Ensin vatsakipu oli lievää, ja vähitellen se koveni. Lopulta Helmi joutui hakeutumaan päivystykseen.

”Kivulle ei löytynyt syytä ja minut kotiutettiin”, Helmi, 22, muistelee kolmen vuoden takaisia tapahtumia.

Yöllä kipu koveni niin, että Helmin oli pakko palata sairaalaan. Hänelle tehtiin gynekologinen tutkimus, jossa kivun syy selvisi. Helmin toisessa munasarjassa oli suuri, halkaisijaltaan yli kahdeksan senttimetrin kokoinen dermoidikysta, alkusukusoluista peräisin oleva kasvain. Toisin kuin jotkut kystat, dermoidikystat eivät häviä itsestään, vaan ne pitää leikata.

”Sain leikkauskomplikaationa verenvuodon ja hyytynyt veri piti poistaa uudessa leikkauksessa. Leikkaus tuhosi toisen munasarjani.”

Koska toimenpide ei sujunut suunnitellusti, Helmin tilaa seurattiin tavallista tiheämmin gynekologikäynneillä. Seurantakäynnillä huomattiin, että toisessakin munasarjassa oli dermoidikysta. Todennäköisesti myös tämä kysta joudutaan leikkaamaan.

”Jos munasarja vahingoittuu leikkauksessa, minulla ei ole yhtään toimivaa munasarjaa eikä myöhemmin mahdollisuutta saada omaa lasta – tai niin luulin.”

Entä jos ei ole vielä valmis äidiksi?

Helmi kertoi tilanteestaan ystävälleen. Jäljellä oleva munasarja tuotti vielä munasoluja, ja jos Helmi haluaisi, hän voisi gynekologin mukaan yrittää raskautta. Siinä ei kannattaisi aikailla, sillä toistuvat alavatsakivut kertoivat, että kysta kasvoi kasvamistaan. Helmi otti tiedon vastaan hämmentyneenä: hän on valmistunut hoitajaksi ja aloittanut juuri toisen alan opinnot. Parikymppisellä naisella ei ollut kumppania, jonka kanssa hän haluaisi perustaa perheen.

”En ole nykyisessä elämäntilanteessa valmis vanhemmaksi. Uskon, että olisin myöhemmin lapselleni parempi äiti.”

Ennakoivaa munasolujen pakastusta tehdään myös julkisella sektorilla, mutta vain jos siihen liittyy sairauden aiheuttama lapsettomuuden riski.

Ystävä kertoi, että Helmi voisi saada lisäaikaa perheen perustamiselle. Hän kertoi omasta ystävästään, jolle oli tehty ennakoiva munasolujen pakastus.

”Ennakoiva munasolujen pakastus on tarkoitettu naiselle, joka haluaa säilyttää hedelmällisyytensä esimerkiksi lääketieteellisistä, sairauksista tai henkilökohtaisesta elämäntilanteesta johtuvista syistä”, Ovumia Fertinova Jyväskylän vastaava lääkäri Anna Kivijärvi kertoo.

Helmi päätti ottaa asian puheeksi oman lääkärinsä kanssa. Lääkäri kertoi, että munasoluja voidaan pakastaa alle 35-vuotiaalta naiselta, jonka terveydentila ei estä raskautta. Ja pian Helmillä oli aika varattuna hedelmöityshoitoklinikalle.

”Ennakoivaa munasolujen pakastusta tehdään myös julkisella sektorilla, mutta vain jos siihen liittyy sairauden aiheuttama lapsettomuuden riski”, Kivijärvi täsmentää.

Lue myös: Minkä ikäisenä hedelmällisyys alkaa laskea? Gynekologi vastaa

AMH-mittaus auttaa varmistamaan oikean lääkehoidon

Ensimmäinen käynti hedelmöityshoitoklinikalla on suunnittelukäynti. Helmi sai kuulla, millaiseen toimenpiteeseen hän oli hakeutumassa ja mitä se häneltä edellytti. Toimenpide ja lääkkeet maksavat yksityispotilaalle noin 3000 euroa.

Helmille tehtiin emättimen kautta ultraäänitutkimus, ja häneltä otettiin verikokeita, kuten AMH.

”AMH kertoo, kuinka paljon munasarjoissa on pieniä varhaisia munarakkuloita. Tulos auttaa arvioimaan, millaisia lääkkeitä munasolujen kypsyttämisessä kannattaa käyttää”, Kivijärvi tulkitsee.

Helmi allekirjoitti lomakkeen, jossa hän vakuutti saaneensa tarpeeksi tietoa toimenpiteestä, siihen liittyvästä lainsäädännöstä ja toimenpiteen riskeistä.

”Lääketieteellisesti munasolujen keräys on melko pieni toimenpide. Aina on silti mahdollista, ettei raskaus myöhemmin onnistukaan kerätyillä munasoluilla”, Kivijärvi toteaa.

Vaikka munasolujen keräys on toimenpiteenä melko pieni, se voi vaikuttaa mieleen isosti. Nainen voi esimerkiksi kokea syyllisyyttä siitä, ettei ole valmis lapsen tuloon heti. ”Munasolujen ennakoivaa pakastusta harkitseva nainen saa halutessaan keskustella asiasta psykologin kanssa”, lääkäri Kivijärvi kertoo.

Lue myös: Aitajuoksija Noora Toivo kävi hedelmällisyystestissä – tulos toi mielenrauhan

Munarakkuloiden kypsymistä seurataan ultraäänellä

Seuraavat pari viikkoa Helmi valmistautui toimenpiteeseen pistämällä itseensä gonadotropiinia eli FSH-hormonia (follikkelia stimuloiva hormoni). Se on hormoni, joka stimuloi munarakkulan kasvua.

”Olen pistänyt monta kertaa toista ihmistä, mutta oman navan alapuolelle pistäminen tuntui aika inhottavalta.”

Rakkuloiden pitää olla riittävän suuria, ennen kuin ne kerätään.

Pistoshoidon loppuvaiheessa Helmille tuli etova olo ja alavatsa turposi. Olo ei tuntunut niin pahalta, kun Helmi tiesi siihen syyn: munasarjat kasvavat FSH:lla tavallista suuremmiksi, jollaisina ne aiheuttavat tuntemuksia.

”Pistoshoidon aikana kävin ultraäänitutkimuksessa, jossa seurattiin munarakkuloiden kypsymisvauhtia. Rakkuloiden pitää olla riittävän suuria, ennen kuin ne kerätään”, Helmi tietää.

Tavoitteena pakastaa 15 munasolua

Toimenpide jännitti Helmiä. Hän pelkäsi ennakkoon kipua. Helmi sai kipulääkettä suoneen, jolloin kipu lieveni epämiellyttäväksi tunteeksi.

”Ihana lääkäri ja hoitaja sekä toimenpidehuoneessa mukana ollut serkkuni olivat paras kipulääkkeeni. Koko toimenpide oli ohi parissa kymmenessä minuutissa.”

Munasolut ovat munasarjoissa rakkulanesteessä. Neste kerätään neulalla koeputkeen emättimen kautta ultraääniohjauksessa. Solubiologi etsii munasolut nesteestä, kerää ne maljoille ja puhdistaa ne niitä ympäröivästä solukosta. Vain kypsät munasolut pakastetaan.

”Nainen saa tietää muutaman tunnin kuluttua, kuinka monta kypsää, käyttökelpoista munasolua toimenpiteessä saatiin kerättyä. Toiveena olisi saada talteen 15–20 munasolua”, Kivijärvi sanoo.

Toimenpiteen jälkeen Helmin vatsaa särki ja se oli turvoksissa. Kahden sairauslomapäivän jälkeen hän oli taas työkunnossa. Kuukautiset alkoivat noin viikossa keräyksen jälkeen.

Lue myös: Surujen rakenneultra – ”Lääkäri sanoi, että meillä on käynyt todella, todella huono tuuri”

Pakastetuilla munasoluilla on saatu hyviä tuloksia

Munasolut ovat herkkiä pakastamiselle. Ne pakastetaan nopeasti vitrifikaatio-menetelmällä, jossa käytetään useita kylmänsuoja-aineita. Ne ja nopeus huolehtivat, ettei munasoluun pääse muodostumaan sitä vaurioittavia jääkiteitä. Soluja säilötään nestemäisessä typessä –196 asteessa, ja ne säilyvät siellä vuosikausia. Säilytysaika ei vaikuta hoidon tulokseen.

”Pakastetuilla munasoluilla saadut tulokset ovat lähellä koeputkihedelmöityksellä saatuja tuloksia”, Kivijärvi kertoo.

Helmin munasolut säilöttiin pakkaseen alkuun viideksi vuodeksi. Jos perheen perustaminen ei tunnu silloin ajankohtaiselta, munasolut jätetään odottamaan sopivaa ajankohtaa.

”Suositellaan, että nainen käyttäisi munasolunsa alle 45-vuotiaana. Hoidoilla käynnistetyn raskauden onnistumisen mahdollisuus pienenee tuon iän jälkeen merkittävästi”, Kivijärvi toteaa.

Pakastetut munasolut ovat nopeasti valmiit käyttöön

Munasolut voidaan ottaa käyttöön nopeasti, muutamassa päivässä.

”Alkio voidaan siirtää naisen omaan toimivaan kuukautiskiertoon, mutta tarvittaessa kohtu valmistellaan raskaudelle otolliseksi hormonilääkityksellä”, Kivijärvi kertoo.

Ylimääräiset hyvänlaatuiset alkiot voidaan pakastaa uudelleen myöhempää käyttöä varten.

Helmin olo on helpottunut, kun hänen ei tarvitse murehtia toisen munasarjansa kohtaloa ja tehdä isoja ratkaisuja tässä elämävaiheessa.

”Minulla on yhä mahdollisuus saada omia lapsia kaikille osapuolille parempana ajankohtana. Se tuntuu hyvältä.”

Kuvan henkilö ei ole Helmi.

(MC-FI-00235)