Miten koronapandemia on vaikuttanut työterveyshuollon asiakkaisiin, työterveyslääkäri Sinikka Bots?

Korona on vaikuttanut kahdella tapaa. On asiakkaita, jotka tuovat esiin etätyöapatian ja sen, että työn ja vapaa-ajan tasapaino on häiriintynyt. Työpäivät ovat venyneet, kun työt ovat kotona, ja tauottaminen on vähentynyt. Toisilla terveellisistä elämäntavoista kiinnipitäminen on notkahtanut: Ilman työpaikan lounasravintolaa syöminen on muuttunut epäterveellisemmäksi tai lounaat ovat jääneet kokonaan välistä. Myös liikunta on voinut unohtua kuntosalien ollessa kiinni.

On myös heitä, jotka ovat kokeneet poikkeusajan positiivisemmin: aiemmin työmatkaan käytetty aika on nyt ollut omaa aikaa, ja mahdollisuudet panostaa omiin elintapoihin ovat lisääntyneet. Etätyöpäivää on voinut rytmittää uudella tapaa ujuttamalla siihen myös liikuntaa. Joku on tehnyt yhden jumppaliikkeen kerran tunnissa, toinen käynyt kävelyllä kesken työpäivän tai harrastanut kävelypalavereita.

Mikä poikkeusajan haaste on näkynyt eniten työterveydessä?

Yksinäisyydentunne on noussut eniten esiin, ja osa on kotona työskennellessään uppoutunut työhön hyvinvoinnin kustannuksella. Tässä asiakasryhmässä vaarana on uupumus sekä heikentyneisiin elintapoihin liittyvät riskit.

Lue myös: Kova uupumus voi johtua kroonisesta väsymysoireyhtymästä

Onko työterveyshuollon käyntejä jätetty väliin?

Hiljaisinta työterveydessä oli alkukeväästä 2020, kun epidemiatilanne oli kaikille vielä uusi. Asiakkaat ovat siirtäneet vastaanottoaikoja, koska eivät ole halunneet kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää. Näin ollen kiireettömien asioiden hoito on joidenkin kohdalla viivästynyt. Tämä on sinänsä ollut turhaa, koska työterveyshuolto ei ole kuormittunut koronan vuoksi. Sen sijaan esimerkiksi altistetyöhön, eli erityisen sairastumisvaaran aiheuttavaan työhön, liittyvät lakisääteiset määräaikaistarkastukset on tehty aika lailla normaalisti.

Lue myös: Pidä perusterveydestä huolta myös korona-aikana – hakeudu tarvittaessa tutkimuksiin

Onnistuuko etävastaanotto työterveyshuollossa?

Monet käynnit voidaan hoitaa etänä videon välityksellä tai puhelimitse. Voimme esimerkiksi keskustella mielialaoireista ja työkyvystä sekä seurata tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidon tehoa ja tarvittaessa päivittää hoito-ohjeita. Myös terveystarkastuksia voidaan ainakin osittain tehdä etävastaanotolla ja sopia vastaanottokäynti sopivampaan ajankohtaan. Sen sijaan kliinistä tutkimusta, röntgeniä tai laboratoriokokeita vaativan akuutin sairauden tutkimus ei luonnollisestikaan onnistu etäyhteydellä.

Etävastaanotto varataan yleensä terveydenhuollon ammattilaisen tekemän hoidon tarpeen arvioinnin kautta. Toiset asiakkaat varaavat ajan myös suoraan itse.

Onko poikkeusaika näkynyt laboratoriokäynneissä tai seulonnoissa?

Laboratoriokokeissa käyminen ei ole juurikaan muuttunut. Ainoastaan hengitystieinfektioihin liittyviä laboratoriokokeita on otettu vähemmän, koska flunssaa ja influenssaa on ollut vähemmän.

Papa-koe, mammografia ja muut tämänkaltaiset määräaikaistutkimukset ovat joillain saattaneet viivästyä. Sille ei kuitenkaan ole mitään syytä, vaan terveydenhuoltoon voi ja tulee hakeutua, kun on tarvetta.

Lue myös: Tavallinen flunssa vai influenssa? Pikatesti kertoo vastauksen nopeasti

Miten korona on vaikuttanut sairauspoissaoloihin?

Keväällä 2020 flunssaan ja influenssaan liittyvät sairauspoissaolot olivat monessa yrityksessä lähes nollassa – sellaista ei ole aiemmin nähty. Sen sijaan mielenterveydellisiin syihin liittyvät sairauspoissaolot, joihin poikkeusajan aiheuttama eristäytyneisyys ja yksinäisyys ovat vaikuttaneet, ovat jossain määrin lisääntyneet.

Millaisia uusia tukimuotoja työterveyshuollossa on kehitetty?

Etätyön johtaminen on uusi osa-alue monelle esimiehelle. Tiimin työhyvinvoinnin johtaminen voi olla haastavaa, jos tapaamisia kasvokkain ei ole. Etätyössä syntyy helpommin tilanteita, joissa vedetään monta palaveria putkeen ilman, että hengähtämiselle ja ajattelulle jää juurikaan aikaa.

Työterveyslääkärit, -hoitajat ja -psykologit tekevät tämän aiheen tiimoilta yhteistyötä asiakasyritysten kanssa ja samalla mietitään, miten normaaliin siirtymisestä tehdään mahdollisimman sujuvaa. Näen siinä myös uusia mahdollisuuksia: Monessa yrityksessä suositaan hybridimallia, jossa ollaan muutama päivä viikossa etänä ja loput toimistolla. Siinä mielessä korona on tuonut työn tekemiseen myös joustavuutta.

Olemme palaamassa normaaliin. Tietääkö se ruuhkaa työterveyshuoltoon?

Työterveyshuollon käynnit ovat jo nyt lisääntyneet. Jos jonkin terveyteen liittyvän asian kanssa on oltu ”katsotaan vielä hetki” -tilanteessa, on liikkeelle lähdetty nyt. Myös rokotuskattavuuden nousu ja rajoitusten purkaminen ovat vaikuttaneet tähän. Uskoakseni se ryhmä, jota korona on altistanut mielenterveysongelmille, tulee varmasti vielä näkymään työterveyshuollossa. En silti usko mihinkään hyökyaaltoon.

Sairaaloihin ja laboratorioihin on turvallista tulla, eikä ruuhkia kannata pelätä. Viimeistään nyt on aika hakeutua lääkärin vastaanotolle ja testeihin, jos jokin asia omassa terveydessä huolestuttaa tai määräaikaisia mittauksia on syystä tai toisesta lykätty.

Lue myös: D-vitamiinin saanti auringosta heikkenee jo syksyllä – milloin arvot kannattaa mitata?

Sekä: Bloggaaja Mirva Rajala: ”Raudanpuute selitti oudot oireeni”

MC-FI-00820