Mikä on sydämen rytmihäiriö ja mitkä ovat sen oireet, kardiologian professori Juhani Junttila?

Rytmihäiriöt voidaan jakaa kahteen ryhmään: vaarallisiin ja vaarattomiin. Normaalista rytmistä poikkeaminen yhden tai useamman lyönnin ajaksi voidaan lukea vaarattomaksi sydämen rytmihäiriöksi. Osalle ihmisistä rytmihäiriöistä ei tule mitään oireita, kun taas osa kärsii jatkuvista oireista, vaikka rytmihäiriöitä ei olisikaan kovin usein.

Yleisimmät rytmihäiriöt ovat eteis- ja kammioperäiset lisälyönnit. Moni kokee lisälyönnit usein ikään kuin sydämen muljahteluna, jolloin tuntuu, että sydän jättää lyönnin väliin. Todellisuudessa lisälyönnit ovat liian aikaisin tulevia lyöntejä. Lisälyöntien aikana syke saattaa tuntua epäsäännölliseltä, mutta se ei yleensä kuitenkaan nouse. Tällaiset lisälyönnit ovat tavallisesti hyvänlaatuisia, vaarattomia rytmihäiriöitä.

Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Vaaralliset rytmihäiriöt ovat harvinaisempia, ja ne aiheuttavat yleensä välittömän tajunnan menetyksen. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää hakeutua tutkimuksiin mahdollisimman pian. Lisäksi lääkärin vastaanotolle kannattaa mennä aina, jos kokee, että rytmihäiriöistä on haittaa.

Myös, jos epäilee sairastavansa eteisvärinää, on hyvä käydä lääkärissä. Eteisvärinään liittyy aivoinfarktiriski, minkä vuoksi ammattilaisen tulee arvioida verenohennushoidon tarve.

Mitä eteisvärinä tarkoittaa ja miten se oireilee?

Eteisvärinä, eli flimmeri, on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Eteisvärinässä veri jää paikalleen sydämen eteiskorvakkeisiin ja muodostaa hyytymiä. Jos tällainen hyytymä pääsee verivirran mukana aivoihin, se saattaa aiheuttaa aivoveritulpan eli aivoinfarktin. Hyytymät ja aivoinfarkti ovat siis vaarallisia haittatapahtumia, jotka voivat liittyä eteisvärinään.

Eteisvärinän oireita ovat epätasainen muljahtelu ja sydämen lyöntirytmin huomattava kiihtyminen. Rasituksen sieto heikentyy ja tuntuu, että syke on ikään kuin sekaisin ja koholla.

Lue myös: Epäsäännöllinen syke voi kertoa eteisvärinästä – mutta onko rytmihäiriö vaarallinen?

Miten stressi vaikuttaa rytmihäiriöihin?

Stressi ei koskaan suoraan aiheuta rytmihäiriöitä, mutta se on merkittävä tekijä rytmihäiriöiden määrän ja oireiden lisääntymisessä. Erityisesti lisälyöntipotilailla stressi ja unettomuus kasvattavat lisälyöntien määrää huomattavasti.

Miten rytmihäiriöitä tutkitaan?

Rytmihäiriöitä tutkittaessa otetaan aina sydänfilmi, EKG, jotta nähdään, onko sydämen rytmi normaali. Tärkeintä olisi saada rytmihäiriöt taltioitua silloin, kun oireet ovat päällä. Mittauksissa voidaan käyttää apuna erimittaisia sydänfilmirekistereitä, jotka nauhoittavat sydämen toimintoja jopa useamman vuorokauden ajan.

Usein rytmihäiriötapauksissa tehdään myös sydämen ultraäänikuvaus, jolloin nähdään, onko sydän rakenteellisesti terve.

Kardiologian tutkimusryhmämme on mukana suunnitteluvaiheessa olevassa projektissa, jossa NT-proBNP-testiä käytetään eteisvärinäriskin seulontaan. ProBNP-testin tulos on suuntaa antava ja se kertoo sydämen terveydestä ja mahdollisesta ylirasituksesta. Kohonneet arvot ovat merkki kohonneesta eteisvärinän riskistä.

ProBNP-testi on jo käytössä sydämen vajaatoiminnan hoidossa, mutta eteisvärinän seulonnassa menetelmää ei vielä käytetä rutiininomaisesti.

Lue myös: Sydämen vajaatoiminta näkyy verikokeessa – mikä on NT-proBNP-testi?

Voiko älykello tai sykemittari auttaa rytmihäiriöiden tunnistamisessa?

On hyvä tiedostaa, että sykemittarit ja älykellot ovat terveysvälineitä – eivät terveydenhuollon tai sairaanhoidon välineitä. Älylaitteita ei siis suoraan voi käyttää diagnosointiin, mutta joskus rytmihäiriöiden jäljille voidaan päästä esimerkiksi sykettä mittaavan älykellon kautta.

Miten rytmihäiriöitä hoidetaan?

Sydämen lisälyönnit ovat vaarattomia eivätkä vaadi jatkuvaa lääkitystä. Tarvittaessa hoitona voidaan käyttää beetasalpaajia tai muita sykettä rauhoittavia lääkkeitä.

Eteisvärinä ei ole itsessään hengenvaarallinen, mutta se voi aiheuttaa aivoinfarktin riskin

erityisesti vanhemmilla ihmisillä, joilla on jo muita sairauksia ja altistavia tekijöitä, kuten verenpainetauti, sepelvaltimotauti tai ylipainoa. Eteisvärinän yleisin hoitomuoto on verenohennuslääkitys.

Lue myös: Annamarin sydämen vajaatoiminta selvisi synnytyssairaalassa – ”Keskityin vauvaan”

MC-FI-00746