Mikä rasvamaksa on, gastroenterologi Olli-Pekka Koivurova?
Rasvamaksa tarkoittaa rasvan tavallista runsaampaa kertymistä maksasoluihin. Rasvamaksa on suomalaisten yleisin maksasairaus, ja siitä kärsii joka neljäs täysi-ikäinen suomalainen. Sairaus yleistyy voimakkaasti.
Mistä rasvamaksa johtuu?
Merkittävin rasvamaksalle altistava tekijä on ylipaino. Riski sairastua kasvaa painoindeksin kasvun myötä. Jos painoindeksi ylittää 30:n, riski sairastua on moninkertainen normaalipainoiseen verrattuna.
Rasvamaksa voi johtua myös runsaasta alkoholinkäytöstä. Tämä edellyttää yleensä kohtuukäytön ylittämistä, joka on naisilla viikossa yli 11 alkoholiannosta ja miehillä 17.
Myös perimä vaikuttaa rasvamaksaan. Lisäksi jotkut sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, altistavat sille. Karkeasti arvioiden 60−70 prosenttia kakkostyypin diabeetikoista sairastaa myös rasvamaksaa.
Miksi rasvamaksa yleistyy – myös nuorilla?
Ylipaino lisääntyy länsimaissa jatkuvasti ja se altistaa rasvamaksalle. Rasvamaksapotilaista noin 90 prosenttia on ylipainoisia ja koska myös lasten ja nuorten lihavuus lisääntyy, myös heillä on alettu tavata rasvamaksaa. Kehitys on huolestuttava.
Voiko hoikka ja raitis kärsiä rasvamaksasta?
On harvinaista mutta mahdollista, että rasvamaksasta kärsivä on normaalipainoinen ja välttää alkoholia. Kyse on tällöin todennäköisesti perimän aiheuttamasta rasvamaksasta.
Arviolta noin puolella suomalaisista on jonkinasteinen geneettinen alttius rasvamaksaan. Tällöin pienikin alkoholimäärä voi moninkertaistaa sairastumisriskin ja lieväkin ylipaino altistaa rasvamaksalle.
Millaiset oireet viittaavat rasvamaksaan?
Rasvamaksa on salakavala: maksan rasvoittuminen on yleensä oireeton, ja tilanne voi paljastua vasta rasvamaksan edettyä kirroosiin. Toisinaan rasvamaksasta voi löytyä viitteitä muiden tutkimusten yhteydessä, ja joskus sen jäljille päästään esimerkiksi ylävatsan ultraäänitutkimuksen tai magneettikuvauksen yhteydessä tai kohollaan olevan maksa-arvon myötä.
Mistä tietää, kuuluuko riskiryhmään?
Kärjistäen sanoen katsomalla omaa vyötäröään. Jos ympärysmitta on naisilla yli 90 ja miehillä yli 100, riski sairastua rasvamaksaan on kohonnut merkittävästi.
Lääkäri kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. On tärkeää tunnistaa rasvamaksan riskiä merkittävästi lisäävä metabolinen oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja -sokeri sekä kohonneet rasva-arvot.
Vatsan ultraäänitutkimus antaa usein viitteitä maksan rasvoittumisesta. Taudin etenemistä puolestaan voidaan arvioida maksan sidekudosriskiä seulovilla laboratoriokokeilla ja maksan sidekudoskoostumusta mittaavalla maksan elastografialaitteella. Osalla elastografialaitteista voidaan tutkia myös maksan rasvoittumisen astetta. Näitä laitteita on toistaiseksi lähinnä erikoissairaanhoidossa. Koska rasvamaksa on petollinen ja jatkuvasti yleistyvä sairaus, olisi kuitenkin tärkeää, että laitteita, joilla analyysi voidaan tehdä, saataisiin laajempaan käyttöön.
Kenen kannattaa mittauttaa maksa-arvonsa?
Jos on ylipainoinen, käyttää runsaasti alkoholia tai kärsii metabolisesta oireyhtymästä, kannattaa maksa-arvoja seurata aika-ajoin. Yksittäistä rasvamaksan vahvistavaa laboratoriokoetta ei kuitenkaan ole olemassa, ja toisaalta normalitkaan maksa-arvot eivät sulje rasvamaksan mahdollisuutta pois.
Parhaiten maksan hyvinvointia kuvaa ALAT eli alaniiniaminotransferaasi. Miehillä tämä arvo on normaalisti alle 50 ja naisilla 35. Jos ALAT on pitkäaikaisesti tai huomattavasti koholla, on aiheellista tehdä ylävatsan ultraäänitutkimus maksan rakenteen tarkistamiseksi ja seuloa laboratoriokokein koholla olevan arvon syitä.
Rasvamaksa voi johtaa maksakirroosiin, maksasyöpään tai kuolemaan.
Edennyttä rasvamaksan aiheuttamaa maksan sidekudosriskiä voidaan seuloa laboratoriokokeilla, joihin kuuluvat plasman ALAT- ja ASAT-pitoisuus sekä veren trombosyyttimäärä, jotka suhteutetaan potilaan ikään.
Lääkäri voi myös kirjoittaa lähetteen AFOS-arvon eli alkalisen fosfataasin selvittämiseen, mikä antaa maksakudoksen lisäksi tietoa sappitiehyiden tilanteesta. GT-arvolla taas on perinteisesti pyritty selvittämään alkoholinkäyttöä, mutta sittemmin tilalle on löytynyt osuvampia laboratoriokokeita.
Mitä haittaa rasvamaksasta on?
Rasvamaksa voi johtaa vakavammillaan maksakirroosiin, maksasyöpään tai kuolemaan. Rasvamaksa lisää merkittävästi myös sepelvaltimotaudin ja kakkostyypin diabeteksen riskiä.
Miten rasvamaksaa hoidetaan?
Tehokkainta hoitoa on elintapamuutos. Tässä keskeistä on kiinnittää huomio ruokavalioon, liikunnan lisäämiseen ja painon pudottamiseen. Toisinaan rasvamaksan tilanne paranee, jos lihavuutta hoidetaan esimerkiksi leikkauksella. Lääkkeiden merkitys rasvamaksan hoidossa on ainakin toistaiseksi marginaalinen.
Mitä rasvamaksan välttämiseksi voi tehdä itse?
Sairauden parasta ennaltaehkäisyä on noudattaa terveellisiä elintapoja ja välttää liikakiloja. Ruokavaliossa kannattaa vähentää vähäkuituisten hiilihydraattien käyttöä ja suosia kerta- ja monityydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä ruokia. Alkoholin käyttöä on hyvä rajoittaa.
Liikuntaa kannattaa harrastaa, vaikka ylipainoa ei olisi tai paino ei sen avulla laskisi.
Lue myös: Korkea kolesteroli ei oireile – omat arvot saa selville vain mittaamalla
MC-FI-00186
