Mistä eri lähteistä saamme D-vitamiinia?
Maailmanlaajuisesti tärkein D-vitamiinin lähde on auringonvalo, sillä iho pystyy sen avulla muodostamaan D-vitamiinia. Pohjoisessa, kuten Suomessa, D-vitamiinin saannin kulmakivi on kuitenkin monipuolinen ruokavalio. D-vitamiinia sisältäviä ruokia ovat esimerkiksi kala, kananmuna, sisäelimet, liha ja metsäsienet. Tämän lisäksi moniin elintarvikkeisiin, kuten nestemäisiin maitotuotteisiin, margariineihin ja joihinkin mehu- ja maitojuomiin, on nykyisin lisätty D-vitamiinia.
Saammeko ravinnosta riittävästä D-vitamiinia?
Ihminen tarvitsee suositusten mukaan D-vitamiinia päivittäin 10 mikrogrammaa. Tämä määrä täyttyy yleensä arjessa, jos on perusterve, työikäinen ja ruokavalioon kuuluu säännöllisesti maitotuotteita tai niitä korvaavia kasvipohjaisia tuotteita, margariinia ja kalaa.
Erityistä huomiota ruokavalioon kannattaa kiinnittää talvikuukausina, jolloin D-vitamiinin saanti on pelkästään ravinnon varassa.
Lue myös: Kasvissyöjä tai vegaani – saathan riittävästi näitä ravintoaineita?
Milloin D-vitamiinia tarvitaan purkista?
Alle 18-vuotiaille, raskaana oleville, imettäville äideille, tummaihoisille tai ihonsa jatkuvasti peittäville sekä yli 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää ympäri vuoden. D-vitamiinilisän käytön tarve on hyvä selvittää, jos ruokavalio ei sisällä säännöllisesti vähintään kolmea eri D-vitamiinin lähdettä.
D-vitamiinilisää ostaessa on tärkeä kiinnittää huomiota valmisteen sisältämään vitamiinin määrään. Useimmiten sopiva D-vitamiinin määrä on juuri päivittäiseksi saanniksi suositeltu 10 mikrogrammaa, ei enempää. Sopivan valmisteen valintaan kannattaa kysyä tarvittaessa apua farmaseutilta apteekista.
Voiko D-vitamiinista saada yliannostuksen?
Tämä ei ole yleistä, sillä elimistö sietää lyhytaikaisesti suuriakin D-vitamiiniannoksia. Aikuisten turvallisen päiväannoksen ylärajaa 100 mikrogrammaa ei kuitenkaan tule ylittää ilman lääkärin valvontaa. Jos D-vitamiinia saa liikaa pitkään, se häiritsee kehon normaalia toimintaa ja voi aiheuttaa kalsiumin kertymistä kudoksiin. Herkimmät elimet, kuten munuaiset, voivat vaurioitua.
Yliannostus ei ole yleistä, sillä elimistö sietää lyhytaikaisesti suuriakin D-vitamiiniannoksia.
Terveyshyödyt saa, kun välttää D-vitamiinin puutosta: Tutkimuksissa on todettu, että suositukset ylittävästä D-vitamiinista ei ole hyötyä, esimerkiksi pikkulapsilla infektiot iskevät yhtä helposti, eivätkä luut tule lujemmiksi. Päinvastoin pikkulapsille tehty tutkimus antoi viitteitä, että runsas D-vitamiinin saanti ei tukenut kasvua.
Mitä eroa on D2- ja D3-vitamiinityypeillä?
Arjen kannalta ei ole tavallisesti merkitystä, onko D-vitamiinin lähde D2 eli kasviperäinen aineosa vai D3 eli eläinperäinen ainesosa, jos vitamiinia saa kokonaisuudessaan päivittäin tarpeeksi.
Miten D-vitamiini imeytyy kehoon?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, ja se imeytyy kehoon ohutsuolessa. Jos käyttää D-vitamiinilisää, se kannattaa ottaa ruokailun yhteydessä, ei tyhjään mahaan, jolloin vitamiini imeytyy paremmin.
Miksi D-vitamiinin säännöllinen mittaus on olennaista?
D-vitamiinin saantia kannattaa seurata verikokein silloin, jos on jokin erityinen syy epäillä, ettei vitamiini imeydy kehoon normaalisti tai jos ruokavalio ei ole monipuolinen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi suolistosairaus, syömishäiriö, syöpähoidot tai keliakia, jolloin ravintoaineiden imeytyminen suolistoon on heikentynyt.
On tärkeää, että mahdollinen mittaaminen tapahtuu lääkärin valvonnassa, jolloin lääkäri voi seurata arvoja ja antaa tarvittaessa asiakkaalle ohjeita.
Lue myös: D-vitamiinin saanti auringosta heikkenee jo syksyllä – milloin arvot kannattaa mitata?
Miksi D-vitamiini on keholle tärkeää?
D-vitamiini osallistuu 40 elimen kautta kehomme toimintaan varsin laajasti. Sillä on tärkeä tehtävä solujen uusiutumisessa ja vastustuskyvyn synnyssä.
Vauvoille ja lapsille D-vitamiinin puute aiheuttaa riisitautia, aikuisille osteomalasiaa. Molemmat ovat Suomessa harvinaisia. D-vitamiinin vähäinen saanti on merkittävä riskitekijä osteoporoosille, joka altistaa luun murtumille.
MC-FI-00226
