Miksi Alzheimerin taudin varhainen tunnistaminen ja diagnosointi on tärkeää, geriatrian professori Miia Kivipelto?
Alzheimerin taudin aikainen tunnistaminen ja täsmällinen diagnoosi avaavat mahdollisuudet sekä ennaltaehkäisylle ja hoidolle että tukitoimenpiteille.
Aivoissa tapahtuneita muutoksia ja hermovaurioita on helpompi ennaltaehkäistä mutta hyvin vaikea korjata. On äärimmäisen tärkeää päästä käsiksi näihin muutoksiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne ovat menneet liian pitkälle.
On laskettu, että jos sairauden alkua voisi lykätä viisikin vuotta eteenpäin, tautimäärät voisivat jopa puolittua. Kokonaan Alzheimerin tautia ei luultavasti voida ennaltaehkäistä, mutta kaikki mitä voidaan tehdä se eteen, että sairastuminen joko lykkääntyisi mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen tai jo alkaneen taudin eteneminen hidastuisi, on sairastuneen, hänen läheistensä ja koko yhteiskunnan kannalta hyvin tärkeää.
Alzheimerin taudin vaikeassa vaiheessa sairastuneen toimintakyky on heikentynyt huomattavasti eikä hän useinkaan voi enää asua omassa kodissaan. Tämän vaiheen eteenpäin työntämiseksi kaikki elintapoihin ja lääkitykseen liittyvät toimenpiteet ovat kullanarvoisia.
Mitä Alzheimerin riskimittarit tarkoittavat?
Riskimittareiden avulla pyritään löytämään jo ennen muistipulmien alkamista henkilöt, joilla on lisääntynyt riski sairastua muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin.
THL:n koordinoiman CAIDE-hankkeen (Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia) tutkimustulokset ovat osoittaneet, että monet riskitekijät, jotka lisäävät vaaraa sairastua verisuonitauteihin, lisäävät myös muistisairauksien riskiä. Tällaisia riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino ja tupakointi.
CAIDE-riskimittari on käytännönläheinen tapa tunnistaa riskiryhmään kuuluvia henkilöitä, ja se on ollutkin jo paljon käytössä. Kaiken kaikkiaan elintavoilla on suuri merkitys muistisairauksien ehkäisyssä. Koskaan ei ole liian aikaista aloittaa muistisairauksien ennaltaehkäisyä.
Lue myös: Tunnista alkava muistisairaus mahdollisimman varhain
Mitä biomarkkerit eli merkkiaineet tarkoittavat Alzheimerin taudin tunnistamisessa?
Biomarkkereista on apua muistisairauden varhaisessa ja tarkassa diagnostiikassa. Ne kuvastavat muistisairauden takana olevaa patologiaa ja ovat mukana Alzheimerin taudin uusissa ehdotetuissa kriteereissä.
Aivojen kuvantaminen on osa muistipotilaan perustutkimusta ja selkäydinnestenäytteiden Alzheimer-biomarkkereita (amyloidi- ja tau-proteiineja) on jo pitkään ollut käytössä. Ne auttavat Alzheimerin taudin täsmällisessä ja varhaisessa diagnostiikassa.
Nyt on toivomuksena, että näitä samoja asioita voisi tulevaisuudessa mitata verikokeilla. Verikokeet toisivat aivan eri mahdollisuudet laajempaan käyttöön, ja niitä voisi käyttää esimerkiksi riskihenkilöiden tunnistamiseen muun tiedon ohella. Veripohjaisia merkkiaineita käytetään jo tällä hetkellä tutkimuksissa – ja Yhdysvalloissa laajemminkin. Olisi toivottavaa, että nämä veripohjaiset biomarkkerit saataisiin validoitua ja käyttöön lähivuosina myös Suomessa.
Mikä on lääkehoidon merkitys Alzheimerin taudin hoidossa?
Lääkehoito on tärkeä osa kokonaisvaltaista hoitoa. Tällä hetkellä Alzheimerin taudin lääkitys keskittyy oireiden lievittämiseen. Ne eivät siis paranna itse tautia tai sen etenemistä mutta voivat parantaa toimintakykyä ja pitkittää Alzheimerin taudin varhaista, niin kutsuttua lievää vaihetta.
Mielestäni on tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus kokeilla ja käyttää saatavilla olevia lääkkeitä. Lääkkeistä saatavalla avulla on suuret yksilölliset vaihtelut.
Alzheimerin taudin lääketutkimus on ollut haastavaa, mutta tällä hetkellä lääkerintamalta tulee positiivisia pilkahduksia, ja useita uusia lääkkeitä testataan laajoissa tutkimuksissa. On toivoa, että uudet lääkkeet voisivat vielä enemmän vaikuttaa taudin kulkuun. Uskoisin, että yhtä mullistavaa Alzheimerin taudin parantavaa lääkettä ei ole tulossa. Tulevaisuudessa sopiva ennaltaehkäisy ja hoito räätälöidään eri lääkkeiden ja elintapamuutosten yhdistelmästä.
Miten terveet elintavat vaikuttavat Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon?
Terveillä elintavoilla on suuri merkitys, kuten olemme THL:n muistisairauksien ehkäisytutkimuksessa (FINGER) todenneet. Aivot tarvitsevat monipuolista ravitsemusta, ja siksi erityisesti, kun muistipulmia alkaa olemaan, on ravinnon laatuun hyvä kiinnittää huomiota. Varmista myös riittävä B12-vitamiinin saanti.
Liikunta on myös olennainen osa tätä kokonaisvaltaista pakettia. Erityisesti ulkoliikunta on “ihmelääke”, joka tehostaa aivojen verenkiertoa ja parantaa mielialaa. Ja sitten aivojumppa: Aivojen aktiivinen käyttö ja tähän liittyvä sosiaalinen aktiivisuus voivat ehkäistä muistin heikentymistä.
Lisäksi sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden minimoiminen eli huomion kiinnittäminen verenpaineeseen, kolesteroliin ja painonhallintaan. Kun ihmiselle tulee ikää, muistihäiriöiden taustalla on usein Alzheimer-muutosten lisäksi verisuoniin liittyviä muutoksia. Elintapojen muokkaaminen parantaa muistin lisäksi monella tavalla elämänlaatua ja ennaltaehkäisee myös monia muita terveysongelmia.
Katso alta video muistisairauksien ennaltaehkäisemisestä:
Lue myös: Alzheimerin tautia voi ennaltaehkäistä elintavoilla – 10 tapaa huolehtia muistista
MC-FI-00928
