Millaisia ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?
Heikko rasituksensieto ja hengenahdistus ovat tavallisimmat oireet. Alkuun henkeä ahdistaa rasituksessa, sydämen vajaatoiminnan edetessä mahdollisesti myöhemmin myös levossa. Sairastuneen voi olla vaikea hengittää makuulla, jolloin uni häiriintyy. Hengenahdistus johtuu heikentyneestä kaasujenvaihdosta keuhkoissa.
Sydämen heikentyneen pumppauskyvyn vuoksi kudoksiin tihkuu ylimääräistä nestettä. Tämä neste näkyy usein nilkkojen ja joskus vatsankin turvotuksena. Nopea painonnousu yhdessä muiden oireiden kanssa on usein merkki sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta. Tällöin syke voi tihentyä ja tulla rytmihäiriöitä.
Mikä aiheuttaa oireet?
Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pysty pumppaamaan verta niin tehokkaasti kuin elimistö vaatii. Sydämen vajaatoiminta on seuraus sairaudesta. Sen taustalla voi olla sepelvaltimotauti sairastettuine sydäninfarkteineen tai pitkään huonossa hoitotasapainossa ollut verenpainetauti. Sydänsairaus ei kuitenkaan aina aiheuta sydämen vajaatoimintaa.
Sydämen vajaatoiminta voi tulla äkillisesti, kun sydäninfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu ja ratkaisevan suuri osa sydänlihaksesta joutuu kuolioon ja sydämen pumppaustoiminta häiriintyy. Tyypillisempää on, että vajaatoiminta kehittyy hitaasti. Tällöin ihminen tottuu oireisiin, eikä ehkä huomaa lähteä ajoissa lääkäriin. Sydämen vajaatoiminnan oireita voidaan erehtyä pitämään esimerkiksi keuhkosairauden tai sairaalloisen lihavuuden aiheuttamina.
Jokaisella tarpeeksi iäkkäällä ihmisellä voidaan katsoa olevan jonkinasteinen sydämen vajaatoiminta, mutta se ei aiheuta kaikille elämää haittaavia oireita.
Kuka sairastuu sydämen vajaatoimintaan?
Sydämen vajaatoimintaa on pääasiassa kahdenlaista. Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen supistuminen on heikentynyt. Diastolisessa vajaatoiminnassa sydämen vasemman kammion täyttyminen on vaikeutunut sydänlihaksen jäykistymisen ja kohonneen verenkierron vastuksen vuoksi. Tyypillinen diastolisesta vajaatoiminnasta kärsivä potilas on yli 80-vuotias nainen, ja systolista vajaatoiminnasta 60–70-vuotias, laajan sydäninfarktin sairastanut mies.
Sydämen vajaatoiminta kehittyy yhdelle kymmenestä yli 75-vuotiaista.
Millaisilla tutkimuksilla sydämen vajaatoiminta todetaan?
Jos oireet ja potilaan kertomus herättävät epäilyn vajaatoiminnasta, potilas tutkitaan, häneltä voidaan ottaa sydänfilmi ja hänen verestään voidaan tutkia proBNP- tai BNP-merkkiaineiden pitoisuus. Nämä merkkiaineet kohoavat sydämen vajaatoiminnassa.
Jatkotutkimuksena voidaan tehdä sydämen kaikukuvaus (ECHO). Lisäksi voidaan käyttää sydämen rytmiä nauhoittavaa Holter-laitetta ja tehdä esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoaine- ja sydänlihaksen magneettitutkimus.
Millainen on sydämen vajaatoiminnan ennuste?
Mitä vanhempi potilas ja mitä enemmän muita sairauksia hänellä on, sitä heikompi on ennuste.
Varhainen hoitoon hakeutuminen parantaa ennustetta, sillä vajaatoimintaan on tehokkaita lääkkeitä. Terveellisillä elintavoilla voi vaikuttaa paljon sairauden ennusteeseen.
Voiko sydämen vajaatoimintaa ehkäistä?
Vajaatoiminnan taustalla on tyypillisesti esimerkiksi valtimotauti tai huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti. Näiden riskejä vähentämällä riski sairastua sydämen vajaatoimintaan pienenee.
Terveelliset elämäntavat eli liikunta vähintään puoli tuntia päivittäin, vähäsuolainen ruokavalio, merkittävän ylipainon välttäminen, tupakoimattomuus sekä alkoholin käytön kohtuullistaminen ehkäisevät sydänsairauksia ja sydämen vajaatoimintaa.
Jo olemassa olevan sydänsairauden ja kohonneen verenpaineen tehokas hoito ehkäisee sydämen vajaatoiminnan kehittymistä. Jos ihminen on jo sairastunut sydämen vajaatoimintaan, sydänsairauksien ehkäisystä tutut toimenpiteet parantavat ennustetta.
Miksi liikunta on tärkeä osa vajaatoiminnan ehkäisyä?
Iän myötä tulevassa sydämen vajaatoiminnassa sydänlihas jäykistyy. Tätä voi ehkäistä kestävyysliikunnalla, kuten kävelyllä, hölkällä, hiihdolla tai pyöräilyllä.
Sydämelle hyvää tekevä liikunta on sellaista, jossa hengästyy ja hikoilee ainakin jonkin verran. Sydämen vajaatoimintaa jo sairastava potilas saa liikuntaohjeet hoitavalta lääkäriltä.
