Millä muulla tavoin kuin muistivaikeuksin muistisairaus voi oireilla, neurologian erikoislääkäri Anne Koivisto?
Muistisairaus on oireyhtymä, johon liittyy tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymiseen liittyviä oireita. Oireet voivat olla myös fyysisiä. Muistisairaudet kehittyvät eri tahtia, minkä vuoksi lääkärit kartoittavat ensioireita tarkasti. Tieto saattaa antaa viitteitä sairaudesta, joka potilaalle on mahdollisesti kehittymässä.
Muistihäiriöiden ohella muistisairaudet voivat ilmetä aivoperäisinä hahmottamishäiriöinä. Eli vaikka näössä ei ole vikaa, aivot eivät pysty ymmärtämään nähtyä. Sanat ovat hukassa silloin tällöin kaikilla, mutta muistisairauteen viittaa jatkuva sanojen etsiminen myös pirteänä ja levänneenä. Käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, ja voi ilmetä jopa aitoja psykiatrisia oireita. Ihminen voi ärtyä aikaisempaa herkemmin, eikä hän välttämättä kykene säätelemään puheitaan, vaan alkaa kiroilla, töksäytellä tai puhua asioita, jotka eivät sovi sosiaaliseen tilanteeseen. Muistisairaus voi ilmetä myös apatiana tai erilaisina mielialaoireina.
Lisäksi voi tulla fysiologisia oireita, kuten selittämätöntä tasapainon vaikeutta ja verenpaineen säätelyn ongelmia tai painonlaskua, johon voi vaikuttaa esimerkiksi ruokahalun väheneminen hajuaistin heiketessä.
Miksi muistisairauksien oireiden kirjo on niin laaja?
Eri muistisairaudet aiheuttavat aivoissa erilaisia muutoksia. Ikääntyvällä ihmisellä voi olla lisäksi useampia samanaikaisia rappeumasairauksia, mikä laajentaa oireiden kirjoa entisestään.
Kehittyvien aivorappeumamuutosten vaikutus riippuu myös siitä, millä alueelle tai miten laajalla muutoksia esiintyy, sekä siitä, miten tiiviit hermojen väliset yhteydet aivojen eri osien välille ovat kehittyneet elämän aikana. Tiiviillä hermojen välisillä yhteyksillä on suojaava vaikutus aivojen toimintaan.
Mitä asioita omasta elämästä kannattaa tarkastella ennen kuin alkaa huolestua?
Ensimmäiseksi kannattaa kiinnittää huomio uneen. Työikäisillä unettomuus ja siitä aiheutuvat tietojenkäsittelyn ongelmat ja keskittymisvaikeudet ovat usein seurausta kuormituksesta ja stressistä. Kannattaa toki muutenkin kiinnittää huomiota elämäntapoihin, kuten ravitsemukseen, päihteiden käyttöön ja liikkumiseen.
Mitkä asiat vaikuttavat sairastumisriskiin?
Koulutus, aktiivinen harrastaminen ja liikunta siirtävät sairastumisriskiä myöhemmäksi, vaikka nekään eivät anna sataprosenttista suojaa muistisairaudelta. Monipuolinen ruokavalio, jossa on paljon kasviksia ja pehmeitä öljyjä, sekä kohtuullinen alkoholin käyttö pienentävät muistisairauden riskiä.
Tärkeää on myös muiden sairauksien, erityisesti sydän- ja verisuonitautien, hoito ja ehkäisy. Muistisairauksien ilmaantumisikä on myöhentymässä länsimaissa, sillä täällä on jo pitkään kiinnitetty huomiota elintapoihin sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.
Lue myös: Alzheimerin tautia voi ennaltaehkäistä elintavoilla – 10 tapaa huolehtia muistista
Milloin on syytä hakeutua muistitesteihin?
Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos kokee muistin tai tiedonkäsittelyn ongelmien jatkuvan, eivätkä loma tai rentoutuminenkaan auta, tai jos läheiset alkavat toistuvasti huomautella tämänkaltaisista ongelmista. Oman tilan arviointia voi helpottaa muistikyselyyn vastaaminen. Tutkimuksiin pääsee työterveyshuollon, oman terveysaseman tai yksityislääkärin kautta.
Lue myös: Biomerkkiainetestit tunnistavat Alzheimerin taudin ja ennustavat sen kulkua
Miksi alkava muistisairaus on tärkeää tunnistaa aikaisessa vaiheessa?
Varhainen muistisairauden riskin toteaminen ja lääkehoidon tai ravitsemuksellisen ja muun lääkkeettömän hoidon aloittaminen on tärkeää niin potilaan, perheen kuin yhteiskunnan kannalta. Lievänkin dementian vaiheeseen siirryttäessä potilaan elämänlaatu heikkenee ja hoidon kustannukset nousevat jyrkästi. Pelkkä aktiivinen elämäntapamuutos auttaa tutkitusti suojaamaan toimintakykyä ja muistia, vaikka taudin ensioireet olisivat jo ilmaantuneet.
Yleisimmän muistisairauden, eli Alzheimerin taudin, varhaisvaiheen hoito on apteekeista ilman reseptiä saatava kliininen ravintovalmiste, joka hidastaa tutkitusti aivorappeuman etenemistä. Suomessa aloitetaan Alzheimerin taudin lääkehoito aikaisemmin kuin monissa muissa maissa, sillä näin sairastuneen henkilön oireiden kokonaisuus pysyy helpommin kurissa, ja siten elämänlaatu ja toimintakyky säilyvät parempina. Onneksi lupaavia uusia lääkkeitä on tulossa lähivuosina, ja erityisesti Alzheimerin taudin hoidossa odotetaan läpimurtoa 5–10 vuoden sisällä.
MC-FI-00737
