Miten ihmisen iho reagoi aurinkoon, ihotautien erikoislääkäri Anna Hjerppe?
Auringonvalosta tuleva ultraviolettisäteily aiheuttaa ihmisen ihosoluissa DNA-vaurioita, jotka käynnistävät ihon pigmenttituotannon eli ruskettumisen.
Auringon ultraviolettisäteilystä suurin osa on UVA-säteilyä, joka tunkeutuu syvemmälle ihoon ja voi näin aiheuttaa pahojakin vaurioita. UVB-säteily sen sijaan uppoaa ihon pintaosiin ja aiheuttaa ihon punoituksen.
Miten vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat auringon valolta suojautumiseen?
Maahan pääsevien auringon säteiden määrä vaihtelee riippuen vuodenajasta, varsinkin meillä Suomessa.
Auringon haitallinen ultraviolettisäteilymäärä ilmoitetaan UV-indeksiluvulla. Iho tarvitsee suojaa UV-säteilyltä, kun UV-indeksin arvo on kolme tai korkeampi. Eteläisessä Suomessa tämä arvo ylittyy touko-elokuussa.
Miten erilaiset ihon pigmentit vaikuttavat uv-säteilyn vastaanottamiseen?
Reilu puolet suomalaisista kuuluu ihotyyppiin, jossa iho ruskettuu hyvin ja palaa harvoin. Neljäsosa suomalaisista ruskettuu hieman, mutta palaa usein. Noin kymmenen prosenttia ruskettuu helposti ja palaa vain joskus. Meistä suomalaisista 3–5 prosenttia on herkintä ihotyyppiä, joka ei rusketu lainkaan ja palaa auringossa aina.
Miten ikääntyminen vaikuttaa auringon vaikutuksiin iholla?
Iän lisääntyessä ihon puolustuskyky ja vammojen korjauskyky heikkenevät luontaisesti terveilläkin ihmisillä. Tällöin iho ei enää päivety helposti yhtä ruskeaksi ja on siksi aiempaa alttiimpi uv-säteilyn haitoille. Vanhemmiten rusketus voi muuttua pilkulliseksi. Lisäksi kovin paljon itseään ruskettaneet ihmiset voivat olla iholtaan ryppyisempiä kuin varjossa pysytelleet ikätoverit.
Aurinko aiheuttaa myös solaarielastoosia, jossa ihon joustosäikeet vähenevät ja iho rypistyy ja jopa roikkuu – varsinkin, jos on lisäksi tupakoinut runsaasti. Maksaläiskät ja ikäkesakot eli lentigot lisääntyvät, puhumattakaan erilaisista ihosyöpien esiasteista.
Miksi ihoa on tärkeää suojata auringolta erityisesti kesällä?
Suomessa aurinkoista aikaa on kesäisin enemmän kuin talvella, ja UV-arvot ovat silloin korkeimmillaan. Ihoa kannattaa suojata sekä vaatteilla että aurinkosuojavoiteilla. On tärkeää huomioida, että suojavoiteet suojaavat niin UVA- kuin UVB-säteiltä.
Auringossa oleskellessa tulee aina välttää palamista. Auringon polttama iho on kipeä ja punoittava. Joskus ihoon saattaa jopa palaa rakkuloita. Tällaisissa tapauksissa paraneminen ihon hilseilyineen kestää kauan. Toistuva palaminen, erityisesti lapsuudessa, on ihosyöpien riskitekijä. Tähän riskiin voi itse vaikuttaa järkevällä aurinkokäyttäytymisellä.
Tarvitseeko auringolta suojautua talvella?
Ihon paljaat kohdat, kuten kasvot, on hyvä suojata aurinkovoitein myös hohtavilla keväthangilla, jotka heijastavat auringonvaloa.
Auringonvalo lisää D-vitamiinin tuotantoa. Mikä on suositeltava päiväannos aurinkoa D-vitamiinin tuotantoon?
D3-vitamiinin tuotantoon tarvitaan 15 minuutin päivittäinen altistus auringolle.
Lue myös: Kevät on hyvä aika mittauttaa D-vitamiiniarvot
Millaisia positiivisia vaikutuksia auringonvalolla on iholle?
Auringolla ja valolla ylipäätään on suuri myönteinen vaikutus ihmisen mielialaan.
UV-säteilyä käytetään hyödyksi monissa ihosairauksissa. Hoidon teho perustuu ainakin osittain UV-säteilyn ihotulehdusta hillitsevään vaikutukseen. Lisäksi UV-säteily vaikuttaa solujen toimintaan esimerkiksi hilliten ihon solujen jakautumista.
Vaikeaa atooppista ihottumaa ja psoriaasista hoidetaan valohoidolla. On kuitenkin hyvä huomioida, että joitakin ihotauteja, esimerkiksi punahukkaa, ruusufinniä ja herpestä, auringonvalo voi jopa pahentaa. Valo voi myös reagoida haitallisesti joidenkin lääkkeiden tai kemikaalien kanssa, ja joillekin potilaille valosta tulee monimuotoinen valoihottuma.
Lue myös: Monipuolinen ruokavalio on paras D-vitamiinin lähde
MC-FI-00670
