Hae Rosiesta

Jaa

Väsyttää, tykyttää ja hengästyttää – voisiko syynä olla raudanpuute?

Uupumuksesta ei kannata kärsiä turhaan, vaan sen syy on tärkeää selvittää. Väsymys, iho-oireet, päänsärky ja muu ikävä oireilu voi johtua raudanpuutteesta, vaikka hemoglobiini olisikin vielä normaali.

teksti Virpi Ekholm ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana hematologian erikoislääkäri, dosentti Elina Lehtinen, Hyks

Mitkä ovat raudanpuutteen tyypilliset oireet, hematologian erikoislääkäri Elina Lehtinen?

Kun raudanpuute aiheuttaa anemiaa, veren hemoglobiini laskee, eikä kudoksiin kulje riittävästi happea. Tämä aiheuttaa väsymystä, uupumusta, voimattomuutta ja huimausta.

Tavanomainen liikunta voi hengästyttää niin, että lenkille tai jumppaan ei jaksa millään lähteä. Keskittyminen töihin tai opintoihin voi tuntua ylivoimaisen vaikealta. Iho ja huulet saattavat kuivua, hiukset ja kynnet haurastua. Päätä voi särkeä ja sydän tykyttää.

Voiko raudanpuutteen sekoittaa muihin sairauksiin tai ongelmiin?

Erittäin monet muutkin syyt voivat aiheuttaa väsymystä ja uupumusta. Siksi oireiden syy kannattaakin selvittää yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Mistä raudanpuute voi johtua?

Raudanpuutteen taustalla on yleensä jokin näistä kolmesta syystä: rautaa poistuu elimistöstä verenvuodon mukana, rautaa ei saada riittävästi ruokavaliosta tai rauta ei imeydy.

Nuorilla naisilla yleisin raudanpuutteen syy on runsaat kuukautiset. Ikääntyneillä tulisi aina selvittää suolistoverenvuodon mahdollisuus.

Suomalaiset naiset saavat ravinnostaan keskimäärin suosituksia vähemmän rautaa. Tiukassa kasvisruokavaliossa raudansaanti voi jäädä liian vähäiseksi, koska viljan ja kasvisten sisältämä rauta ei imeydy yhtä hyvin kuin lihan, kalan ja verituotteiden sisältämä hemirauta.

Raudan imeytymistä voi estää jokin suolistosairaus, kuten keliakia. Myös lääkkeet, kuten vatsansuojalääke tai kalsiumlisä, voivat heikentää raudan imeytymistä. Siksi niitä ei kannata nauttia yhdessä rautavalmisteiden kanssa.

Ketkä ovat riskiryhmässä?

Riskiryhmässä ovat erityisesti hedelmällisessä iässä olevat naiset, sylilapset, vanhukset sekä raskaana olevat tai imettävät äidit. Raudanpuute voi kehittyä myös kestävyysliikunnan harrastajille, sillä rankka urheilu lisää elimistön raudantarvetta.

Jos tytöllä tai naisella on runsaat kuukautiset ja voimakasta väsymystä, hänen kannattaa hakeutua ajoissa tutkimuksiin. Elämää haittaavista oireista ei kannata jäädä kärsimään turhaan.

Miten raudanpuutetta tutkitaan? Mihin tarvitaan ferritiinin eli varastoraudan mittausta?

Jos epäillään raudanpuutteen aiheuttamaa anemiaa, tärkein laboratoriotutkimus on perusverenkuva, joka paljastaa muun muassa alhaisen hemoglobiinin. Naisilla normaalin hemoglobiinin alaraja on 117 g/l, miehillä 134 g/l.

Joskus elimistön rautavarastot ovat ehtyneet, vaikka hemoglobiini on vielä normaali. Elimistön rautavarastoja voidaan selvittää useilla tutkimuksilla, joista tärkein on ferritiinin mittaus.

Jos ferritiiniarvo on hyvin alhainen, se kertoo luotettavasti raudanpuutteesta. Ferritiiniä voidaan käyttää myös todetun raudanpuuteanemian hoidon seurannassa.

Millaista raudanpuutteen hoito on?

Raudanpuutteen aiheuttamaa anemiaa hoidetaan suun kautta otettavalla rautalisällä. Pelkkä ruokavalio ei silloin riitä täydentämään elimistön rautavarastoja. Rautalisää joudutaan käyttämään yleensä useita kuukausia, jotta rautavarastot korjaantuvat.

Maitotuotteet heikentävät ja C-vitamiini puolestaan edistää raudan imeytymistä. Rautatabletit kannattaakin nauttia C-vitamiinipitoisen nesteen kanssa.

Kun raudanpuute todetaan, on aina tärkeää selvittää, mistä se johtuu. Jos taustalla ovat esimerkiksi runsaat kuukautiset, voi olla tarpeen käyttää hormonivalmistetta niiden hoitoon. Toisaalta esimerkiksi keliakia tai suolistoverenvuoto vaativat omat hoitonsa.

Miksi rautalisää ei saa syödä varmuuden vuoksi?

Elimistö ei pysty poistamaan liikaa rautaa, vaan se kertyy elimistöön. Jos rautaa saa pitkään liian paljon, se voi haitata esimerkiksi sydämen, maksan ja munuaisten toimintaa. Ravinnosta rautaa ei voi kuitenkaan saada liikaa.

Hematologian erikoislääkäri, dosentti Elina Lehtinen työskentelee Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.