Millainen sairaus on sydämen vajaatoiminta, johtajaylilääkäri Jarmo J. Koski?

Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei kykene pumppaamaan verta riittävän tehokkaasti. Vajaatoiminta on käytännössä aina seurausta jostain toisesta sydänsairaudesta, kuten sepelvaltimotaudista, kohonneesta verenpaineesta tai sydämen läppäviasta. Liitännäis- ja aiheuttajasairauksia voivat olla myös eteisvärinä-rytmihäiriö, munuaisten vajaatoiminta, tyypin 2 diabetes ja keuhkoahtaumatauti.

Miten yleistä sydämen vajaatoiminta on?

Noin 1–2 prosenttia väestöstä sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Esiintyvyys nousee iän myötä ja noin kymmenellä prosentilla 70-vuotiaista on sydämen vajaatoiminta. Väestön ikääntymisen myötä vajaatoimintapotilaiden määrä tulee kasvamaan noin seitsemällä prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Mitkä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?

Yleisiä oireita ovat rasitushengenahdistus ja yöllinen hengenahdistus. Tutkimuksissa todetaan esimerkiksi rahinaa keuhkoissa, kohonnut kaulalaskimopaine, sydämen sivuääni, nesteen kertymistä elimistöön, turvotusta säärissä ja nilkoissa sekä nopeaa painonnousua. Epäilyä vahvistavat todettu sepelvaltimotauti, sairastettu infarkti, verenpainetauti tai läppäsairaus.

Usein vajaatoimintaa aiheuttavissa sydänsairauksissa vasen kammio vaurioituu ja sen toiminta heikkenee ensin. Vasemmanpuoleinen vajaatoiminta oirehtii yleensä yöllisenä hengenahdistuksena, joka helpottaa ylösnoustessa. Oikeanpuoleisen vajaatoiminnan tyyppioire on nesteen kertymisen aiheuttama turvotus säärissä ja nilkoissa.

Lue myös: Mistä hengenahdistus johtuu? Se voi olla oire keuhko- tai sydänsairaudesta

Uusi, äkillinen, krooninen ja vaikea-asteinen vajaatoiminta – mitä nämä tarkoittavat?

Uudesta sydämen vajaatoiminnasta puhutaan, kun sairaus todetaan ensimmäisen kerran. Äkillisessä vajaatoiminnassa sairaus joko alkaa tai pahenee äkillisesti esimerkiksi sydäninfarktin seurauksena. Kroonisella viitataan tilaan, jossa vajaatoiminnan oireet ovat kutakuinkin vakaat.

Vaikea-asteisessa vajaatoiminnassa taas on vaikeita oireita, ja potilas joutuu toistuvasti sairaalahoitoon. Taudinkuvaan liittyy usein myös muiden elinten, kuten munuaisten tai keuhkojen toiminnan ongelmia.

Entä mitä tarkoittaa systolinen tai diastolinen vajaatoiminta?

Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen supistusvoima on heikentynyt, eikä sydän jaksa pumpata verta elimistöön niin paljon kuin olisi tarve. Tausta-aiheuttajana voi olla sepelvaltimotauti, sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai hoitamaton verenpainetauti.

Diastolisessa vajaatoiminnassa sydänlihas on paksuuntunut tai jäykistynyt, minkä vuoksi vasen kammio ei täyty riittävän tehokkaasti. Diastolisen vajaatoiminnan tyypillinen tausta-aiheuttaja on pitkään koholla ollut verenpaine, joka oirehtii yleensä rasituksen aikaisena hengenahdistuksena.

Miten sydämen vajaatoimintaa tutkitaan?

Potilaalta otetaan EKG eli sydänfilmi, joka paljastaa kammioiden toimintahäiriöt ja rytmihäiriöt sekä antaa viitteitä sydämen seinämien paksuuntumisesta. NT-proBNP-verikoe puolestaan kertoo sydämen kammioiden lisääntyneestä kuormituksesta. Suuret NT-proBNP-arvot, yli 2 000 pg/ml, viittaavat vajaatoimintaan.

Käytännössä diagnoosi varmennetaan vielä sydämen ultraäänitutkimuksella, jossa nähdään sydänlihaksen ja läppien toiminta. Ultraäänitutkimuksessa mitataan myös niin sanottu ejektiofraktio eli EF-luku. Luku ilmoitetaan prosentteina ja normaali tulos on yli 50 prosenttia. Mitä alhaisempi lukema, sitä huonompi sydämen pumppausteho on.

Lue myös: Sydämen vajaatoiminta näkyy verikokeessa

Mitä merkitystä on sillä, että vajaatoiminta diagnosoidaan ajoissa?

Sillä on iso merkitys, jotta voimme jo varhaisvaiheessa kiinnittää huomiota omahoidon erityispiirteisiin, tehostaa taustasairauksien hoitoa ja suunnitella lääkitystä.

Roche Diagnostics ja Essote tekivät vuonna 2021 puolen vuoden digitaalisen seurannan pilottitutkimuksen 50 vajaatoimintapotilaalle. He saivat kotiin muun muassa digitaalisen verenpaine- ja aktiivisuusmittarin sekä digitaalisen painovaa’an. Jos esimerkiksi potilaan paino alkoi nousta, seurantalaite lähetti hälytyksen sydänhoitajalle, jolloin lääkitystä pystyttiin korjaamaan nopeasti.

Seurannan aikana potilaiden poliklinikkakäynnit ja sairaalajaksot vähenivät huomattavasti. Myös sydämen vajaatoiminnan hoitokustannukset vähenivät merkittävästi. Näitä voi pitää lupaavina alustavina löydöksinä uudenlaiselle digitaaliselle etäseurannalle.

Miten sydämen vajaatoimintaa hoidetaan?

Vajaatoimintaa hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, jotka suojaavat sydäntä ja laskevat korkeaa verenpainetta. Jos potilaalla on nestekertymiä, käytetään nestettä poistavaa lääkitystä. Tärkeää on hoitaa myös taustalla vaikuttavia sairauksia, kuten sepelvaltimotautia ja rytmihäiriöitä.

Mikä on vajaatoiminnan ennuste?

Sydämen vajaatoiminta on aina etenevä sairaus. Elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa hoitamalla taustalla vaikuttavia sairauksia ja vähentämällä sydämen kuormitusta. Jos taustasairauteen ei voida vaikuttaa, vajaatoiminnan oireita pyritään hoitamaan mahdollisimman tehokkaasti.

Myös omahoito on tärkeää: Liikunta vaikuttaa myönteisesti oireisiin ja parantaa ennustetta. Nesteitä ja suolaa kannattaa käyttää maltillisesti samoin kuin alkoholia. Tupakointi kannattaa lopettaa viimeistään diagnoosin saatuaan.

Lue myös: Tunnista sydämen vajaatoiminta ja hakeudu ajoissa hoitoon

MC-FI-01003