Miten korona-aikana kannattaa huolehtia perusterveydestään, jotta minimoisi riskin sairastua vakavaan koronatautiin, professori Tiina Laatikainen?
Tärkeintä on syödä monipuolisesti, liikkua mieluiten päivittäin, nukkua riittävästi ja tehdä asioita, jotka kokee mielekkäiksi.
Toinen tärkeä asia terveyden ylläpitämisessä korona-aikana on huolehtia perussairauksien hyvästä hoidosta. Jo nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että tietyt pitkäaikaissairaudet ja niiden huono hoito lisäävät vakavan koronainfektion riskiä. Tällaisia kroonisia sairauksia ovat esimerkiksi tyypin 2 diabetes ja monet pitkäaikaiset keuhkosairaudet.
Moni koronainfektion vuoksi sairaalahoitoon joutunut on ollut ylipainoinen. Siksi painonhallinta pandemia-aikana on tärkeää.
Lue myös: ”Kilot kertyivät salakavalasti” – näin Pia laittoi elintavat remonttiin ja laihtui
Miksi kroonisia sairauksia potevat eivät korona-aikaan ole tarpeeksi hanakasti hakeutuneet tutkimuksiin ja hoitoon?
Vaikea sanoa, mutta yksi syy ainakin pandemian alkuvaiheessa oli yleinen hämmennys ja epätietoisuus. Moni saattoi kokea, että on liian riskialtista lähteä terveysasemalle tai sairaalan päivystykseen jonottamaan.
Terveysviranomaiset ja valtiovalta painottivat vahvasti sosiaalisten kontaktien välttämistä, mikä näkyi suoraan terveydenhuollossa muiden kuin koronapotilaiden vähentymisenä.
Samalla terveydenhuollon kiireettömiä vastaanottokäyntejä harvennettiin, kun voimavaroja siirrettiin koronapotilaiden hoitoon.
Pitkäaikaissairaiden tilanteesta pandemia-aikaan on tuoretta, kotimaista tutkimustietoa. Mitä selvitys tutkijoille paljasti?
Esimerkiksi, että astmaa ja verenpainetautia on korona-aikana diagnosoitu lähes neljännes vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona ennen pandemiaa. Mutta myös tyypin 2 diabeteksessa, nivelrikossa sekä esimerkiksi masennuksessa uudet tautitapaukset ovat vähentyneet 15–30 prosenttia. Näin ei todellisuudessa tietenkään ole, vaan syy löytyy korona-ajan diagnosointi- ja hoitoviiveistä.
Entä mitä voi seurata, jos oireileva ei hakeudu hoitoon ajoissa?
Pahimmassa tapauksessa sairastuu vakavasti ja äkillisesti. Tästä esimerkkinä on sydämen eteisvärinään liittyvä kohonnut aivohalvauksen riski, jota pidetään aisoissa verenohennuslääkkeillä.
Jos potilas ei hakeudu korona-aikana aivoverenkiertohäiriöihin viittaavien oireiden vuoksi ajoissa lääkäriin, voi aivoinfarktista tai -verenvuodosta aiheutua palautumatonta haittaa.
Liikuntapaikat ovat olleet viimeisen vuoden pääosin kiinni. Miten huolehtia riittävästä liikunnasta, jos oman lajin harrastusmahdollisuudet ovat kadonneet?
Liikkua voi ja kannattaa, vaikka harrastustilat olisivat kiinni. Aina voi lähteä happihyppelylle tai kävelylle lähimetsään. Liikkua kannattaa päivittäin ja vähintään puolisen tuntia kerrallaan. Lisäksi sydän ja verenkiertoelimistö sekä keuhkot kiittävät, jos liikut niin reippaasti, että hengästyt.
Ulkona ja luonnossa liikkuminen lisää tutkitusti hyvää mieltä ja ehkäisee mielenterveyden häiriöitä. Etätyöläiselle ja etenkin istumatyötä tekevälle päivittäinen liikkuminen on hyvin tärkeää. Vaikka työmatkaliikunta olisi jäänyt pois, mikä estää käynnistämästä kotitoimistopäivää sauvakävely- tai pyörälenkillä?
Mikä merkitys ravitsemuksella on perusterveyden ylläpitämisessä korona-aikana?
Ravitsemuksella on tässä iso rooli. Suomalaisten korona-ajan syömistottumuksia on jo hiukan ehditty kartoittaa. On huomattu, että esimerkiksi napostelu on lisääntynyt. Se on toki ymmärrettävää, sillä huolet ja pelot kenties lievittyvät hetkeksi, kun hemmottelee itseään lempiherkuilla.
On kuitenkin hyvä pitää kiinni terveellisestä ruokavaliosta myös poikkeusaikoina. On tärkeää ruokailla säännöllisesti ja monipuolisesti. Ota käyttöön vanha kunnon lautasmalli: Täytä pääaterioilla lautanen puolilleen vihanneksia, neljännes kalaa tai vaaleaa lihaa ja viimeinen neljännes esimerkiksi täysjyväriisiä tai -pastaa.
Suklaan tai pullan sijasta herkutteluhetkeen voi lohkoa vaikkapa pirteän kimaran hedelmiä.
Lue myös: Tavoitteena kolesterolin alentaminen – Millainen ruokavalio auttaa?
Iäkkäiden ravitsemus on korona-aikana huolestuttanut. Miksi?
Moni eristyksissä kotonaan elävä vanhus syö erittäin yksipuolisesti. Vaarana on, että moni tärkeä ravintoaine jää pois, jolloin vajaaravitsemus uhkaa. Tämän myötä kehon infektioherkkyys lisääntyy, ja ihminen sairastuu helpommin. Vajaaravitulle ikääntyneelle hengenvaarallisen koronataudin riski on merkittävä.
Vinkkinä omaisille: Huolehtikaa, että mummolla tai papalla on jääkaapissaan aineksia, joista saa proteiinia, hitaita hiilihydraatteja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä hyviä rasvahappoja.
Onko D-vitamiinista hyötyä koronan ehkäisemisessä?
Tieteellinen näyttö D-vitamiinista koronan ehkäisyssä on toistaiseksi niukkaa. Tiedetään kuitenkin, että selkeä D-vitamiinin puutostila altistaa vakavammalle koronataudille. Syy on, että Covid-19-tautiin liittyy vahva tulehdustila ja kehon puolustusmekanismien häiriöitä. D-vitamiini vaikuttaa osin kehon immuniteettiin, minkä vuoksi D-vitamiininpuute voi olla yksi syy vakavammalle koronainfektiolle.
D-vitamiinin saannista on olemassa valtakunnalliset saantisuositukset, joita kannattaa noudattaa. Jos D-vitamiinia ei saa riittävästi ruoasta, vitamiinilisää voi etenkin pimeään talviaikaan ottaa purkista.
Lue myös: Vähentääkö D-vitamiini riskiä sairastua koronaan? Ylilääkäri vastaa
MC-FI-00534
