Mitä sairauksia etäseurantajärjestelmillä voidaan seurata?
Etäseurantajärjestelmillä voidaan seurata lukuisia eri sairauksia. Tavallisimmin ne ovat kroonisia sairauksia, jotka voivat edetä ja joihin voi liittyä pahenemisvaiheita. Etäseurannalla voidaan seurata esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa, diabetesta, astmaa, keuhkoahtaumatautia sekä uniapneaa.
Miksi sairauksien etäseuranta on tärkeää?
On paljon potilaita, joilla on jokin sellainen krooninen sairaus, joka vaatii kontrollikäyntejä terveydenhuollossa säännöllisin väliajoin. Osa käy kontrolleissa kenties puolen vuoden, osa vuoden välein. On tärkeää huomata, jos potilaan vointi heikkenee kontrollikäyntien välissä kotona. Ilman etäseurantaa voinnin heikkenemiseen ei kenties kyettäisi puuttumaan ajoissa.
Etäseuranta antaa päivittäistä tietoa potilaan voinnista. Jos potilaan hoitotasapainossa alkaa tapahtua muutoksia, hoitoyksikkö saa sen heti selville ja potilasta pystytään auttamaan nopeasti.
Lue myös: Tunnista sydämen vajaatoiminta ja hakeudu ajoissa hoitoon
Millainen esimerkki kuvaisi hyvin sitä, mitä etäseuranta käytännössä tarkoittaa?
Otetaan esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan etäseuranta: taudissa on kyse kroonisesta ja etenevästä sairaudesta, jolle on tyypillistä pahenemisvaiheet. Potilas saattaa voida pitkäänkin melko hyvin, mutta tauti saattaa äkkiä vaikeutua.
Etäseuranta voi havaita voinnin heikkenemisen välittömästi, jolloin potilasta voidaan auttaa viiveettä. Hänen lääkitystään voidaan muuttaa tai potilas voidaan kutsua lääkärin vastaanotolle. Tavoitteena on saada hoito tasapainoon niin, että potilaan vointi pysyisi hyvänä ja että hän ei joutuisi sairaalahoitoon.
Miten etäseurantajärjestelmä käytännössä toimii?
Jatketaan edelleen sydämen vajaatoimintapotilaan esimerkillä: potilas saa omasta, hoitavasta yksiköstään laitepaketin kotiin. Paketissa on vaaka, verenpainemittari ja aktiivisuusranneke. Hänelle opetetaan laitteiden käyttö.
Potilas punnitsee itsensä ja mittaa oman verenpaineensa päivittäin tai hoitavan tahon antamien ohjeiden mukaan. Tiedot punnituksesta ja verenpainemittauksesta sekä aktiivisuusrannekkeeseen tallentamasta datasta siirtyvät automaattisesti hoitavaan yksikköön – siellä ne lukee hoitaja. Etäseurantajärjestelmään on sisäänrakennettuna algoritmi, joka hälyttää, jos saapuneissa lukemissa on poikkeamia.
Miten sydämen vajaatoimintapotilaan mittaustuloksia sitten hoitavassa päässä tulkitaan?
Esimerkiksi vaa’an välittämä tulos on hyvin tärkeä sydämen vajaatoimintapotilaan hoidossa. Sairauden vuoksi elimistöön saattaa alkaa kertyä nestettä, mikä aiheuttaa turvotusta ja painonnousua. Nesteen kertyminen nostaa vaa’an lukemia, ja se on etäjärjestelmän dataa lukevalle hoitajalle merkki taudin vaikeutumisesta. Silloin potilaan tilaan pitää puuttua heti.
Lue myös: Etänä tehty digiseuranta voi parantaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien elämänlaatua merkittävästi
Osaavatko ikäihmiset käyttää laitepakettia? Mitä kokemuksia heiltä on saatu?
Esimerkissämme eli sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurannassa käyttäjien keski-ikä on ollut reilusti yli 70 vuotta. Kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että he ovat oppineet käyttämään laitteita. Kun tiedot siirtyvät automaattisesti eteenpäin, heidän ei esimerkiksi tarvitse ladata minkäänlaisia äppejä. Suurin osa potilaista on kokenut laitteiden käytön helpoksi ja mittauksista on tullut kotona osa arkirutiinia.
Sekä potilailta että heidän läheisiltään olemme kuulleet, että sairauden etäseuranta on ennen muuta lisännyt turvallisuudentunnetta. Potilaista ja omaisista on tuntunut tärkeältä, että joku seuraa päivittäin vajaatoimintapotilaan vointia ja että mahdollisiin ongelmatilanteisiin reagoidaan viiveettä.
Teimme taannoin kyselyn potilaille siitä, ovatko he kokeneet etäseurannan hyödylliseksi: skaalalla 1 (täysin eri mieltä) –5 (täysin samaa mieltä), saimme tulokseksi 4,5.
Mitä hyötyä etäseurantajärjestelmästä on hoitajille?
Hoitajat ovat kertoneet, että etäseuranta on mahdollistanut varhaisen puuttumisen potilaan vointiin, jos taudin hoitotasapaino huonontuu. He pitävät tärkeänä sitä, että data potilaan kotoa on saatavilla välittömästi ja että datan välittämiin muutoksiin päästään reagoimaan ajoissa.
Entä mitä hyötyä etäseurantajärjestelmistä voi olla yhteiskunnalle?
Yksi hyöty on päivystyskäyntien ja sairaalahoitopäivien väheneminen. Kun potilas tietää, että hänen tilaansa seurataan päivittäin ja että taudin muutoksiin myös reagoidaan ajoissa, hänen turvallisuudentunteensa lisääntyy, eikä hän todennäköisesti lähde ilman varsinaista syytä päivystykseen.
Toisaalta, kun potilaan hoitotasapainon huonontumiseen päästään puuttumaan ajoissa, vähenevät myös erikoissairaanhoidon kalliit poliklinikka- ja vuodeosastopäivät.
Tästä on tutkimustakin: toteutimme pilotin, jossa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat käyttivät etäseurantaa kuuden kuukauden ajan. Pilotissa pystyttiin etäseurannan avulla ennakoimaan ongelmien kehittymistä ja puuttumaan niihin tehokkaasti ja nopeasti. Tänä aikana potilaiden ensiapukäynnit ja sairaalahoitojaksot vähenivät noin 50 prosentilla.
Lue myös: Annamarin sydämen vajaatoiminta selvisi synnytyssairaalassa
sekä: Verikoe kertoo diabeetikon riskistä saada sydämen vajaatoiminta
MC-FI-01762
