Hae Rosiesta

Jaa

Kuinka pääset eroon piikkikammosta? – lue hoitoalan ammattilaisten vinkit

Sydän hakkaa rinnassa kuin Cooperin testin jälkeen. Hikoiluttaa. Pyörryttää. Oksettaa. Yöunetkin menevät. Muun muassa näitä tunteita voi herättää pelkkä kutsu rokotukseen. Piikkikammoa voi kuitenkin oppia hallitsemaan.

teksti Karoliina Kaihovirta ~ kuvat iStockphoto
asiantuntijana sairaanhoitaja Erica Palosaari ja lähihoitaja Petra Hymylä

Piikkikammo on tunteena ihan yhtä todellinen kuin esimerkiksi korkeanpaikan kammo. Noin joka kymmenes suomalainen kärsii pelosta piikkejä kohtaan, kertoo Terveystalo. Osaa pelottaa pistämisestä aiheutuva kipu, osaa kuvottaa ajatus, että kehoon tuodaan tai sieltä viedään jotain. Pahimmillaan pelko estää rokotuksen ottamisen tai tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisen, jolloin vakavakin sairaus voi jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta.

Lue myös: Sydämen vajaatoiminta näkyy verikokeessa

Mistä piikkikammo johtuu?

Usein piikkikammon juuret juontavat lapsuuteen, niin myös sairaanhoitaja Erica Palosaaren. Palosaari muistaa vieläkin elävästi, kuinka hänestä 4-vuotiaana yritettiin ottaa verikoetta.

“Makasin sängyllä isäni ja neljän hoitajan pidellessä minusta kiinni. Verikoe yritettiin ottaa neljä kertaa ennen kuin se viimein onnistui. Tuon päivän jälkeen olen lähes juossut karkuun lääkäriä pistämisen tullessa puheeksi”, Palosaari kertoo.

Työnsä Palosaari pystyy tekemään, sillä muiden pistäminen ei ole ongelma. Pikkuhiljaa hän on oppinut elämään myös oman piikkikammonsa kanssa.

Pistämisen odottaminen on pahinta Palosaaren mielestä. Häntä auttaa, jos pistämistä ei ajattele etukäteen. Pistotilanteessa Palosaari kuuluu niihin, jotka saattavat pyörtyä. Siksi hän keskittyy hengittämiseen, sillä juuri hengityksen pidättäminen laukaisee pyörtymisen.

Palosaaren tavoin lähihoitaja Petra Hymylä kohtaa työssään usein piikkikammoisia. Neuloja pelkäävän henkilön kanssa toimiessaan tärkeimmäksi hän kokee luottamuksen herättämisen. Tässä Hymylän vinkit piikkikammon lievitykseen.

1. Kerro piikkikammosta etukäteen

Piikkikammosta kannattaa kertoa jo ajanvarauksessa. Tällöin toimenpidettä suorittamaan valitaan kokenut hoitoalan ammattilainen, joka on tottunut toimimaan neuloja pelkäävien potilaiden kanssa.

Hymylä muistaa erään vanhemman rouvan, joka oli aivan paniikin vallassa pistosta odotellessaan. Toimenpiteen jälkeen potilas totesi huojentuneena, että jännitystä helpotti kovasti, kun pelosta sai puhua ääneen.

2. Varaa riittävästi aikaa

Pistämiseen kannattaa varata hyvin aikaa ja saapua paikalle ajoissa. Kun aikaa on riittävästi, ehtii syke tasaantua ja mieli tottua uuteen tilanteeseen. Toisinaan on myös mahdollista varata kaksi peräkkäistä aikaa.

Ota odotusaulaan mukaan esimerkiksi läheinen ihminen tai yritä keskittyä lukemaan kirjaa tai kuuntelemaan lempimusiikkiasi. Mitä vain, mikä auttaa rentoutumaan.

3. Pistotilanteessa kerro toiveesi henkilökunnalle

Piikkikammoisia potilaita on kahdenlaisia: Toiset haluavat nähdä neulan, kun toiset taas eivät missään tapauksessa halua nähdä mitään.

Pistotilanteessa on hyvä mainita, kumpi tapa on itselle mieluisampi. Kannattaa myös kertoa, suositko mieluummin mahdollisimman nopeaa toimenpidettä ilman jutustelua vai haluatko kuulla hetki hetkeltä, mitä pistotilanteessa tapahtuu.

4. Pyydä päästä makuulle

Mikäli tiedät, että sinulla on taipumusta pyörtyä tai oksentaa, kannattaa myös tästä kertoa henkilökunnalle etukäteen. Monelle pistettävänä olo on helpompaa makuuasennossa, ja siten vältytään myös haavereilta, mikäli sattuu pyörtymään kesken kaiken.

Mikäli piikkikammo on todella paha, on esilääkitys joissakin tapauksissa mahdollista.

5. Lievitä piikkikammoa ammattilaisen kanssa

Suomen Mielenterveys ry:n mukaan piikkikammon kaltaisesta pelkotilasta, eli fobiasta, on myös mahdollista päästä eroon tai ainakin oppia elämään sen kanssa psykoterapiassa, jossa pelon kohdetta opetellaan käsittelemään ja sietämään pienin askelin ammatti-ihmisen avulla. Piikkikammoa voi helpottaa myös itsehoidolla asteittain. Esimerkiksi Terveyskirjastosta löytyy tähän hyviä vinkkejä.

Lue myös: Pidä perusterveydestäsi huolta myös korona-aikana – hakeudu tarvittaessa tutkimuksiin

MC-FI-00548

Asiantuntijoina Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä työskentelevä sairaanhoitaja Erica Palosaari sekä Kangasalan kaupungilla työskentelevä lähihoitaja Petra Hymylä.