden kuluttua, jotta nähdään, miten pitoisuudet ovat nousseet.
Milloin on paras aika mitata D-vitamiinitasot?
Yleensä suomalaiset saavat riittävästi D-vitamiinia kesäkuukausina auringonvalon ansiosta. Talven pimeys vaikeuttaa D-vitamiinin saantia, ja vitamiinivarastot saattavatkin huveta parissa kuukaudessa. Tästä syystä D-vitamiinitasoja voi olla hyvä tarkastella keväisin.
Vuodenkierrolla ei kuitenkaan ole mittausajankohdan suhteen niin suurta merkitystä, sillä vitamiinitasoihin vaikuttavat myös elintavat ja ravintotottumukset.
Ikäihmisten ja tummempi-ihoisten D-vitamiinitasoja on myös hyvä seurata. Mittauksia suositellaan myös silloin, jos kärsii väsymyksestä tai esimerkiksi luunmurtumista, joiden vammaenergia on verrattain pieni.
Lue myös: Monipuolinen ruokavalio on paras D-vitamiinin lähde
Selviääkö mittauksessa myös, jos syö liikaa D-vitamiinia?
Kalsidiolin pitoisuus veressä kertoo D-vitamiinin saannin tasosta. Myös mahdollinen liikasaanti näkyy mittauksissa.
Rasvaliukoisena D-vitamiini varastoituu elimistöön, ja on mahdollista, että sitä kertyy liikaa. D-vitamiinia ei voi saada liikaa auringonvalosta tai ravinnosta, joten pääsääntöisesti mahdollinen yliannostus tulee lisäravinteena syödystä D-vitamiinista. Yliannostuksen seurauksena veren kalsiumpitoisuus voi nousta liian suureksi, minkä oireita ovat muun muassa heikotus ja pahoinvointi.
D-vitamiinin saantisuositus on kaikille aikuisille sama. Pitäisikö saantisuosituksen olla yksilöllisempi?
Virallinen D-vitamiinin saantisuositus aikuiselle on 10–20 mikrogrammaa vuorokaudessa lokakuun alusta maaliskuun loppuun, ellei käytä D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä päivittäin tai rasvaista kalaa 2–3 kertaa viikossa.
Tarkkoja, eriteltyjä saantisuosituksia on verrattain hankala määritellä, koska D-vitamiinin imeytyminen on yksilöllistä. Nykyinen suositus, 10–20 mikrogrammaa päivässä, on sopiva aktiiviselle, ulkoilevalle ja normaalisti syövälle ihmiselle.
Itse pidän saantisuositusta aika alhaisena. On ihmisiä, joiden D-vitamiinin tarve on tätä suurempi; esimerkiksi tummaihoiselle aikuiselle sopiva vuorokausiannos voi hyvin olla 50 mikrogrammaa. Viranomaisten ohjeistuksen mukaan vuorokaudessa ei saisi kuitenkaan ylittää 100 mikrogramman rajaa.
Mitkä asiat vaikuttavat yksilölliseen D-vitamiinin tarpeeseen?
Iäkkäiden ihmisten D-vitamiinin tarve on tavallista korkeampi, koska heidän ihonsa ei muodosta auringonvalosta tarpeeksi vitamiinia. Samoin tummaihoisten iho kehittää D-vitamiinia vähemmän kuin vaalea iho.
Naisilla raskaus ja imetys lisäävät D-vitamiinin tarvetta, ja heidän suositellaankin syövän ravintolisää ympäri vuoden. Lisäksi vaihdevuosien aikana on tärkeää huolehtia riittävästä D-vitamiinin saannista, koska estrogeenin väheneminen haurastuttaa luustoa ja altistaa osteoporoosille.
Elintavoilla on myös merkitystä: Jos ulkoilee vähän eikä ruokavalioon kuulu esimerkiksi maitovalmisteita tai rasvaista kalaa, on hyvä keskustella lääkärin kanssa itselle sopivasta määrästä D-vitamiinilisää.
Millainen merkitys D-vitamiinin annostuksella on koronavirusepidemian aikana?
D-vitamiini kohottaa ihmisen vastustuskykyä ja myötävaikuttaa mahdollisesti myös infektioiden paranemiseen. Näin korona-aikaan pieni D-vitamiinilisä on ihan paikallaan.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on esimerkiksi antanut kansallisista suosituksista poikkeavan suosituksensa D-vitamiinilisästä ikääntyneille ja erityisryhmille koronavirusepidemian aikana.
Lue myös: Vähentääkö D-vitamiini riskiä sairastua koronaan? Ylilääkäri vastaa
MC-FI-00544
