Hae Rosiesta

Kuvituskuva. Nainen syö hampurilaista.
Jaa

Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla

Kolesteroliarvot voi tarkistaa ainoastaan laboratoriokokein, sillä korkea kolesteroli ei ilmoita itsestään oireilemalla. Korkea kolesteroli on terveysriski, ja siksi kolesteroliarvot kannattaa mittauttaa viimeistään nelikymppisenä.

teksti Johanna Hytönen ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandberg

Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Timo Strandberg?

Kolesteroli on molekyylin kaltainen rasva-aine, jota elimistö tuottaa erityisesti maksassa. Kolesterolia on myös eläinperäisissä ruoka-aineissa, etenkin kananmunan keltuaisessa. Elimistön solut tuottavat myös itse kolesterolia tarpeisiinsa, kuten solukalvojen raaka-aineeksi sekä D-vitamiinin, sappihapon ja hormonien tuottamiseen.

Jotta kolesteroli voisi kulkea verenkierron mukana elimistössä, se on pakattu kuljetusproteiinien sisään. Näitä pakkauksia kutsutaan VLDL-, HDL- ja LDL-hiukkasiksi. Suurin osa veren kokonaiskolesterolista on LDL-hiukkasen sisältämää kolesterolia, jota kutsutaan LDL-kolesteroliksi.

Mitä haittaa korkeasta kolesterolista on?

Kolesterolia tarvitaan elimistön tarpeisiin vain hyvin pieni määrä. Jos saat kolesterolia yli tarpeen tai elimistö ei käsittele sitä oikein, verenkierrossa oleva kolesteroli voi kerääntyä valtimoiden seinämiin. Vähitellen valtimot ahtautuvat ja lopulta kovettuvat, verenkierto heikkenee ja sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa.

Verisuonen seinämässä oleva kolesteroliplakki voi olla vaarallista, vaikka se ei ahtauttaisikaan verenkiertoa. Koska plakki on herkkä repeytymään, se altistaa akuutille tukokselle ja infarktille.

Sairastumisen riski on suurempi, jos sinulla on korkean kolesterolin lisäksi muita terveysriskejä.

Valtimotauti ei aina anna edeltäviä oireita. Riskistä voi saada tietoa vain mittauttamalla kolesterolitason.

Sairastumisen riski on suurempi, jos sinulla on korkean kolesterolin lisäksi muita terveysriskejä. Näitä ovat etenkin tupakointi, korkea verenpaine ja diabetes. Myös ylipaino ja vähäinen liikkuminen ovat riskejä.

Voit arvioida omia riskitekijöitäsi esimerkiksi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemällä Finriski-laskurilla.

Lue myös: Tavoitteena kolesterolin alentaminen – Millainen ruokavalio auttaa?

Mitä tarkoittavat kokonaiskolesteroli, paha kolesteroli ja hyvä kolesteroli?

Kokonaiskolesterolilla tarkoitetaan veriplasmasta mitattavaa kokonaiskolesterolin määrää veressä. Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin hieman yli 5 millimoolia litrassa.

Suomalaisten keskimääräinen kokonaiskolesteroli on laskenut vuoden 2007 jälkeen noin yhden millimoolin. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo on yleisesti alle 5 millimoolia litrassa.

LDL-hiukkasen kuljettamaa kolesterolia kutsutaan pahaksi kolesteroliksi, sillä se kuljettaa kolesterolia kudoksiin. Ylijäämä voi kerääntyä verisuonten seinämiin solukalvojen alle ja aiheuttaa terveysriskin.

Hyvän kolesterolin korkeaa määrää ei tarvitse hoitaa, mutta hyvä HDL-kolesteroli ei kuitenkaan kumoa huonon LDL-kolesterolin vaikutusta.

HDL-hiukkasen kuljettamaa kolesterolia kutsutaan hyväksi kolesteroliksi, sillä sen ajatellaan kuljettavan kolesterolia pois kudoksista. Hyvän kolesterolin suuri määrä on tiettyyn rajaan saakka merkki pienemmästä riskistä sairastua valtimotautiin.

Hyvän kolesterolin korkeaa määrää ei tarvitse hoitaa, mutta hyvä HDL-kolesteroli ei kuitenkaan kumoa huonon LDL-kolesterolin vaikutusta. Hyvän kolesterolin määrään ei voi suoraan vaikuttaa ravinnolla, sillä HDL-kolesteroli syntyy elimistössä.

Kokonaiskolesterolista noin 60 prosenttia on huonoa ja noin 20‒30 prosenttia hyvää kolesterolia. Huonon LDL-kolesterolin määrä pitäisi terveyden kannalta saada alle 3 millimoolin litrassa. Arvo saa huoletta hoidolla pudota jopa alle 1 millimoolin litrassa, sillä sekin määrä riittää hyvin elimistön tarpeisiin.

Mikä aiheuttaa korkean kolesterolin?

Kolesteroliarvoihin vaikuttavat geenit, ravitsemus, elämäntavat sekä tietyt elämäntilanteet ja sairaudet, kuten diabetes ja maksa- ja munuaistaudit. Valtaosa huonosta kolesterolista kertyy ravinnosta saaduista eläinrasvoista. Erityisesti maitotuotteiden ja rasvojen käytössä on syytä olla tarkkana.

Suomalaisista noin 20 prosentilla on geeneissään suuri korkean kolesterolin riski. Heidän elimistössään kolesteroli imeytyy tehokkaasti tai sitä ei poistu riittävästi verenkierrosta maksaan. Jos suvussasi on paljon sydänsairauksia tai korkeaa kolesterolia, kannattaa omat kolesteroliarvot ja mahdollinen geneettinen taipumus tarkistaa.

Erittäin korkea kolesteroliarvo voi kertoa perinnöllisestä FH-taudista, jossa maksasolujen pinnalla on vähemmän LDL-reseptoreja. Reseptorit keräävät huonoa LDL-kolesterolia pois verenkierrosta. FH-taudissa kolesterolia jää verenkiertoon ja kertyy sieltä valtimoiden seinämiin.  FH-tautiin liittyy usein sydänoireita jo nuorella iällä. Tautia arvioidaan olevan Suomessa noin 10 000 ihmisellä ja se periytyy vallitsevasti.

Vyötärölihavuus ja sen aiheuttama maksan rasvoittuminen pienentävät hyvän HDL-kolesterolin määrää ja tekevät LDL-hiukkasista haitallisempia.

Kolesterolin määrään vaikuttavista elämäntavoista haitallisimpia on tupakointi. Se voi jossain määrin nostaa huonon LDL-kolesterolin ja laskea hyvän HDL-kolesterolin määrää.

Haitallisinta tupakoinnissa on kuitenkin se, että tupakointi vaurioittaa verisuonia. Sen vuoksi kolesteroli pääsee kiinnittymään helpommin verisuonten seinämiin. Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi valtimotautiriskiä.

Alkoholi lisää jonkin verran HDL-kolesterolin määrää, mutta sen hyödyllisyys on epävarmaa. HDL:n vuoksi ei siis kannata alkoholia nauttia, sillä siitä on paljon muuta haittaa terveydelle.

Vyötärölihavuus ja sen aiheuttama maksan rasvoittuminen pienentävät hyvän HDL-kolesterolin määrää ja tekevät LDL-hiukkasista haitallisempia. Haittoja voidaan vähentää ja arvoja parantaa pudottamalla painoa ja lisäämällä kuntoliikuntaa. Kuntoliikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää, joskin sen käytännön merkitys on liikunnan muiden hyötyjen rinnalla epävarma.

Kuinka usein kolesteroliarvot on syytä mitata?

Kolesteroliarvot on hyvä mitata aina terveystarkastusten yhteydessä eli noin joka kolmas tai ainakin viides vuosi. Jos kolesteroliarvot ovat korkeat, niitä on syytä seurata säännöllisesti ja ennen kaikkea hoitaa lääkärin ohjeiden mukaan.

Jos olet yli 40-vuotias eikä kolesteroliarvojasi ole aiemmin mitattu, ne on syytä tarkistaa viimeistään nyt. Hormonitoiminta suojaa hedelmällisessä iässä olevia naisia jossain määrin korkealta kolesterolilta. Vaihdevuosien aiheuttamat hormonimuutokset voivat vaikuttaa kolesterolin määrään ja nostaa arvoja yllättävästikin.

Yli 70-vuotiailla huonon LDL-kolesterolin määrä voi laskea piilevien sairauksien tai maksan ja suoliston heikkenevän toiminnan takia. Silloin arvoja on syytä tarkastella hieman eri tavalla kuin aiemmin. Tärkeintä on, että kolesteroliarvoja seurataan myös silloin, kun ikäännyt. Matala kolesterolitaso ei ole hoidon ansiosta vanhallakaan ihmisellä vaarallista, päinvastoin.

Asiantuntijana HUS:n sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston professori Timo Strandberg.