Kaikkia väsyttää joskus. Mutta milloin väsymyksen syytä tulee tutkia, neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja?
Jos väsymykselle on selvä ohimenevä syy, kuten stressi tai flunssa, ei lääkäriin tarvitse hakeutua heti. Mutta jos väsymyksen syy alkaa mietityttää ja uupumusoireet pitkittyvät niin, että ne haittaavat työtä, harrastuksia tai perhe-elämää, on hyvä mennä lääkäriin.
Mistä väsymys voi johtua? Mistä tietää, onko kyseessä raudan puute vai jotain muuta?
Esimerkiksi stressi, unihäiriöt ja masennus vaikuttavat jaksamiseen. Väsymystä voivat aiheuttaa myös sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, alkava diabetes tai tulehdussairaudet. Lääkäri tutkii näiden mahdollisuuden.
Joskus uupumus johtuu raudanpuutteesta, jolle ovat alttiita etenkin naiset, kasvissyöjät ja urheilijat. Jos raudan puutetta on syytä epäillä, on rauta-arvot hyvä testata.
Jos taas väsymys on poikkeuksellisen kovaa ja pahenee vähäisenkin rasituksen jälkeen, voi kyseessä olla krooninen väsymysoireyhtymä.
Lue myös: Saatko riittävästi rautaa? Moni kärsii tietämättään raudanpuutteesta
Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä? Mistä sen tunnistaa?
Kroonisesta väsymysoireyhtymästä puhutaan, kun voimakas ja toimintakykyä merkittävästi heikentävä väsymys on jatkunut vähintään puoli vuotta eikä parane levolla.
Väsymysoireyhtymän keskeinen kriteeri on niin kutsuttu PEM-oire (post-exertional malaise), joka tarkoittaa, että oireet pahenevat vähäisenkin fyysisen rasituksen tai ajatustyön, kuten kovan keskittymisen jälkeen.
Pahimmillaan toimintakyky heikkenee niin, että potilas viettää valtaosan vuorokaudesta makuulla.
Miten krooninen väsymysoireyhtymä diagnosoidaan?
Krooninen väsymysoireyhtymä tunnetaan huonosti, mutta tietoa on jatkuvasti enemmän. Sairautta tunteva perusterveydenhuollon lääkäri voi tehdä diagnoosin perusteellisen haastattelun ja yksilöllisen arvion pohjalta.
Lääkäri sulkee pois muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa väsymystä. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja keuhkosairaudet, unihäiriöt, reumaattiset ja krooniset tulehdustaudit ja vakava masennus.
Lisäksi painoindeksi ja ravitsemustila on hyvä tutkia. Tarvittaessa suljetaan pois esimerkiksi raudan ja D-vitamiinin puute sekä muiden hivenaineiden ja vitamiinien puutokset.
Lue myös: Rautavaje voi olla yhteydessä D-vitamiinin puutokseen
Mitä muita oireita krooniseen väsymysoireyhtymään voi liittyä?
Monesti väsymysoireyhtymän oireet muistuttavat jatkuvaa flunssaa: koko ajan väsyttää ja arjen askareista on vaikea suoriutua.
Väsymysoireyhtymään voi liittyä autonomisen hermoston oireita, kuten huimausta, pystyssä pysymisen vaikeuksia tai sydämen tykyttelyä. Toiset kärsivät vatsakivuista tai aistiherkkyydestä, jolloin kirkkaat valot tai kovat äänet ärsyttävät.
Joillain potilailla on immuunijärjestelmän oireita, kuten lievää lämmönnousua, kurkkukipua tai imusolmukkeiden arkuutta. Tyypillisiä oireita ovat myös keskittymisvaikeudet, hajamielisyys ja niin kutsuttu aivosumu eli kokemus siitä, että ajatukset takkuavat.
Lisäksi väsymysoireyhtymään voi liittyä esimerkiksi unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, masennusta ja kipuja.
Miten väsymysoireyhtymää hoidetaan?
Toimintakyvyn parantamiseksi tehdään yksilöllinen, moniammatillinen hoitosuunnitelma. Usein potilaat tarvitsevat paljon lepoa. Lisäksi aktiivisuuden ja liikkumisen aiheuttamaa kuormitusta tulee opetella tunnistamaan ja tauottamaan niin, että kuormitus pysyy sopivana. Itseään ei saa rasittaa liikaa, mutta liika lepokaan ei ole hyväksi.
Monesti hoitoon sisältyy psykologisia menetelmiä, kuten kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Näin vahvistetaan taitoa elää sairauden kanssa. Lisäksi hoitoon voi oireista riippuen sisältyä lääkitys.
Onko krooninen väsymysoireyhtymä uusi sairaus?
Kroonisen väsymysoireyhtymän määritelmästä ei ole yksimielisyyttä, eivätkä kaikki lääkärit ole siitä tietoisia. On mahdollista, että taipumus krooniseen väsymysoireyhtymään on aina ollut olemassa, ja nyky-yhteiskunnan kasvavat vaatimukset nostavat sen näkyvämmäksi kuin ennen.
Tutkijat käyttävät väsymysoireyhtymästä eri kriteereitä, ja siksi sen esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa. On arvioitu, että väsymysoireyhtymästä kärsii 1–2 prosenttia väestöstä, eli jopa 50 000–100 000 suomalaista.
Yksi ajankohtainen kysymys on Covid-19-tauti. Osa niin sanottuun pitkään covidiin sairastuneista kärsii pitkittyneestä uupumuksesta, eikä vielä tiedetä, onko tällä yhteys krooniseen väsymysoireyhtymään.
Lue myös: Pidä perusterveydestäsi huolta myös korona-aikana – hakeudu tarvittaessa tutkimuksiin
MC-FI-00762
