Mikä eteisvärinä on ja mistä se johtuu, kardiologian erikoislääkäri Pekka Raatikainen?
Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Altistavina tekijöinä ovat ikä, sydänsairaudet, verenpainetauti, diabetes ja ylipaino. Ikä vaikuttaa eniten: kymmenellä prosentilla yli 75-vuotiaista on eteisvärinää. Se on yleistä myös sydämen vajaatoimintaa sairastavilla.
Niin kutsuttua itsenäistä eteisvärinää esiintyy pääasiassa nuoremmilla ja terveillä potilailla, joilla ei ole sydänsairauksia tai -oireita eikä taustasairauksia.
Eteisvärinä ei itsessään ole hengenvaarallinen ja sen kanssa oppii elämään, jos oireet ovat lieviä. Sairaudesta voi kuitenkin aiheutua myös vakavampia seurauksia.
Millaiset oireet kertovat eteisvärinästä?
Tavallisin oire on nopean, epäsäännöllisen ja tiheän sykkeen aiheuttama sydämentykytys, joka tuntuu epämiellyttävältä. Muita tyypillisiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, huimaus, päänsärky ja lisääntynyt virtsaamisen tarve.
Kannattaa opetella tunnustelemaan pulssia, mihin Sydänliitto ja Aivoliittokin kannustavat sivustolla tunnepulssisi.fi. Paineiden lisäksi verenpainemittarista näkee myös sykkeen.
Diagnoosia vaikeuttaa se, että eteisvärinä voi olla oireeton. Aivoinfarktilla voi olla yhteys oireettomaan eteisvärinään.
Lue myös: Tunnista sydämen vajaatoiminta ja hakeudu ajoissa hoitoon
Milloin eteisvärinän kanssa on hakeuduttava hoitoon ja miksi?
Päivystykseen kannattaa hakeutua, jos kyseessä on uusi rytmihäiriötuntemus. Eteisvärinä voidaan havaita myös sattumalta esimerkiksi terveystarkastuksissa.
Kun eteisvärinä havaitaan ajoissa ja sitä hoidetaan, aivoinfarktiriskiä voidaan vähentää merkittävästi.
Älypuhelimeen saa sovelluksen, jolla voi nauhoittaa ja mitata sydämen rytmiä. Tätä keinoa voi kokeilla ja näyttää tuloksia lääkärille.
Millaisia tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä tehdään ja miksi?
Eteisvärinänkin hoito perustuu diagnostiikkaan. Perustutkimuksia ovat potilaan haastattelu oireista, lääkärin tekemä tutkimus ja EKG eli sydänfilmi.
Verikokeilla selvitetään eteisvärinälle altistavia tekijöitä. Laboratoriossa tutkitaan muun muassa kilpirauhasen ja munuaisen toimintaa sekä mitataan veren kaliumpitoisuus. Verenkuva on tarpeen, jos potilaalle määrätään hyytymisen estolääkitys.
Mahdolliset perussairaudet tutkitaan ja hoidetaan kuntoon. Esimerkiksi verenpainetaudin ja diabeteksen on oltava hyvässä hoitotasapainossa.
Eteisvärinän hoitona voi olla sykkeenhallinta, jossa häiriö jätetään pysyväksi rytmiksi. Se sopii iäkkäille ja vähäoireisille potilaille. Vaikeissa oireissa voidaan tehdä rytminsiirto sairaalassa sähköiskulla tai lääkkeellä. Rytminhallinta edellyttää useimmiten rytmihäiriölääkkeiden käyttöä.
Rytmi voi pysyä vuosia normaalina, mutta todennäköistä on, että eteisvärinä uusiutuu.
Kuinka yleisiä eteisvärinästä johtuvat aivoinfarktit ovat ja voidaanko riskiä ennustaa?
Jos potilaalla on useampia riskitekijöitä, myös aivoinfarktin riski kasvaa. Noin viidennes kaikista aivohalvauksista johtuu eteisvärinästä. Jos potilaalla on eteisvärinä, hänellä on muista tukosvaaratekijöistä riippuen 2–7-kertainen riski saada aivoinfarkti. Säännöllinen lääkehoito eli verenohennuslääkitys pienentää riskiä huomattavasti.
Riskipisteytystä käytetään arvioitaessa verenohennus- eli antikoagulaatiohoidon tarvetta. Lääkehoito estää tehokkaasti aivohalvausta. Muun muassa korkea ikä ja aiemmin todettu aivoverenkiertohäiriö lisäävät tukosvaaraa. Riskitekijöinä ovat myös sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes ja valtimonkovettumatauti.
Jos riskitekijöitä ei ole lainkaan, todennäköisyys saada aivohalvaus on alle prosentin luokkaa.
Mitä muuta eteisvärinästä voi seurata?
Eteisvärinä altistaa sydänperäiselle veritulpalle. Flimmeri voi aiheuttaa aivoverenkiertohäiriöitä sekä aiheuttaa tai pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Puolella vajaatoimintaa sairastavista on myös eteisvärinää. Jos syke on jatkuvasti reippaasti yli sadan, sydämen pumppausvoima heikkenee.
Kysymyksiin vastasi Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, rytmikardiologian ylilääkäri, dosentti Pekka Raatikainen HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.
